Hallitusten jäsenten esittely

Tammikuun numerossa on jälleen aika esitellä lehden julkaisijaliittojen hallitukset. Acatiimi lähetti ennen joulua Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton hallitusten jäsenille kaksi kysymystä, joihin pyydettiin lyhyitä, parin rivin vastauksia.

1) Esittele itsesi lehden lukijoille. Mitä teet työssäsi ja mitä vapaa-aikana?

2) Mainitse kaksi keskeistä seikkaa, joihin haluat vaikuttaa liittosi hallituksessa?

Professoriliiton hallitus 2001

Juhani Keinonen
puheenjohtaja

1. Olen sovelletun fysiikan professori Helsingin yliopistossa ja fysiikan laitoksen esimies sekä tiedekuntaneuvoston ja konsistorin jäsen. Vietän viikonlopuista usein päivän mökillä ja käyn mielelläni oopperassa.

2. Professorien palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on edelleen merkittävin yksittäinen asia. Liiton näkemysten esiintuominen julkisuudessa ja päättäjille tavoitteena yliopistojen toimintaedellytysten ja -vapauden nykyistä parempi turvaaminen on toinen tärkeä toimintakohde.

Kari Sajavaara
varapuheenjohtaja

1. Olen Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen professori ja alan tutkimuslaitoksen johtaja. Yritämme tehdä kieleen liittyvää tutkimusta, jolla on merkitystä yhteiskunnassa. Olen lisäksi humanistisen tiedekunnan dekaani. Vapaa-aika kuluu huomattavalta osin kirjojen kanssa.

2. Pyrin tukemaan sitä työtä, jota hallituksessa on jo pitkään tehty yliopisto-opetuksen kehittämiseksi, ja nostamaan esiin asioita, jotka auttavat yliopistojen opettajia ja tutkijoita selviytymään paremmin vaativasta tehtävästään.

Maija Grönholm

1. Toimin suomen kielen professorina Åbo Akademin opettajankoulutuslaitoksessa. Tutkimustyöni kohdistuu suomen kielen oppimiseen toisena kielenä ja parhaillaan seuraan kielenoppimista kielikylpymetodilla. Harrastuksiin ei ole talvella aikaa, kun ajaa viikottain edestakaisin Turun ja Vaasan väliä hirviä ja muita metsäneläviä väistellen. Vähäiset vapaahetket kuljen lapsenlapsen kanssa metsässä ja rannoilla, varsinkin kukkia ja lintuja tarkkailemassa.

2. Pidän liiton polttavimpana ongelmana palkkakehityksen jälkeenjääneisyyttä. Sen korjaaminen on ehdottomasti tämän vuoden tehtäviä. Pyrin hallituksessa vaikuttamaan myös siihen, että yliopistoissa vallalla oleva tulosohjausmalli romutetaan täysin epäonnistuneena järjestelmänä ja korvataan erilaiset ja erikokoiset yliopistot ja eri alat oikeudenmukaisesti huomioon ottavilla ja perustoiminnot turvaavilla malleilla.

Risto Hiltunen

1. Olen englantilaisen filologian professori Turun yliopistossa. Viran hoitoon liittyvät tehtävät täyttävät aikatauluni melkoisen tarkkaan, mutta työssäni on se hyvä puoli, että työn ja harrastusten välinen raja on veteen piirretty viiva. Mieliliikuntani on hiihto aina sään salliessa.

2. Liiton toimintasunnitelman monista tärkeistä tavoitteista keskeisin on jäsenistön palkkauksen saattaminen ajan tasalle sekä virkakategorian sisällä että suhteessa yksityissektorin palkkatasoon.

2. Yliopistojen perusrahoituksen surkea tila huolestuttaa, koska se vaikuttaa kaikkeen toimintaan lamauttavasti. Seuraukset kaatuvat varsinkin vastuuhenkilöiden niskaan. Tilanteen nopea korjaaminen on edellytys monien opetuksen ja tutkimuksen parantamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumiselle.

Terttu Katila

1. Kotieläinten lisääntymistieteen professori HY:n Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisessä laitoksessa. Toimipaikkana Saaren yksikkö Mäntsälässä. Järjestötoiminnasta kokemusta Suomen Eläinlääkäriliitosta: 3 v valtuuskunnan vpj osallistuen myös hallituksen kokouksiin sekä 3 v hallituksen jäsen ja vpj. Harrastuksena lännenratsastus.

2. Professorien palkkataso tulee saada vastaamaan sitä korkeaa asiantuntemusta, pitkäaikaista kokemusta ja johtaja-asemaa, joka professoreilla käytännössä on. HY:n virkarakenteen muutos on askel oikeaan suuntaan; muun opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkaluokkien muutos lisännee tulevaisuudessa paineita professoreiden palkkaluokkien lisäkorotukselle.

Vaikka professoreiden järjestäytymisaste on korkea, vain hyvin pieni osa jäsenkunnasta osallistuu aktiivisesti liiton toimintaan. Jäsenkunnan aktivoiminen on tarpeen Professoriliiton vahvistamiseksi. Yliopistojen rahoituksen turvaaminen on professoreille tärkein työelämään liittyvä kysymys. Tutkintotavoitteita ei voida enää lisätä ilman vastaavaa määrärahojen kasvua. Korkeakoululaitoksen kehittämislaki on välttämätön yliopistojen pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Erkki K. Laitinen

1. Toimin laskentatoimen professorina Vaasan yliopiston laskentatoimen laitoksella. Erikoisaloinani on yritysten riskisyyden mittaus (esimerkiksi konkurssin ennustaminen) ja yritysjohdon laskentatoimi (esimerkiksi kustannuslaskenta, budjetointi, strateginen suorituskyvyn arviointi). Elämäni tekee hankalaksi se, että olen unelma-ammatissani. Tämä merkitsee sitä, että vapaa-aikanakin tulee tehtyä tutkimusta ja teoriat pyörivät päässä. Onneksi vaimoni on innokas ratsastuksen harrastaja ja on rakentanut meille upean tallin (22 hevoselle) ja maneesin. Se teettää pakostakin ilta- ja viikonlopputöitä, jotka ovat hyvää vastapainoa tieteelliselle työlle.

2. Professorin työn motivaatio syntyy työn mielekkyydestä ja työtä vastaavasta palkasta. Näihin pitää pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti. Työn mielekkyys on viime vuosina kärsinyt, sillä yhä vähemmän jää aikaa pääasialle - tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Professorille pitää järjestää sellaiset olosuhteet, että tieteelliselle työlle jää riittävästi aikaa ja tutkimusprojektit voidaan viedä lävitse kitkatta. Toinen motivaatiotekijä, palkkaus, on ollut jo pitkään murheenkryyni. Professorin palkkataso on suhteellisesti ottaen romahtanut.

Risto Laitinen

1. Olen epäorgaaninen kemisti. Tutkimusaiheeni liittyvät epämetallien kemiaan, erityisesti rikin, seleenin ja telluurin allotrooppien ja yhdisteiden synteettiseen kemiaan ja rakennetutkimukseen. Tavoitteena on löytää uusia käyttösovellutuksia näille alkuaineille. Vapaa-ajan harrastuksistani tärkein on musiikki. Olen Tuiran kamarikuoron taiteellinen johtaja. Lisäksi harrastan säveltämistä. Julkaistusta tuotannostani voidaan mainita Oulun yliopiston tilaama promootiokantaatti “Kultapuu” baritonille, kuorolle ja orkesterille, jonka Oulun kaupunginorkesteri levytti vuonna 1996 Arvo Volmerin johdolla.

2. Professoriliiton toimintasuunnitelma on mielestäni onnistunut ja sen toteuttaminen käytännössä on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Tähän liittyy mm. Valpas-hankkeen eteenpäin vieminen. Tärkeä asia on päästä vihdoin eroon palkkaluokasta A26 sekä saada avattua myös uusia, korkeampia palkkaluokkia aikaisempaa runsaammin. Oma haasteensa, joka ei suoranaisesti liity professorien edunvalvontaan, mutta jolla on yhteys siihen, on yliopistojen toimintaedellytysten saattaminen mielekkäälle tasolle.

Marja-Leena Piitulainen

1. Olen germaanisen filologian professori Tampereen yliopistossa ja humanistisen tiedekunnan dekaani .

2. Tuen mielelläni kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka edesauttavat työssä jaksamista (esim. sapattivapaajärjestelmän kehittäminen) ja edistävät nykyistä pehmeämpien arvojen toteutumista suomalaisessa yliopistomaailmassa.

- Keskeinen tavoite, johon myös haluaisin vaikuttaa, on saada input ja output kohtaamaan nykyistä paremmin. Niin palkkauksen kuin laajemminkin yliopistojen perusrahoituksen tulee vastata työn vaativuutta, työmäärää ja asetettuja tavoitteita.

Professoriliiton hallituksen varajäsenet oli lueteltu Acatiimin joulukuun numerossa (sivulla 45). Kokoonpano on myös esillä liiton kotisivuilla: www.professoriliitto.fi

Tieteentekijöiden liiton hallitus 2001

Björn Fant
puheenjohtaja

1. Olen yliassistentti ja fysiikan dosentti. Toimipaikkani on Helsingin yliopisto, jossa luennoin sekä peruskursseja että erikoiskursseja. Erikoisalani on ydinfysiikka jossa teen tutkimustyötä kun hallinnolliset tehtävät antavat myötä. Harrastan ulkoilua, kalastusta ja yhdistystoimintaa. Haluan tehdä työtä yhteisten asioiden parissa.

2. Liiton strategiset linjanvedot tulevat olemaan keskeinen asia. Tässä palvelussuhteen ehdot ovat keskeisiä: pitempiä työsuhteita, virkarakenne ja urakehitysmahdollisuudet. Vaikuttaminen yliopistojen rahoituksen myöntäjiin tulee myös olemaan tärkeällä sijalla.

Stina Immonen
varapuheenjohtaja

1. Työskentelen tutkijana TKK:n tuotantotalouden osastolla. Tutkimusaiheet käsittelevät informaatio- ja kommunikaatioteknologian vaikutuksia organisaatioihin ja henkilöstön osaamisvaatimuksiin. Vapaa-aikani kuluu kuoroharrastuksen parissa.

2. Haluan vaikuttaa yliopistojen ulkopuolisella rahoituksella työskentelevien tutkijoiden asemassa oleviin epäkohtiin. Haluan olla mukana kehittämässä liittoa yhä kattavammin valtiosektorilla työskentelevien tutkijoiden ammattijärjestöksi.

Hannu Jalkanen
varapuheenjohtaja

1. Työskentelen tutkijana Jyväskylän yliopistoon kuuluvassa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Tutkimukset ja selvitykset ovat kohdistuneet koulutusjärjestelmän ja erityisesti korkeakoululaitoksen toimintaan. Ehkä työn sisällöstä johtuen olen osallistunut lähes koko ajan myös ammattiyhdistystoimintaan, mikä on johtanut edelleen Akava-JS:n pääluottamusmieheksi, yliopiston hallitukseen ja monenlaisiin työryhmiin. Vapaa-aika jakaantuu kulttuurin ja arkielämän kesken.

2. Työ vaatii tekijänsä, joten yliopistolaitoksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös työyhteisöön, johtamiseen ja työturvallisuuteen. Ulkopuolisten työmarkkinoiden paremmat palkat vetävät jo eräiden tieteenalojen asiantuntijoita, mutta myös työskentelymahdollisuuksien epävarmuus vastaavasti työntää pois yliopistosta. Vain yliopistoissa on McDonald´sin lisäksi yhtä suuri osuus pätkätöissä olevia työntekijöitä. Tällainen tilanne on kestämätön. Tutkimus, opetus ja tietohuolto tarvitsevat pysyvät resurssit ja sellaisen toimintakulttuurin, jossa akateeminen ja yleinen julkinen hallinto ovat tasapainossa. Ylimitoitetut tulostavoitteet ja alimitoitetut toimintaresurssit johtavat helposti vahingolliseen valtapeliin.

Arja Hirvonen

1. Olen yliassistentti ympäristötieteiden laitoksella Kuopion yliopistossa. Vapaa-ajallani viihdyn ihmisten lisäksi myös hevosten parissa. Ja luonnossa kaikkina vuodenaikoina.

2. Yliopistoissa organisaation kehittäminen ei pysy siinä vauhdissa, millä tavoitteet ja resursointi muuttuvat. Mm. kannustavalla palkkauksella pyritään kaventamaan työn vaativuuden ja palkkauksen epäsuhtaa – entä muut keinot? Jäsenistön edunvalvonta sisältää kommunikointia kaikilla tasoilla ja uusia suuntia hakien.

Patricia Hongisto

1. Jag jobbar som Assistant Director vid Centret för vetande och innovation vid Handelshögskolan (Helsingin kauppakorkeakoulu). Mina uppgifter innehåller för tillfället mest administration och kontakter med utländska forskningspartner. Under min fritid går jag mest med en bok i handen om jag är ensam. Att ha fritid betyder för mig att vara ute och vandra, att ha vänner hemma eller att städa utan att ha dåligt samvete.

2. Jag skulle vilja undersöka vilka aspekter utöver löneförhållanden som konkret förbättrar forskarnas arbetsförutsättningar och arbetsförmåga. Målet är att kunna bedriva vetenskap inom en effektiv tids-ram och att kunna bygga på en dialog med den internationella vetenskapliga ’plattformen’ och näringslivet, men också att få tillfredställelse för att man har engagerat sig personligen.

Minna Jokela

1. Olen kansainvälisen politiikan assistentti Turun yliopistossa. Tutkin globaalia ja Euroopan unionin politiikkaa. Väitöskirjan (EU:n metsäpolitiikka ja sen yhteys globaalipolitiikkaan) tekemisen ohella harrastan luonnonilmiöiden ihmettelemistä ja käsitöitä.

2. Yliopistojen opettajat ja tutkijat on saatava ylös palkkakuopasta. Lisäksi yliopistojen virkarakennetta on kehitettävä tasapainoisesti. Yhden ikäluokan ongelmia ei saa ratkaista toisten kustannuksella, perustamalla esimerkiksi ylempiä opetusvirkoja alempia virkoja yhdistämällä.

Marjaana Kinnunen

1. Toimin Eduskunnan kirjastossa oikeudellisen tiedon hallintaan ja välitykseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Vapaa-aikana mieluiten luen, liikun ja teen pihatöitä.

2. TTL:n hallituksessa pyrin vaikuttamaan kirjastonhoitajien, informaatikoiden ja muiden tiedonhallinnan asiantuntijoiden edunvalvontaan ja sen kehittämiseen. Vuonna 2001 keskeistä olisi asettaa selkeät tavoitteet liiton toiminnalle ja miettiä uusia keinoja hoitaa matalapalkkaisten ja korkeastikoulutettujen jäsenten palkkauksellista ym. edunvalvontaa.

Matti Kotiranta

1. Olen TT ja toimin assistenttina Helsingin yliopistossa Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksella. Vuodesta 1995 laitoksellamme on toiminut kaksi tutkimusprojektia, joissa tutkitaan Venäjän uskonnollisuutta ja arvoja. Vedän näistä toista, Pietarin ja sen lähialueisiin keskittyvää projektia. Vapaa-aikanani harrastan kotimusisointia, musiikin kuuntelua ja historiallisten äänitteiden keräilyä.

2. Hallituksessa työskentely on paljolti ryhmätyötä, mutta osaltani haluan vaikuttaa virkarakenneuudistuksen läpiviemiseen, erityisesti virka- ja palkkarakenteeseen liittyviin ongelmiin. Esimerkiksi HY:ssa avoinna olevia yliopistonlehtorin virkoja on julistettu haettavaksi ainoastaan alimpaan mahdolliseen palkkaluokkaan, A 24:ään. Pidän tärkeänä sitä, että tämä epäkohta saadaan oikaistuksi kehitettäessä arviontimenettelyä työn vaativuuden perusteella korkeampaan palkkaluokkaan siirtymisessä.

Joel Kuortti

1. Talla hetkellä olen englantilaisen filologian ma. professorina Tampereen yliopistossa. Sen lisäksi teen tutkimusta intianenglantilaisista naiskirjailijoista. Vapaa-aikana pelailen salibandya.

2. Yksiä asia, joka on pitkään ollut minulle tärkeä, on apuraha- ja projektitutkijoiden asema. Toinen tähän liittyvä on tutkijanuran alkuvaihe: miten löytää tiensä tutkijaksi ja miten tutkijana pärjää.

Riku Matilainen

1. Työskentelen talouspolitologian (ekonomisk politologi) yliassistenttina Hankenilla. Opetan pääasiassa valtio-oppia ja teen väitöskirjatutkimusta työkyvyn/TYKY-toiminnan vaikutuksista PK-yritysten kannattavuuteen. Vapaa-ajallani vaalin ja haalin hedelmäpuulajikkeita. Talvisin harrastan murtomaahiihtoa päivittäin. AY-toiminta on myös viime vuodet kuulunut harrastuksiini.

2. Yleisellä tasolla korkeakoulujen perusrahoitus on mielestäni keskeisin ongelma. Tämä on kuin yhteiskunnalliset ongelmat yleensä, niitä ei voi heti ratkaista mutta niitä voi yrittää saattaa siedettävämpään muotoon. Toinen tärkeä asia on määräaikaisten asema yliopistoissa.

Veli-Pekka Pelkonen

1. Työskentelen Oulun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla apuraha/projektitutkijana. Teen väitöskirjaa aiheena liljat. Olen vuonna 2001 OYAY:n puheenjohtaja. Vapaa-aikaani vietän kuoroharrastuksen, liikunnan ja kasvien parissa sekä matkailen.

2. Yhtenäiset pelisäännöt sekä virkasuhteessa että ulkopuolisella rahalla työskentelevien työsuhteisiin sekä apurahatutkijoiden aseman parantaminen. Yliopiston ja ammattikorkean välille selkeä reviirinjako: ns. duaalimalli ei saa olla pelkkää retoriikkaa!

Yliopistonlehtorien liiton hallitus 2001

Vesa Kulmala
puheenjohtaja

1. Olen Turun yliopiston teoreettisen fysiikan lehtori. Opetan fysiikan opiskelussa tarvittavia matemaattisia menetelmiä ja olen saanut aikaa myös tutkimustyöhön. Ei vapaa-aikaa, paitsi kesällä, ja silloin pelaan golfia.

2. Haluan Yliopistonlehtorien liiton vaikuttavan koulutuspoliittisissa, erityisesti yliopistopoliittisissa asioissa jäsenkuntamme toivomaan suuntaan, yhteistyössä muiden opetusalan vaikuttajien kanssa. Lisäksi haluan yliopistonopettajien kurjaan palkkaustasoon pikaista korjausta.

Juhani Henttula
varapuheenjohtaja

1. Toimin vero-oikeuden yliopettajana Tampereen yliopistossa. Eräs mieluisimmista harrastuksistani on edelleen lentopallo ja erityisesti beach-volley (joukkueessa ”Isä ja poika” isä hoitaa taktiikan ja poika kaiken muun).

2. Selvitykset ovat yksiselitteisesti osoittaneet yliopisto-opettajien palkkojen jälkeenjääneisyyden. Tämäkin ongelma on sidoksissa yliopistojen perusopetuksen voimavarojen niukkuuteen. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan liittojen, yliopistojen ja opetusministeriön tehokasta yhteistyötä.

Matti Grönroos

1. Olen tilastotieteen lehtori Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Opetan tilastotiedettä ja tilastollista tietojenkäsittelyä. Tehtäviini kuuluu myös tilastollista konsultointia. Vapaa-aikana pyrin olemaan tekemättä mitään, mutta mökkeilyn takia se ei kyllä yleensä täysin onnistu.

2. Eri työryhmät ja yksittäiset mittariekonomit ovat yli 10 vuotta yrittäneet kehittää yliopistoihin palkkausjärjestelmää. Koko lähkökohta pitää kääntää muotoon “Yliopiston opettajille ja tutkijoille muodollinen koulutus ja tieteellinen pätevyys on tärkein työn vaativuuden mittari”. Tällä epäsuoralla mittarilla on kolme täysin ylivoimaista ominaisuutta: Sen soveltaminen on huomattavasti helpompaa kuin minkään muun näkemäni mittarin, se on yliopistoissa yleisesti hyväksytty ja se voidaan kohtuullisella työllä liittää myös viime vuonna aloitettuun virkarakenteen kehittämiseen. Toisena asiana lehtoreille pitäisi saada lisää tutkimusvapaita.

Tuula Hirvonen

1. Lehtori JY:n englannin kielen laitoksella. Työ on opetusta ja hallintotehtäviä. Vapaa-aika? Musiikkia, järjestätoimintaa.

2. Yliopistojen perusrahoitus ja yliopisto-opettajien pedagoginen asiantuntijuus sekä pedagoginen kelpoisuus.

Jyrki Jyrkiäinen

1. Olen tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa. Luennoin tuleville lehti-, radio-, tv- ja uusmediatoimittajille mm. joukkoviestimien asemasta, merkityksestä ja tehtävistä yhteiskunnassa. Ohjaan myös proseminaareja, tutkimus- ja metodologiakursseja. Tutkielmien ohjaus on vaatinut viime vuosina entistä enemmän aikaa. Vapaalla pelaan koripallon kortteliliigaa, pyöräilen, hiihtelen, luistelen, laskettelen (jyrkästi) ja hellin perhettä (loivasti).

2. a) Yliopistonlehtoreiden palkkauksen nostaminen koulutustason ja työn vaativuuden tasolle. b) Kokonaistyöaikajärjestelmän ja työsuunnitelmien vaikutukset lehtoreiden työhön pitäisi tutkia. Tällaisten suurien uudistusten vaikutukset näkyvät tosin hitaasti, mutta aikaa on kulunut tarkistuskierrokseen riittävästi. Tuntumani on, että lakia ja työsuunnitelmia ei ole voitu tai haluttu soveltaa tehokkaasti. Rakenteet ovat jäykkiä ja toteutus on epätasaista eri yksiköissä. Monilla lehtoreilla ei ole lainkaan näkynyt lain lupaama joustavuus työaika-, opetus- ja tutkimusjärjestelyissä.

Päivi Linnansaari

1. Olen ollut Lapin yliopiston opettajankoulutuksen tekstiilityön did lehtorina parikymmentä vuotta. Entisenä oppikirjantekijänä, ehkä tulevanakin, minua kiinnostaa ennen kaikkea opettaminen. Mitä ympäröivästä ajasta tarttuu mukaan, kun pohditaan perustaitojen opettamista. Vapaa-aikana olen Lapin käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja tai keskustelen taiteen ilmiöistä takkatulen loisteessa.

2. Olen huolissani siitä, että yliopistoja koetetaan pyörittää toimintatavoilla, jotka eivät sinne sovi. Ei maailmassa kaikkea voi mitata samalla mitalla. Toinen yksilöidympi asia koskee tulevaan (jo olevaan) verkko-opetuksen ilmiöihin reagoimista.

Eeva Sarmanto-Neuvonen

1. Toimin Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton ja pedagogiikan päätoimisena tuntiopettajana. Olen tehnyt yksin ja kollegoideni kanssa useita pianonsoittoon liittyviä oppikirjoja (WSOY) joista tunnetuin on neljä osaa käsittävä Suomalainen Pianokoulu. Matkustelen paljon ympäri maailmaa ja olen esiintynyt ja opettanut lukuisilla festivaaleilla, kongresseissa ja musiikkikorkeakouluissa.

2. YLL:n hallituksessa haluaisin vaikuttaa siihen että samasta työstä maksettaisiin sama palkka, ts. päätoimisten tuntiopettajien asemaan on saatava pikainen muutos jokaisessa Yliopistossa. Myös AP-lehtorien palkat ja opetusvelvollisuudet (ai niin niitähän ei ole enää olemassa, on vain kokonaistyöaika ?) on saatava YP-lehtorien tasolle. Eikä myöskään saisi unohtaa sivutoimisten tuntiopettajien epävarmaa tilannetta.

Hannu Remes

1. Toimin Joensuun yliopistossa suomen kielen lehtorina, jonka tehtäviin kuuluu myös viron kielen opettaminen.

2. Yliopistonlehtorien liiton hallituksen työskentelyssä ovat keskeisesti esillä mm. yliopistojen perusrahoituskysymys sekä virkarakenteen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen.

Maj-Len Rönkä

1. Olen Turun kauppakorkeakoulun ruotsin kielen lehtori ja aineen vastuuopettaja. Toimin työpaikallani lehtoreiden akavalaisena luottamusmiehenä. Yliopistoni hallintoon osallistun tiede- ja opetusneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä. Vapaa-aikanani luen (runoja!) ja askartelen kukkien parissa.

2. Edustan liiton hallituksessa Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulujen sekä Svenska handelshögskolanin lehtoriyhdistyksiä. Edunvalvonta-asiat ovat kuitenkin enimmäkseen yliopistojen yhteisiä. Kärkeen nostan tulevalla kaudella virkaehtosopimusten saamisen mahdollisimman hyvin toimiviksi yliopistotasolla, erityisesti virkarakenteen ja kokonaistyöajan tarkoituksenmukaisen toteuttamisen.

Pia Mänttäri

1. Olen italialaisen filologian lehtori Helsingin yliopistossa. Harrastuksiani ovat tutkimus ja kääntäminen.

2. Keskeisin haaste on se, miten yliopistojen perusrahoitus saadaan turvatuksi. Muut tavoitteet, kuten palkkarakenteen korjaaminen ja lehtorien tutkimusmahdollisuuksien parantaminen kokonaistyöajan puitteissa, ovat mahdottomia toteuttaa, ellei tämä perusongelma ratkea. Helsingin yliopiston uuden virkarakenteen toteuttamista on myös seurattava tarkasti.

Paula Huhtala

1. Olen pohjoismaisen filologian lehtori Oulun yliopiston saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitoksella. Harrastuksiani ovat MLL, pianonsoitto ja puutarhanhoito.

2. Toivon voivani vaikuttaa kokonaistyöajan tarkoituksenmukaisempaan ja järkevämpään käyttöön sekä jäsenten kouluttautumismahdollisuuksien kehittämiseen.

Tuure Westinen

1. Toimin viestinnän lehtorina Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Vapaa-aikana yritän kuntoilemalla pitää huolta kunnostani, lähinnä lenkkeilemällä ja talvella hiihtämällä sekä sulkapalloa poikani Jussin kanssa pelaamalla.

2. Tärkeää on tasapuolisesti pitää huolta jäsenistön eduista ja sitä kautta punnertamaan tasokorotusta kaikille yliopistonlehtoreille. Valtiovaltaan päin on oltava tiukkana yliopistojen perusrahoituksen suhteen, sillä muuten tullaan tilanteeseen, että perusta alkaa rapautua.

Jan-Håkan Öberg

1. Toimin ruotsinopettajana HY:n kielikeskuksessa. Tämän lisäksi vedän henkilöstökoulutuksemme järjestämiä ruotsinkursseja helsinginseudun yliopistojen henkilöstölle ja tänä lukuvuonna myös toimipisteeni portfoliokurssia. Vapaa-aikanani omistaudun kirjallisuuteen ja “kiinteistönhoitoon” (tätä kirjoittaessani ulkona on oikea lumimyräkkä, mikä tietää lumitöitä - onneksi on saunakin).

2. Nk. “Helsinkisopimuksessa” todetut ongelmat tulee käydä huolellisesti läpi ja korjata, jotta sopimus voitaisiin saada kattamaan kaikki yliopistot. Toisaalta virkoihin nimitetyt päätoimiset tuntiopettajat tulisi virkaehtosopimuksen mukaisesti muuttaa lehtoreiksi. Koska työnantajalla on taipumus “säästää” nimittämällä lehtorin sijaiseksi päätoimisia tuntiopettajia, tulisi nimike 'päätoiminen tuntiopettaja' muuttaa nimikkeeksi 'lehtori'. Näin virkaehtosopimuksenkin pykälä “samasta työstä sama palkka” toteutuisi.