Yliopistojärjestöt vetosivat valtiosihteeri
Raimo Sailakseen:
Tutkintoa kohti käytetty rahamäärä tulee
turvata
Yliopistojärjestöjen kampanja yliopistojen perusrahoituksen
puolesta jatkuu myös tänä vuonna. Tammikuun lopussa
opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajat
kävivät luovuttamassa muistion valtiovarainministeriön
valtiosihteeri Raimo Sailakselle.
Muistiota "Tutkintoa kohti käytetty rahamäärä
tulee turvata" olivat luovuttamassa puheenjohtajat Juhani
Keinonen (Professoriliitto), Esa Perkiö (Suomen
ylioppilaskuntien liitto), Björn Fant (Tieteentekijöiden
liitto), Raimo Rannisto (VAL), Päivikki Kumpulainen
(YHL) sekä hallituksen jäsen Matti Grönroos
(YLL/OAJ).
Muistion teksti on ohessa.
"Yliopistojen perusrahoituksen tilannetta ei ole yrityksistä
huolimatta edelleenkään saatu korjattua. Useat tahot
ovat asiasta huolissaan. Esimerkiksi tulopoliittisessa sopimuksessa
mukana olevat työmarkkinatahot esittävät valtiovallalle,
että se turvaisi tiedekorkeakoulujen perusrahoitukseen tarkoitettujen
varojen riittävän kehityksen tulevissa budjeteissa.
Viime vuonna sovittu ns. tulevaisuuspaketti korjaa vuosina 2001-2003
lähes kokonaan 1990-luvulla syntyneen yliopistojen perusrahoituksen
vajeen. Tänä vuonna yliopistojen rahoitukseen kuitenkin
syntyi välittömästi uusi, lähes miljardin
markan vaje.
Kun tutkintotavoitteet ovat yliopistojen toiminnan ja rahoituksen
keskeisin mittari, tulisi tulossopimuskaudesta toiseen siirryttäessä
tarkastella yliopistojen lisäresurssitarvetta yhdessä
tutkintotavoitteiden kasvun kanssa.
Vuodesta 2000 vuoteen 2001 siirryttäessä tulossopimuskausi
vaihtui ja yliopistojen tutkintotavoitteet kasvoivat huomattavasti,
maisterintutkintotavoitteet 17 % ja tohtorintutkintotavoitteet
peräti 38 %. Yliopistojen toimintamenot kasvoivat kuitenkin
vuoden 2001 talousarviossa vain noin 9 %. Kun tulevaisuuspaketin
sekä palkka- ja tilakustannusten kasvun osuus otetaan huomioon,
yliopistojen saama muu lisärahoitus toimintamenomomentille
on vain noin 47 Mmk. Tutkintotavoitteiden kasvusta aiheutuneiden
kustannusten kattamiseksi yliopistot tarvitsevat kuitenkin lisärahoitusta
noin 950 Mmk.
Julkisuudessa esitetyn mukaisesti opetusministeriö on esittämässä
yliopistoille portaittaista 700 Mmk:n tasokorotusta seuraavan
kolmen vuoden aikana. Tutkintomäärien kasvuun perustuvasta
määrärahalisäyksestä ei voida leikata
viidennestä vaikuttamatta laatuun.
Tutkintoa kohden käytettävissä oleva rahamäärä
on laskenut viime vuodesta peräti 17 prosenttia. Kehittämislakia
ei saa luoda sellaiseksi, että se vakioisi yliopistojen rahoituksen
pysyvästi lähes viidenneksen tarvittavaa alemmalle tasolle.
Yliopistojen tarvitseman määrärahalisäyksen
jyvittäminen seuraavalle kolmelle vuodelle ilman, että
tulevien vuosien palkka- ja tilakustannusten kasvu huomioidaan,
ei myöskään ole riittävää.
Mikäli yliopistoille budjetoidaan vain 700 Mmk:n lisäys
vuoteen 2004 mennessä, rahaa ei riitä todellisiin, kansainvälisissäkin
vertailuissa esiin tulleisiin tarpeisiin eli opetuksen ja tutkimuksen,
opettaja-opiskelija-suhteen, kirjastojen, tutkimuslaitteiden ja
muun infrastruktuurin ajan tasalla pitämiseen. Näin
ollen myös yliopistojen mahdollisuudet tuottaa yhteiskunnan
tarvitsemaa osaamista ja osaajia huonontuvat jatkuvasti.
Yliopistojen kehitystä ei enää voida laskea ulkoisen
tutkimusrahoituksen varaan. Yliopistojen perusrahoituksella rahoitettava,
kansakunnan tulevan kilpailukyvyn perustan muodostava vapaa tutkimus
uhkaa jäädä ulkoisella rahoituksella rahoitettavan
tutkimuksen jalkoihin. Ulkoisesta tutkimusrahoituksesta on jouduttu
nipistämään rahaa myös yliopistojen keskeisen
perustehtävän, opetuksen järjestämiseen. Lisärahoitusta
tarvitaan yliopistojen perustehtävien tutkimuksen ja siihen
perustuvan ylimmän opetuksen tarvitseman resursoinnin saattamiseksi
toimintaa vastaavalle tasolle, ei vain kasvavien kulujen kattamiseen.
Suomen ylioppilaskuntien liitto ja yliopistojen henkilöstöjärjestöt
vetoavat yliopistojen rahoituksesta ja kehittämislaista päättäviin
tahoihin riittävän perusrahoituksen turvaamiseksi yliopistoille.
Hallituksen tulee ottaa budjettikehyksestä päättäessään
huomioon tutkintotavoitteiden suuresta kasvusta aiheutuneet todelliset
kustannuslisäykset. Yliopistojen kehittämislaki on säädettävä
pikaisesti ja tehtävien budjettipäätösten
on oltava sovussa paitsi lain kirjaimen, myös lain hengen
kanssa."
Helsingissä 30.1.2001
PROFESSORILIITTO ry.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTOry.
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO ry.
VALTION JA ERITYISPALVELUJEN AMMATTILIITTOry.
YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSALAN HENKILÖSTÖLIITTOry.
YLIOPISTONLEHTOREIDEN LIITTOry./
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ
(painetun
lehden sivuilla 28-29)
|