Professoritulppa

Kaikki yliopisto-opettajat ansaitsisivat palkkoihinsa tasokorotuksen. Professorien palkkataso uhkaa muodostua muunkin opettajakunnan palkkatulpaksi.

Valtiotyönantajat ovat eri yhteyksissä myöntäneet julkisesti, että yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat ovat palkkakilpailukyvyltään kaikista heikoimmassa asemassa koko valtionhallinnossa (ks. Acatiimi -lehden viime numero 8/2000 sivut 11 ja 12). Yliopisto-opettajat kuuluvat johto- ja asiantuntijatehtävissä oleviin. Julkisesta myöntämisestä huolimatta vaikuttaa kuitenkin siltä, et-teivät ainakaan kaikki työnantajat täysipainoisesti toimi tämän opetushenkilökuntaa koskevan koko yliopistolaitoksen epäkohdan korjaamiseksi.

Yliopistojen mission tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan ylimmän opetuksen kannalta professorikunta muodostaa yliopistojen ylimmän ryhmän. Tätä ei voida kiistää järkevin perustein. Verrattuna monen muun alan ylimpään ryhmään professorien palkkataso (keskimäärin runsas 24.000 mk/kk; ks. jäljempänä) on kovin vaatimatonta. Tämän ovat todenneet myös valtiotyönantajat.

Yliopisto-opettajien eri ryhmien keskinäisistä palkkasuhteista on erilaisia näkemyksiä. Kukaan ei kuitenkaan voi sanoa, että eri ryhmien keskinäinen palkkasuhde ei vaikuta. Näin pitääkin olla. Palkkarakenteen tulee olla kannustava ja urakehitystä tukeva.

Professorien palkkataso

Ensi vuoden alusta tulevista ns. Valpas -korotuksista neuvoteltaessa äsken todettiin professorien keskimääräiseksi palkaksi tällä hetkellä runsas 24.000 mk/kk, lehtorikunnan (ml päätoimiset tuntiopettajat ja yliopettajat) runsas 16.000 mk/kk ja assistenttikunnan (assistentit ja yliassistentit) keskimääräiseksi palkaksi vajaa 12.500 mk/kk. Tasoltaan samansuuruisia lukuja on luettavissa esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Valtion kuukausipalkat.

Virkaehtosopimuksen mukaan professorien sijoituspalkkaluokat ovat nykyisin A30, A29 ja A28. Sopimuksen alaviitteessä on mainittu, että professorin sijoituspalkkaluokka voi olla myös A26 entisessä apulaisprofessorin viroissa. Yliopistot katsovat aiheelliseksi soveltaa alaviitettä edelleen sadoissa tapauksissa, joskin eräissä yliopistoissa näytetään pyrittävän luopumaan A26:sta professorien palkkaluokkana. Viimeksi mainittu tapahtuu kovin vitkaisesti. On niin, että eräät tahot näkevät A26 sijoituspalkkaluokan professoreille tehokkaana esteenä myös sille, etteivät muut ryhmät kovin helposti nouse palkkauksessaan.

Professorien palkoissa tarvitaan nyt ja vastaisuudessakin myös sisäistä eriytyneisyyttä erilaisten tekijöiden perusteella. Professorein ylimmät sijoituspalkkaluokat tulee olla täysimääräisesti käytössä samoin kuin erilaiset lisät.

Tilastokeskuksen julkaisun Valtion kuukausipalkat 1999 mukaan professorikunnan alin desiili sai marraskuussa 1999 noin 19.000 markkaa palkkaa (tähän on tullut siis alkuvuodesta pieni korotus).

Tätä voidaan pitää professorikunnan tosiasiallisena lähtöpalkkana.

Professoritulpan vaikutukset

Professorien palkkatasolla on monenlaisia vaikutuksia. Yliopistojen vaativimmissa, tavoitelluimmissa ja arvostetuimmissa tehtävissä maksettavan palkan taso ei likimainkaan aina vastaa viran tasoa. Tällä on vaikutusta professoriviran haltijan motivaatioon.

Professoriksi tullaan usein muista yliopistojen opettaja- tai tutkimushenkilöstöryhmistä. Valitettavasti on niin, että professoriksi valikoituminen ei aina vastaa professoriksi nimitettävän odotuksia palkkauksellisessa suhteessa. Näin ei tietenkään saisi olla.

Muiden järjestöjen ja niiden jäsenistön kannalta professorien palkkatasolla on merkitystä ennen kaikkea sen estävän vaikutuksen perusteella. Professorit muodostavat yliopistojen palkkahierarkiassa ylimmän tason ja selkeän tulpan. Muut tulevat tämän jäljessä jonossa. Professorikunnan ulkopuolisten opettajaryhmien palkkataso ei voi kehittyä myönteisesti, mikäli vastassa ovat alarajaltaan suhteellisen matalalla tasolla olevat professorikunnan palkat.

Monet Professoriliiton ulkopuoliset vaikuttajat ovat myös tajunneet tämän. Acatiimi -lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa
sivulla 25 TTL:n hallituksen jäsen Joel Kuortti toteaa, että yliopistojen palkkojen parantamiseksi professoreiden palkkoja pitäisi korottaa. Muiden palkat saadaan varmaan vain niin nousemaan. Vastaavanlaisia järjestörajat ylittäviä realistisia puheenvuoroja kuulee nykyisin muitakin.

Professoritulpan poistamisen tulisi olla keskeinen tavoite koko AKAVA-JS:n yliopistosektorin puitteissa. Professorien palkat tulee saada muiden palkkojen tieltä pois eli ylös.

Jorma Virkkala
7.11.2000