Työvoimapula uhkaa kirjastoja

Yli 160 kirjastoalan ammattilaista yli keskusjärjestörajojen kokoontui palkkaseminaariin Tampereen yliopistolle 29.9.2000.

- Laadukkaat kirjastot ovat osaltaan taanneet suomalaisten korkean sivistystason ja laajan lukemisharrastuksen. Toimiva kirjasto- ja tietopalvelu on myös yksi opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen edellytyksistä, muistutti Suomen Kirjastoseuran vt. toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä avatessaan kirjastoammattilaisten seminaarin "Lällärilainasto vai timanttinen tietokeskus" 29.9.2000 Tampereen yliopistolla.

Seminaarin järjestivät alan aatteelliset yhdistykset sekä ammattiliitot yhdessä yli keskusjärjestörajojen. Keväällä alkaneen yhteistyön lähtökohtana oli huoli alaa uhkaavasta työvoimapulasta. Kun esimerkiksi yliopistokirjastoista alkaa muutaman vuoden kuluttua jäädä kirjastonhoitajia ja informaatikkoja sankoin joukoin eläkkeelle, ei heidän tilalleen ehkä olekaan tulossa uutta työvoimaa. Alan ammattilaisia suuntaa jo nyt paremman palkkauksen vuoksi viestintä- ja mediataloihin sekä teknologiayrityksiin.

Seminaarissa puhuivat sekä työnantajien, ammattiyhdistysten että alan kouluttajien edustajat. Myös yleisö osallistui innostuneesti keskusteluun.

"Lällärilainasto vai timanttinen tietokeskus" -seminaari veti Tampereen yliopistolle yli 160 kirjastolan ammattilaista. Terveystieteiden keskuskirjaston johtaja Pirjo Rajakiili (kuvassa edessä vasemmalla) piti puheessaan henkilöstöä kirjastojen tärkeimpänä voimavarana.

Työnantajan edustaja, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti, puhui muun muassa työn kysynnästä ja tarjonnasta. Tampereella on tällä hetkellä riittävästi kirjastonhoitajia. Palkkojen korottamiseen ei siis ole tarvetta. -Neuvotelkaa valtiotyönantajalta yliopistoille enemmän rahaa, niin jaamme sitä teille, opasti Lahti ammattijärjestöjä. Yliopistoissa kirjastonhoitajan/informaatikon keskipalkka noin 11 500 mk kuukaudessa. Tampereen yliopistossa kirjastoammattilaisten palkkaustaso on matalin koko yliopistosektorilla. Lisäksi siellä hoidetaan vaativia tehtäviä "väärillä" nimikkeillä. Yli puolella kirjastosihteereistä (palkkaluokissa A 12 - A 14) on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Myös yleisten kirjastojen kirjastonhoitajat ovat pahassa palkkakuopassa. -Jos Tampereen kaupunki nostaisi kirjastoammattilaistensa palkat hinnoittelun alarajalta ylärajalle, se maksaisi vuodessa 1,1 miljoonaa markkaa. Se on kaupungin menoista yksi viidestuhannesosa, mainitsi tamperelainen erikoiskirjastonhoitaja Maarit Helén. - Näyttää siltä, että kyse ei ole rahasta vaan tahdosta, hän jatkoi.

Miksi kirjastoammattilainen on tärkeä?

Tampereen kirjastotoimenjohtaja Tuula Martikainen totesi, että kirjastonhoitajan toimenkuva tiedon etsijänä ja jäsentelijänä jää ulkopuolisilta usein huomaamatta. - Tiedon jatkuvasti lisääntyessä informaatioammattilaisten työ on yhä tärkeämpää. Uuden teknologian lisäksi on hallittava monipuolisesti sisältöjä.

- Kirjastonhoitaja on edelleen tärkeämpi kuin kirjasto. Kirjastonhoitajien keskuudessa ammattiyhdistysaktiivisuus on lisääntynyt. "Palkkaus on huono, mutta se korjaantunee ajan myötä", sanottiin lukion ammatinvalinnan oppaassa 1960-luvulla, muisteli Tuula Martikainen.

Tesoman kirjaston johtaja Paula Rautaharkko uskoi, että tietotyön arvonnousu yhteiskunnassa on saanut kirjastoammattilaiset viimein huomaamaan oman työnsä arvon.

- Kirjastonhoitajan ammattietiikka on monesti sellainen, että se menee oman edun edelle. Työtä tehdään liian pyyteettömästi.

- Kirjaston tärkein voimavara on henkilökunta. Myös digitaalinen kirjasto kehittyy ihmisvoimalla ja tarvitsee ihmistä edistyäkseen. Henkilökunnan luovuus, ideat ja ponnistukset ovat määrääviä tekijöitä, korosti Terveystieteiden keskuskirjaston johtaja Pirjo Rajakiili. Hän kertoi hakuilmoituksesta, jossa kirjastonhoitajan/informaatikon tehtävän vaatimukset tulivat hyvin esille:

Erääseen tietopalveluryhmään haettiin tiedonhankinnan asiantuntijaa, joka ymmärtää kyseisen laitoksen tutkimusalaa, jotta voisi ennakoida tiedontarpeita, valita relevanttia kirjallisuutta ja koota tietoa. Kyseisen henkilön vastuulle oli ajateltu tutkimusaineiston hallinta, elektronisen kirjaston sisällön hallinta, uutuustiedottaminen ja loppukäyttäjän koulutus. Vaadittava pätevyys oli kirjasto- ja informaatiopalvelualan koulutus sekä vähintään kolmen vuoden kokemus biologian, lääketieteen ja/tai kemian alan tiedonhauista. Erinomainen suullinen ja kirjallinen englanninkielen taito oli vält
tämätön, samoin tiedonvälitystaidot, pedagogiset kyvyt, verkottumis- ja tiimityöskentelytaidot. Hyvä painettujen ja elektronisten tiedonlähteiden ja järjestelmien tuntemus, samoin hyvä tietotekniikan taitaminen vaadittiin.

Seminaarissa vallitsi hyvä yhteishenki. Korkeastikoulutetut kirjastoalan asiantuntijat ovat saaneet tarpeekseen työskentelystä vaativissa tehtävissä alle suomalaisten keskipalkan. Työvoimapula iskee kirjastoihin nykyisellä palkkapolitiikalla. - Henki on sellainen, ettei olisi ihme, jos vaikka kohta järjestettäisiin isompia mielenilmaisuja, eräässä seminaarin loppupuheenvuorossa ennustettiin.

Marketta Honkanen