Tutkimusasiamies Eliisa Särkilahden oma tutkijantyö Turun yliopiston biologian laitoksen kasvitieteen osastolla on jäänyt nyt taakse, koska tutkimushallinto vei mukanaan.

Yliopistojen tutkimustulosten tehokkaampi hyödyntäminen kiinnostaa yhteiskunnassamme monia. Jotta kyse ei olisi vain kauniista juhlapuheiden sanoista, on töitä tehtävä laajalla rintamalla. Ja jotta löytyisi hyödynnettäviä tutkimustuloksia on ensin tehtävä lujasti töitä tutkimusrahoituksen löytämiseksi, tutkimussopimusten laatimiseksi ja tutkimusprojektien hallinnoimiseksi.

Turun yliopiston tutkimusasiamies, FT Eliisa Särkilahti on ollut kehittämässä yliopistonsa tutkimuspalvelutoimintaa vuodesta 1989. Biologian tutkijana ja opettajana yliopistolla vuodesta 1985 työskennellyt Särkilahti väitteli itse vuonna 1990 koivujen jatkojalostukseen liittyvistä solu- ja solukkotason menetelmistä. Tutkimuksen tukitoiminta vei kuitenkin naisen kokonaan. Tänään hän vetää Turun yliopistossa kahdeksan hengen tiimiä, ja hänet tunnetaan valtakunnallisestikin tutkimuspalvelujen kehittämisen edelläkävijänä. Turun kolmen yliopiston - yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun - tutkimuspalveluita kehitetään nykyisin yhtenä kokonaisuutena, ja yliopistolaisten joukkoon on jo liittynyt kaksi Åbo Akademin työntekijää.

Valtakunnallisesti tutkimuspalveluiden olemusta pohditaan parhaillaan kahdessa rehtorienneuvoston tukemassa työryhmässä. "Innovatiivisen toiminnan tukipalvelut yliopistossa" -työryhmää vetää Teknillinen korkeakoulu ja Oulun yliopistolla on vastuu "Yliopistojen yhteinen sopimuskäytäntö ja sopimusmallit" -ryhmän valmistelusta.

Monipuolista tukityötä

Tutkimuspalvelut ja teollisuusyhteistyö -yksikkö edistää Turun yliopistossa tutkimustoimintaa tiedottamalla, kouluttamalla ja erilaisilla muilla tukitoimilla. Yksikön tehtävänä on myös kehittää yliopiston kontakteja teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Yliopiston osaamisen markkinointi ja tutkimustulosten hyödyntämispalvelut kuuluvat yksikön tärkeisiin tehtäviin.

Syksyllä 1999 turkulaisten yliopistojen rehtorit ja hallintojohtajat sopivat yliopistojensa tutkimuspalvelujen yhteisestä jatkokehittämisestä. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tutkimusedellytysten parantaminen auttamalla tutkimusrahoituksen hankkimisessa, hallinnoimalla projektien taloutta, laatimalla tutkimussopimuksia ja tarjoamalla tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyviä palveluja. Alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi halutaan kehittää palvelututkimusta tekevien yksiköiden toimintaa ja ottaa EU:n rakennerahastojen tarjoamat mahdollisuudet tehokkaammin käyttöön.

Tutkimusrahoitus kansainvälistyy

Turun yliopiston tutkimuspalveluyksikössä on vuodesta 1995 ylläpidetty TURA-tutkimusrahoitustietokantaa, joka sisältää tiedot noin 600 tutkimusrahoituslähteestä. Internetissä toimivan tietokannan pohjalta julkaistaan myös Apurahatiedote neljä kertaa vuodessa. Tällä hetkellä TURAa käyttää Turun yliopiston lisäksi korvausta vastaan 15 suomalaista yliopistoa ja kaksi tutkimuslaitosta. Oman talon sisällä tiedotusverkosto toimii lisäksi tiiviisti. Tutkimusrahoitustiedotus on kuitenkin ollut osa tutkimuspalveluja jo vuodesta 1990, siis paljon ennen internetin räjähdysmäistä maihinnousua.

EU:n myötä avautui suomalaisille tutkijoille monia uusia rahoituskanavia sekä tutkimusohjelmissa että rakennerahastoissa. Niihin liittyvä neuvonta ja koulutus kuuluu palveluyksikön työhön ja tehtävää riittää, kuten jokainen EU-byrokratian paperipaljouden tunteva hyvin ymmärtää! Suomalaisen tutkimusrahoitustiedotuksen alullepanijana tunnettu Särkilahti tähyilee uusia yhteistyökuvioita rapakon takaa. Parhaillaan on aloitettu yhteistyö yhdysvaltalaisen Community of Science Inc. eli COSin kanssa. Kirjallisuusviite- (mm. Medline, Agricola) ja kansainvälistä asiantuntijatietokantaa ylläpitävä COS hallinnoi n. 20.000 tutkimusrahoituslähteen tietoja, näistä tosin vain parisen tuhatta on avoinna suomalaisille tutkijaryhmille.

- Vuonna 2000 aloitettiin kokeilu, johon sisältyy vuoden käyttöoikeus tutkimusrahoituslähteitä sisältävään tietokantaan. Opetusministeriö on rahoittanut kokeiluajan käyttöoikeusmaksut. Tavoitteena on kuitenkin laajempi yhteistyö, johon kuuluisi suomalaiseen tutkimusrahoitustietokantaan liittyvän asiantuntemuksen hyödyntäminen. COS on laajentanut toimintaansa suurin satsauksin Euroopan puolelle ja meillä on toimivat yhteydet heidän asiamiehiinsä, joten on mahdollista, että Turun yliopisto tulevaisuudessa toimisi COSin pohjoismaisena kontaktipisteenä.

Sopimukset ovat yhteistyön kivijalka

Turun yliopiston ja ulkopuolisten rahoittajien väliset tutkimussopimukset valmistellaan ja hallinnoidaan keskitetysti. Sopimusten valmistelu ja laatiminen on huolellista räätälöintiä, sillä lähes jokaisessa sopimukseen ja tutkimukseen liittyy omia erityispiirteitä. Turun yliopistossa on sopimusjuridiikan kehittämiseen panostettu ja tästä asiantuntemuksesta vastaa tutkimuspalveluyksikössä lakimiehenä työskentelevä OTK Riikka Roman. Työ käsittää ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kansalliset tai kansainväliset sopimukset neuvotteluineen ja asiakirjoineen.

Viime aikainen keskustelu immateriaalioikeuksista ja työsuhdekeksintölain muutostarpeista on mielenkiintoinen. Vuonna 1998 istuneen työryhmän muistio sai aikanaan kovin ristiriitaisen vastaanoton. Opetusministeriö järjestikin marraskuun lopulla kuulemistilaisuuden, jossa kuultiin eri osapuolten käsityksiä työsuhdekeksintölain muutostarpeista. Tilaisuudessa kaikki osapuolet olivat yksimielisiä yliopistossa tehtävien tutkimustulosten nykyistä paremman hyödyntämisen välttämättömyydestä. Keinoista ei vain edelleenkään ole päästy yksimielisyyteen.

- Mielestäni olisi kuitenkin nykyistä selvemmin ratkaistava kenelle yliopistojen osaamisesta syntyvä hyöty kuuluu ja kuinka se jakautuu. Nykyinen tilanne on hyvin monimutkainen ja yksittäinen tutkijakin voi olla useissa erilaisissa rooleissa tutkimuksia tehdessään. Tutkimuspalveluyksikön näkökulmasta sopimusneuvotteluiden sisältö on todella monipolvinen ja neuvotteluja käydään aina sekä talon ja ulkopuolisten että talon sisällä olevien osapuolten kanssa. Tutkimusta rahoittavilla yrityksillä on yleensä monia ehtoja koskien tulosten omistus-, käyttö-, hyödyntämis- ja julkaisuoikeuksia aina tiukkoihin salassapitomääräyksiin saakka. Lisäksi on ratkaistava mahdollisista vahingoista syntyvien korvausvastuiden laajuus. Yliopisto ja tutkimusryhmään kuuluvat solmivat sisäisen sopimuksen, jossa tutkimusryhmäläiset sitoutuvat noudattamaan yliopiston ja ulkopuolisen rahoittajan välisen sopimuksen tiettyjä ehtoja, mm. salassapitoa ja oikeuksiensiirtoa. Prosessi ei todellakaan ole yksinkertainen, joten selkeyttämistä kaivattaisiin, pohtii Särkilahti.

Sopimuksin säänneltäviä erityistilanteita syntyy, kun yhdessä tuotettuja tutkimustuloksia tai yliopistoon syntynyttä asiantuntemusta ryhdytään hyödyntämään kaupallisesti. Kun tutkimusten hyödyntämisen mittasuhteet paisuvat ja usein kovin ohueksi käyvä napanuora yliopistolliseen toimintaan entisestäänkin ohenee, ollaan tilanteessa, joihin yliopistoilla ei nykyisellään ole rahkeita vastata. Erillisen yhtiön perustamisen tarve syntyy esim. vakuutusten ottamisen tai pankkitakausten hankkimisen välttämättömyydestä.

Hyvä hallinto kantaa kaikkia

Turun yliopiston tutkimuspalveluyksikön työn kolmas perustehtävä on ulkopuolisella rahoituksella toimivien tutkimusprojektien tutkimus- ja taloushallinto. Yksikkö hoitaa tutkimusten projektitilien hallintoa, kirjanpidon seurantaa, kustannusraportointia yhteistyössä tutkijoiden ja tutkimuksen rahoittajien kanssa.

Viimeaikaiset tutkimusrahoituksen väärinkäytökset ovat alleviivanneet huolellisen taloushallinnon välttämättömyyttä. Yliopistojen tutkimusrahoitus perustuu sopimuksiin tai rahoituspäätöksiin ja rahaliikenne kulkee yliopiston tilien kautta. Määräykset ovat kunnossa, taloushallinnon ohjeista löytyy osviittaa tutkijoille ja Turun yliopistossa rehtori on vahvistanut näitä ohjeita omalla paimenkirjeellään. Perustietopakettiin kuuluu myös ohjeet sivutointen pitämisestä ja ilmoittamisesta. Tutkimuspalveluyksikkö on lisäksi kokoamassa näistä ohjeista vielä yksinkertaistettua huoneentaulua, joka tiivistäisi perusohjeet kaikille toimijoille.

Ikkunat auki yhteiskuntaan

Yliopistoissa tehtävän tutkimuksen hyödyntämisessä on etsitty yhteistyökumppaneita yhteiskunnan muista toimijoista, elinkeinoelämästä ja yrityksistä. Turun yliopistossa on ollut käynnissä kaksivuotinen teollisuusasiamieskokeilu, joka päättyi vuoden 2000 lopussa. Parhaita mahdollisia yhteistyön muotoja etsitään edelleen. Uutena tukitoimintana on myös Turun yliopiston tiloissa aloittanut Keksintösäätiön innovaatioasiamies. Innovaatioasiamiehenä aloitti lokakuussa 2000 FK Pentti Juhala. Hän palvelee turkulaisten yliopistojen tutkimuspalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisesti myös Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntaa.

Turussa tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyviä palveluja tehostetaan tekemällä patentointiin, lisensointiin ja uusien yritysten syntyyn tähtäävää yhteistyötä myös SITRAn sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin säätiöiden omistaman Oy AboaTech Ab:n kanssa.

Tuula Vainikainen