• pääsivu
  • sisällys
  •  

    Valtion eläkeneuvottelut käynnistymässä


    Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun yksityissektorin eläkeuudistuksesta, joka tulee voimaan vuosien kuluessa. Joustavaksi vanhuuseläkeiäksi tulee 63-68 vuotta. Keskeinen kiistakysymys eläkepalkan laskutavasta jäi auki. Yksityissektorin sopimus ei koske valtiota. Valtiolla eläkeuudistusneuvottelut ovat käynnistymässä.

    Pääministeri Lipposen II -hallituksen ohjelmassa todetaan, että ikääntyvien työntekijöiden työmarkkinoilla pysymistä edistetään 2 - 3 vuodella ja siten vähennetään eläkemaksujen nousupaineita.

    Hallitusohjelmaan ja työmarkkinaratkaisuihin perustuen yksityisellä sektorilla selvitettiin keskeisten työmarkkinaosapuolien toimesta eläkeuudistusta. Marraskuun puolivälissä saavutettiin suuren julkisuuden saattelemana sopimus yksityissektorin eläkeratkaisuista. Sopimus edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Keskusjärjestö AKAVAssa pidetään hyvänä, että ratkaisu syntyi neuvotellen, ei pakkotoimin.

    Yksityissektorin eläkeuudistukselle on tunnusomaista, että sen vaikutukset tulevat voimaan vähitellen, eräiltä osin vasta hyvinkin pitkän ajan kuluessa.

    Yksityissektorin joustava vanhuuseläkeikä

    Vuodesta 2005 alkaen yksityissektorilla siirrytään joustavasti vanhuuseläkkeelle ikävälillä 63 - 68. Varhennetun vanhuuseläkkeen saa 62 -vuotias, jolloin eläkkeeseen tulee 0,6 %:n varhennusvähennys kutakin 63 ikävuotta edeltävää varhennuskuukautta kohti. Vastaavasti eläkkeen voi lykätä 68 ikävuoden jälkeen. Tällöin lykkäyskorotus on 0,4 % kutakin lykkäyskuukautta kohti.

    Uusi vanhuuseläke samoin kuin muut eläkemuodot alkavat karttua työskentelystä 18 ikävuoden täyttämisestä lukien. Tämä uudistus ei suosi akateemista väkeä, koska akateemiset aloittavat työuransa myöhemmin. Eläkettä karttuu työssäolosta 68 vuoden ikään saakka. Yleensä eläke karttuu 1,5 % vuodessa. Ikävälillä 63 -68 on kuitenkin kannustinkerroin, jolloin eläke karttuu 4,5 % vuodessa.

    Eläkkeen suuruutta rajoitetaan nykyisin prosentuaalisella katolla. Tämä katto pyritään poistamaan.

    Osa-aikaeläkkeen huononnukset

    Osa-aikaeläke on ollut niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla edullinen. Sen suosio on kasvanut jatkuvasti. Tätä edullisuutta leikataan vuoden 1946 jälkeen syntyneille. Huononnus koskee sekä osa-aikaeläkkeen alkamisikärajaa, joka muuttuu 58 vuoteen, että myös osa-aikatyön päätyttyä myönnettävän lopullisen eläkkeen suuruutta.

    Osa-aikauudistus tulee voimaan yksityissektorilla vuoden 2003 alusta.

    Yksityissektorin muut eläkemuodot

    Yksityissektorin työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä kuntoutukseen on tulossa eräitä muutoksia, jotka tullaan toteuttamaan kustannusneutraalisti.

    Yksityissektorilla on yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke. Molemmat eläkemuodot poistuvat. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet eivät voi enää päästä työttömyyseläkkeelle. Näille kehitetään työttömyysturvajärjestelmää.

    Palkattomat kaudet

    Yksityissektorin sopimukseen sisältyy myös esityksiä palkattomien kausien hyväksi lukemisesta. Tällaisia ovat mm. sairauspäiväraha-, vanhempainraha- ja kodinhoitotukikaudet. Myös loppututkinnon suorittavien opintorahakausi vaikuttaa eläkkeeseen, tosin vain erittäin vähäisessä määrin.

    Sopimuksen mukaan selvitetään, onko muita palkattomia jaksoja, joilla olisi perusteltua kartuttaa eläkettä. Tällä voidaan tarkoittaa mm. apurahakausia.

    Eläkepalkan laskutapa aidosti auki

    Keskeisin kiistakysymys yksityissektorin eläkeuudistuksessa on ollut ja on eläkepalkan laskutapa. Esillä on ollut kaksi kilpailevaa eläkepalkan laskutapaa: 1) Eläkepalkka laskettaisiin koko työuran ansioiden perusteella. Tämä suosisi sellaisia, joilla ei ole urakehitystä. 2) Eläkepalkka laskettaisiin nykyiseen tapaan työsuhteen 10 viimeisen vuoden ansioiden perusteella. Viimemainittu laskutapa ottaisi paremmin huomioon pitkissä työsuhteissa olevia urallaan eteneviä. Tällaisia ovat erityisesti akateemiset henkilöt.

    Toimihenkilöjärjestöt AKAVA ja myös STTK pitivät kiinni eläkepalkan nykyisestä laskutavasta. Ne perustelivat näkemystään mm. sillä, että elintason on säilyttävä eläkkeelle siirryttäessä.

    Kovan kamppailun jälkeen eläkepalkan laskentamallissa otettiin aikalisä. Osapuolet neuvottelevat ilman reunaehtoja eläkepalkan laskennasta siten, että uusi eläkepalkan laskutapa astuu voimaan 1.1.2005. Eläkepalkan laskutapa jätettiin aidosti auki ainakin akavalaisen käsityksen mukaan. Jos neuvotteluissa ei onnistuta, niin 1.1.2005 jatketaan entistä 10 vuoden laskentamallia ja samalla lasketaan eläkepalkkaa todellisten elinikäisten ansioiden mukaan. Kahdella eri tavalla lasketusta eläkepalkasta valitaan eläkkeensaajan kannalta parempi. Yksityissektorin sopimuksen mukaan neuvotteluja jatketaan tarvittaessa vuoden 2008 loppuun. Viimeistään vuoden 2011 alusta sovelletaan ainoastaan yhtä eläkepalkan laskutapaa, jota ei siis vielä tiedetä.

    Uudistuksen siirtäminen valtiolle

    Julkissektorin osalta ei ole sovittu mitään eläkeuudistuksen toteuttamisesta. Selvää kuitenkin on, että esiintyy tavattomia paineita siirtää yksityissektorin uudistukset ainakin osittaisina myös valtiolle. Siirtopaineet tulevat eri tahoilta. Ei ole oikein, että valtiolla työntekijät olisivat 63 vuoden iän jälkeen huonommalla karttumalla kuin yksityisellä sektorilla. Harmonisoinnin paineet kohdistuvat mm. osa-aikaeläkettä koskeviin muutoksiin.

    Valtionsektorilla eläkkeistä säädetään valtion eläkelaissa. Valtion eläketurvasta kuitenkin neuvotellaan valtion järjestöjen kanssa. Neuvottelut ovat käynnistymässä. Niiden lopputulosta ei tässä vaiheessa ole syytä yksityiskohtaisesti ennakoida.

    Eläkepalkka valtiolla

    Edellä on kuvattu yksityissektorin auki jäänyttä eläkepalkan laskutapaa. Kuvaus soveltuu myös valtiolle. Valtiolla on kuitenkin palvelussuhteissa sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät valittavan eläkepalkan laskutavan yksityissektoria vielä merkittävämmäksi.

    Eläkemielessä valtiota käsitellään yhtenä ja samana työnantajana. Siirtyminen valtiolla tehtävästä toiseen ei katkaise eläkeoikeudellisessa mielessä työsuhdetta. Valtiolla on uran alkuvaiheeseen liittyvistä pätkätöistä huolimatta tyypillistä pitkät palvelussuhteet. Melko tyypillinen akateeminen yliopistoura alkaa apurahakausilla, assistentuurien sijaisuuksilla tai vastaavilla. Uran keskivaiheilla on välivirkoja. Jos menestyy, ura päättyy professorina. Palkkakehitys on urakehitystä vastaavasti nouseva. Mikäli edellä mainitunlainen yliopistoura jaksottuisi suunnilleen yhtä pitkiin kausiin, merkitsisi elinikäisen palkan laskeminen nykytilanteeseen verrattuna tuhansien markkojen heikennystä eläkkeeseen. Tällaista asianomainen ammattijärjestö ei voi millään hyväksyä.

    Valtionsektorin erikoisuuksia

    Nykyisin eläkkeeseen oikeuttamattomat apurahakaudet kuuluvat useaan tutkijan uraan. Neuvoteltaessa valtionsektorin eläkeuudistuksesta tämän epäkohdan korjaaminen tulee pitää vahvasti esillä.

    Valtion virkamiehen on lähdettävä eroamisiän perusteella nykyisin virastaan viimeistään 65 vuoden iässä. Yksityissektorille tulevan 63 - 68 vuoden joustavan vanhuuseläkeiän siirtäminen valtionsektorille merkitsisi valtiolla samalla ilmeisesti eroamisikäkäytännön muutosta. Tätäkin muutosta koskevat neuvottelut ovat siis alkamassa. Tässä vaiheessa on turha ennustella eroamisikäkäytännön muutoksen voimaantuloa.

    Eläkeuudistuksen etumerkki

    Mikäli eläkeuudistus tehdään pitkällä aikavälillä kustannusneutraalisti, merkitsee se samalla nykykäytäntöön verrattuna sitä, että se antaa joillekin ja ottaa joiltakin.

    Eläkeuudistukseen sisältyy epäilemättä myös positiivisia elementtejä. Valtionsektorin akateemisen väen osalta eläkeuudistuksen etumerkki ratkeaa eläkepalkan laskutavan valinnan perusteella. Nykyisenkaltaisen vain viimeisten 10 vuoden ansioiden huomioiminen eläkepalkassa tekee uudistuksesta valtion akateemiselle väelle useimmiten plusmerkkisen, elinikäinen eläkepalkka merkitsisi pitkää miinusta ja tulonsiirtoa poispäin. Molemmat eläkepalkan laskuvaihtoehdot ovat valtiolla erityisen aidosti auki. Huonomman vaihtoehdon vaikutukset näkyisivät kuitenkin vasta hyvin monen vuoden kuluttua. Tämän ei saa kuitenkaan antaa vaikuttaa neuvottelutahtoon puolustettaessa nykyisenkaltaista eläkepalkan laskutapaa.

     

    Jorma Virkkala
    29.11.2001

    (painetun lehden s. 18-20)