Joensuun yliopiston Tieteentekijät ry juhli tasavuosiaan

Määräaikaisten ongelmat puhuttivat seminaaria

Joensuun yliopiston Tieteentekijät ry juhli 6.10.2000 näyttävästi 30-vuotista taivaltaan. Koko päivän kestänyt juhlinta alkoi seminaarilla, jossa pohdittiin määräaikaisiin ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyviä ongelmia useasta eri näkökulmasta.

Seminaarissa niin työntekijäpuolen kuin yliopistotyönantajan kannat olivat yllättävän lähellä toisiaan. Monien, lähinnä laitostasolla ilmenevien, ongelmien taustalla nähtiin olevan toisaalta koko yliopistosektoria koskeva resurssipula sekä toisaalta akateemiseen johtajuuteen liittyvät ongelmat.

Seminaaripuhujat totesivat, että yhtä keinoa määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden ongelmien ratkaisemiseen ei ole olemassa. Joensuun yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle totesi henkilöstötilinpäätökseen nojautuen, että Joensuussa määräaikaisuuksia on pyritty muuttamaan vakinaisiksi palvelussuhteiksi mm. vakinaistamalla aiemmin tilapäisesti hoidettuja tehtäviä.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Björn Fant huomautti kuitenkin, että vakinaistaminen ei suinkaan ole kohdistunut johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiviin korkeastikoulutettuihin akavalaisiin. Fant näki tutkimustyöhön liittyvänä suurena epäkohtana lyhyet määräaikaiset palvelussuhteet:

- Vankka tutkimustoiminta ei voi perustua lyhyisiin työsuhteisiin. Tutkimustyön vaatima syvällinen paneutuminen tutkimusaiheeseen ja toisaalta määräaikaisuuden synnyttämä väliaikaisuuden tunne ovat ristiriidassa keskenään.

Määräaikaisten palvelussuhteiden rakenteellisiin ongelmiin kuuluu myös huono palkkaus, joka entisestään lisää palvelussuhteen aiheuttamaa epävarmuutta.

Yhdistyksen historiikin kirjoittaja Juha Pohjonen sai juhlinnan lomassa kirjoittaa omistuskirjoituksia. Vuoroaan odottelemassa Tieteentekijöiden liiton taloudenhoitaja Tarja Aho, yhdistyksen jäsen Arto Laaninen ja liiton puheenjohtaja Björn Fant.

Joensuun yliopiston Tieteentekijät ry:n puheenjohtajan Antero Puhakan alustuksen mukaan palvelus-
suhteeseen liittyvään epävarmuuteen vaikuttaa myös laitostason todellisuus. Puhakka tiivisti joidenkin laitosjohtajien akateemisen johtajuuden tarkoittavan pahimmillaan "määräaikaisen henkilöstön härskiä kuppausta." Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck oli poliittisesti korrektimpi todetessaan kokemuksien eri yliopistoista osoittaneen, että "monet päätöksiä tekevät henkilöt eivät ole kuulleetkaan työsuhdelainsäädännöstä". Laitosjohtajille kaivattiinkin monissa niin seminaari-, paneeli- kuin yleisöpuheenvuoroissakin koulutusta mm. työsuhdeturvaan ja taloushallintoon liittyen.

Suuri osa havaituista epäkohdista näyttikin kiteytyvän akateemiseen johtajuuteen tai sen puutteeseen. Paneelissa esiintynyt Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen toi kuitenkin mukanaan lupauksia paremmasta. Yhdessä henkilöstöjohtajan kanssa he toivat esiin suunnitelman, jonka mukaan seuraaville laitosjohtajille tullaan antamaan opastusta ja koulutusta mm. palvelussuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Vaikka ongelmia määräaikaisuuksiin liittyikin, on yliopistotyöskentelyssä edelleen monia hyviä puolia, joita työterveyspsykologi Paavo Kerkkänen Medivireltä toi alustuksessaan esiin. Myös puheenjohtaja Puhakka totesi
tieteen tekemisessä olevan ongelmista huolimatta edelleen oman uusia jatko-opiskelijoita houkuttelevan imunsa. Hän totesi kuitenkin myös:" Jos määräaikaisuuskysymystä ei saada pian ratkaistua, ovat yliopistot ja suomalainen tiedemaailma yleensäkin menettäneet sen etsikkoajan, joka niille kasvavien perus- ja jatkotutkintomäärien mukana on siunaantunut."

Seminaarin jälkeen juhlaväki vaihtoi vapaalle ja nautti runsaista pöydän antimista. Iltajuhlassa Joensuun taidemuseoon kokoontunut satapäinen tieteentekijä- ja kutsuvieraskaarti todisti hilpeässä hengessä fil. lis. Juha Pohjosen kirjoittaman yhdistyksen historiikin julkistamista. "Opponenttina" toimineen Pertti Rannikon puheenvuoron jälkeen teos luovutettiin omistuskirjoituksin kolmelle kunniavieraana olleelle perustajajäsenelle. Iloisessa karjalaisessa hengessä juhlinta jatkui sitten aina aamuyöhön asti, jonka jälkeen väsyneet juhlijat vetäytyivät hyvin ansaituille unille. Olivathan he todistaneet, että kyllä Joensuussa sentään vielä juhlia osataan.

Jopi Nyman
varapuheenjohtaja
Joensuun yliopiston
tieteentekijät ry