Yliopistojen opetushenkilöstön tarkentava virkaehtosopimus

Yliopistojen opetushenkilöstöä koskeva tarkentava virkaehtosopimus syntyi 8.3. Sopimusta edelsi kymmenen neuvottelukokousta opetusministeriön ja AKAVA-JS:n neuvottelijoiden välillä.

AKAVA-JS:n neuvotteluryhmään kuuluivat Arja Vehmas AKAVA-JS:n toimistosta, Juha Jäske OAJ:sta, Klaus Sundbäck Tieteentekijöiden liitosta ja Jorma Virkkala Professoriliitosta.

Tupo-ratkaisun sisältämä tasa-arvoerä ja järjestelyvara kohdennettiin 8.3 päättyneissä neuvotteluissa opettajien sijoituspalkkausluokkien korotuksiin ja tuloksellisuuslisäjärjestelmän kehittämiseen.

 
Sovitut ratkaisut, joita tässä selostetaan tarkemmin, merkitsevät opetushenkilöstön palkkauksen paranemista vuositasolla noin 9 miljoonalla markalla.

Assistentit ja yliassistentit

Tohtoriassistenttien, assistenttien ja yliassistenttien tuloksellisuuslisiä päätettiin lisätä yhteensä 57 kappaleella. Näin ko. lisien yhteismäärä yliopistoissa nousee 459:ään. Lisiä koskevan muistutuksen teksti pysyy entisen kaltaisena. Yksittäisen lisän suuruus on 1 169 mk/kk.

Yliopistojen yliassistenteista noin 630 on sijoituspalkkausluokassa A21 ja 40 luokassa A22. Tätä neuvottelukierrosta edeltäneellä kierroksella sovittiin, ettei uusia yliassistentin virkoja saa enää 1.1.2001 jälkeen perustaa spl:aan A21. Äskettäin päättyneissä neuvotteluissa sovittiin, että spl:aan A21 kuuluvia yliassistentteja nostetaan 50 kappaletta luokkaan A22.

Assistentteja on maamme yliopistoissa yhteensä noin 1 480 kappaletta. He ovat kaikki sijoituspalkkausluokassa A19. Assistenteista 150 päätettiin nostaa spl:aan A20.

Assistentti- ja yliassistenttikuoppien sekä assistenttien, tohtoriassistenttien ja yliassistenttien tuloksellisuuslisien yliopistokohtainen jako käy ilmi oheisesta taulukosta.

Eläinlääketieteen assistenttien ja yliassistenttien päivystyskorvauksia päätettiin nostaa. Uudet korvaukset ovat assistenteilla 330 mk/vrk ja yliassistenteilla 620 mk/vrk.

Tiedekorkeakoulujen assistenttien sopimusmääräyksistä päätettiin poistaa epäpätevyysmääräykset . Niiden sijasta voidaan jatkossa soveltaa yleisen virkaehtosopimuksen 6§:n 2 momentin määräystä: "Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn virkamiehen palkkausluokka tai muu palkkauksen peruste vahvistetaan ottaen huomioon asianmukaiset palkkauspoliittiset perusteet siten, että palkkaus vastaa vaativuuden sekä työsuorituksen ja pätevyyden osalta vastaavissa tehtävissä virastossa tai jollei virastossa ole tällaisia tehtäviä, muualla valtionhallinnossa maksettavaa palkkausta."

Tiedekorkeakoulujen assistenttien lisensiaatti- ja tohtorilisien tekstit päätettiin uudistaa. Lisensiaattilisän uusi teksti kuuluu: "Yliopiston assistentille, joka on suorittanut lisensiaatin tutkinnon, maksetaan palkkaus yhtä palkkausluokkaa korkeampana kuin mitä hänelle sijoituspalkkausluokan ja määrävuosikorotuksen perusteella muutoin maksetaan." Tohtorilisän teksti kuuluu: "Yliopiston assistentille, joka on suorittanut tohtorin arvoon oikeuttavan tutkinnon, maksetaan palkkaus kahta palkkausluokkaa korkeampana kuin mitä hänelle sijoituspalkkausluokan ja määrävuosikorotuksen perusteella muutoin maksetaan."

Taidekorkeakoulujen assistentteja koskevat sopimusmääräykset päätettiin muuttaa yhtenäisiksi tiedekorkeakoulujen kanssa. Muutoksen vuoksi sovittiin seuraavan sisältöisestä turvalausekkeesta:

"Milloin taidekorkeakoulun assistentin uusien sopimusmääräysten mukainen palkkaus ei vastaa määrältään hänen aikaisemmin saamaansa palkkausta, suoritetaan erotus hänelle erillisenä lisänä tämän sopimusmääräyksen nojalla."

Apulaisopettajat ja kliiniset opettajat

Apulaisopettajien ja kliinisten opettajien tuloksellisuuslisiä päätettiin lisätä yhteensä 21 kappaleella. Näin lisien yhteismäärä yliopistoissa on 48. Tuloksellisuuslisämuistutuksen teksti pysyy entisen kaltaisena. Lisän suuruus on sama kuin assistenteilla, tohtoriassistenteilla ja yliassistenteilla. Uudet lisät jakautuvat yliopistoittain seuraavasti: Helsingin yliopisto 7, Oulun yliopisto 6, Kuopion yliopisto 2, Turun yliopisto 3 ja Tampereen yliopisto 3 kappaletta.

Lisäksi päätettiin, että apulaisopettajan määrävuosikorotukseen oikeuttaa jatkossa myös palvelu kliinisenä opettajana ja yliopistonlehtorina.

Lehtorit, päätoimiset tuntiopettajat

Tieteentekijöiden liiton hallitus oli ennen neuvottelujen aloittamista asettanut lehtoreita, päätoimisia tuntiopettajia, yliopettajia ja yliopistonlehtoreita koskevaksi päätavoitteekseen heitä koskevan tuloksellisuuslisän markkamäärän korottamisen, koska monet liittoon kuuluvista edellä mainittujen ryhmien edustajista olivat sitä liitoltaan vaatineet. Neuvottelujen tuloksena em. ryhmiä koskevaa tuloksellisuuslisää päätettiin korottaa palkkausluokkien A20 ja A21 peruspalkkojen erotuksesta palkkausluokkien A23 ja A24 peruspalkkojen erotusta vastaavaksi kuukaudessa. Käytännössä muutos merkitsee sitä, että lisän suuruus on 841 mk/kk. Lisäksi lehtorien ym. tuloksellisuuslisämääräyksiin päätettiin lisätä lause: "Lisiä voidaan suorittaa useampia samalle henkilölle."

Kaikki sijoituspalkkausluokassa A18 olevat päätoimiset tuntiopettajat päätettiin nostaa luokkaan A19. Heitä on yliopistoissa tällä hetkellä vielä 53 kappaletta.

Sijoituspalkkausluokassa A20 olevia lehtoreita päätettiin nostaa 37 kappaletta luokkaan A21.

Lehtoreille päätettiin perustaa uusi palkkahinnoittelutyyppi, joka on lehtori A25. Tähän hinnoittelutyyppiin ei kuulu määrävuosikorotuksia. Tohtorilisä maksetaan näille yhtä palkkausluokkaa korkeampana kuin sijoituspalkkausluokan perusteella. Sijoituspalkkausluokassa A21 olevia lehtoreita, joilla olisi spl A20 lehtorin virassa lisensiaattilisä, siirretään 37 kappaletta spl:aan A25. Tämän sopimusmääräyksen soveltaminen merkitsee yhden palkkausluokan korotusta kaikilla lisillä (maksupalkkausluokka nousee A24:stä A25:een), mikä on tarkoitus huomioida näitä lisiä kohdennettaessa.

Lehtorikuopat jakauntuvat eri yliopistoihin seuraavasti: Helsingin yliopisto 7 kpl (=A20-->A21) ja 6 kpl (=A21/A24-->25), Jyväskylän yliopisto 5 ja 5, Oulun yliopisto 5 ja 3, Joensuun yliopisto 2 ja 2, Kuopion yliopisto 0 ja 2, Turun yliopisto 3 ja 5, Tampereen yliopisto 4 ja 3, Åbo Akademi 2 ja 1, Vaasan yliopisto 0 ja 1, Lapin yliopisto 1 ja 1, Teknillinen korkeakoulu 0 ja 2, Tampereen teknillinen korkeakoulu 0 ja 2, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 1 ja 1, Helsingin kauppakorkeakoulu 2 ja 0, Svenska handelshögskolan 0 ja 1, Turun kauppakorkeakoulu 0 ja 1, Taideteollinen korkeakoulu 1 ja 0, Sibelius Akatemia 3 ja 1 sekä Teatterikorkeakoulu 1 kpl ja 0 kpl.

Professorit

Tutkijankoulutuslisien osalta päätettiin, että niiden lukumäärä on 1.2.2001 lukien 76%. Kyseisiä lisiä siirretään 20%-yksikköä sijoituspalkkausluokkiin 1.10.2001 mennessä. Tutkijankoulutuslisien lukumäärä on siten 56% 1.10. 2001 lukien. Sijoituspalkkausluokkiin siirrettävään 20%-yksikköön sisältyvät myös aiemmin sijoituspalkkausluokkiin siirretyt tutkijankoulutuslisät. Yliopisto voi edelleen käyttää tutkijankoulutuslisiä professorin sijoituspalkkausluokkien korottamiseen myös 56%:n lukumäärästä eli yli 20%-yksikköä ja vähentää vastaavalla määrällä maksettavia lisiä. Sijoituspalkkausluokkien korottamiseen siirrettyjen ja muiden tutkijankoulutuslisien yhteismäärä on siten yhteensä vähintään 76%.

Sovittujen lisien maksatus

Edellä selostetussa sopimuksessa todetut palkkaerät maksetaan 1.4.2001 alkavasta palkanmaksukaudesta lukien ensimmäisenä mahdollisena maksuajankohtana. Sovitut tarkistukset maksetaan ajanjaksolla 1.2.2001 - 31.3.2001 vastaavan suuruisena kertaeränä samana maksuajankohtana. Taidekorkeakoulujen assistenttien sopimusmääräysten muutoksista aiheutuvat maksatukset sekä niiden edellyttämät taannehtivat erät suoritetaan viimeistään tulevan toukokuun palkanmaksun yhteydessä.

Neuvottelutulos ja -tavoitteet

Pääosa Tieteentekijöiden liiton neuvottelutavoitteista toteutui neuvottelutuloksessa. Jotain jäi kuitenkin saavuttamatta. Suuri pettymys oli, ettei ainuttakaan sijoituspalkkausluokkaan A19 kuuluvaa päätoimista tuntiopettajaa saatu nostettua A20:een ja muutettua lehtoriksi. Myöskään Helsinki-sopimusta ei päästy korjaamaan, koska vastapuoli ei halunnut avata keskustelua koko asiasta. Samasta syystä sivutehtävien palkkioperusteet pysyivät muuttumattomina.

Klaus Sundbäck

(painetun lehden sivuilla 25-27)