Kirja-arvostelu

Suururakka - Suomen typografinen atlas

Osana Suomen Kansallisbibliografia 1488 - 1800 -hanketta on valmistunut Suomen typografinen atlas 1642 - 1827. Suurtyön tekijä on filosofian maisteri Anna Perälä. Monet Acatiimin lukijat muistavat Anna Perälän KATL:n toiminnanjohtajana (1976 - 1991). Anna on ahkeroinut KATL:n kautensa jälkeen tiiviisti tutkijana kooten Suomen typografista atlasta Helsingin yliopiston kirjastossa.

Kaksiosainen kirja käsittää 1300 sivua ja siinä on kuvat Suomen 1600- ja 1700-luvulla perustettujen kirjapainojen aineistosta, n. 1000 vinjettiä, kirjapainomerkkiä, otsikkokoristetta ja muuta koristeaihetta sekä alkukirjaimet ja satoja kirjainnäytteitä. Teoksen julkaisija on Helsingin yliopiston kirjasto. Atlaksen kokoaminen on ollut perustutkimusta, jota on kaivattu jo pitkään. Sen kokoamista on suunniteltu useaan otteeseen. Vasta suomalaispankin lahjoitusvaroin hanke saatiin käyntiin.

Atlas antaa kuvan siitä typografisesta aineistosta, jota kirjapainoilla oli käytössään Turun paloa edeltäneenä aikana. Kaksiosainen teos on huolellisesti toteutettu ja runsas kuvamateriaali yhdessä täsmällisten bibliografisten tietojen kanssa on hyödyllinen jatkotutkimuksille. Teos on merkittävä tietopankki Suomen varhaisesta kirjapainohistoriasta. Luonnollisesti kaikki materiaali ei ole enää ollut saavutettavissa, mutta atlaksen aineisto antaa kuitenkin laajan yleiskuvan. Monet tulipalot ja muut kirjapainohistoriaa kohdanneet kovat kohtalot ovat harventaneet arkistojen aineistoja. Mielenkiintoista on myös se hiljainen tieto, jota materiaalin kautta välittyy.

Harhaanjohtavista julkaisutiedoista on oma lukunsa. Väärin julkaisutiedoin ilmestyneitä painatteita seuratessaan tekijä on löytänyt typografiaa tutkiessaan niin piiloonjääneitä ja harhaanjohtavia painatteita. Typografiaa tutkittaessa on löytynyt tietoja, joita aikalaiset ovat pyrkineet salaamaan. Atlaksen avulla on korjattu monta virheellistä tietoa ja tiedon aukkoa.

Nyt ilmestynyt kaksiosainen atlas on loistava käsikirja ei yksin tutkijoille vaan kaikille, joita kiinnostaa visuaalisen viestinnän alkuvaiheet Suomessa. Teos on laaja tietopaketti kulttuuri- ja kirjapainohistoriasta, johon tutustumisen tulisi kuulua kaikkien oppineiden yleissivistykseen. Atlaksen tarjoama kuvamateriaali avaa silmät tarkastelemaan nykyistä visuaalispainotteista viestintää. Teos on ajankohtainen uusmedian aikana, jolloin on palattu uudelleen pienten merkkien ja symbolien käyttöön. Atlas selventää myös kuvaa typografian kehityksestä. Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli suosittaa saatesanoissaan tutkijoita ja harrastajia tutustumaan kirjaan. Suomen typografinen atlas on tärkeä kirja myös uusmedia-alan osaajille, joiden soisi näkevän sen rikkaan typografisen taustan, joka on nykyisen yhä elektronisemman tuotannon taustalla.

Päivi Hovi-Wasastjerna