• pääsivu
  • sisällys
  • Professori Liisa Sihvonen joutuu tekemään 12-tuntisia työpäiviä EELA:n virologian tutkimusyksikössä.

    BSE:n sekä suu- ja sorkkataudin uhka
    paisuttivat EELAn työsarkaa

    Tutkimusta mediapyörityksen keskellä


    BSE:n ja suu- ja sorkkataudin uhka ovat vieneet Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen keskelle melkoista hässäkkää. Lisääntyneen rutiinityön ohella tutkijat ovat joutuneet esiintymään tavallista useammin julkisuudessa asiantuntijan roolissa.

    Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tehtäviin on kuulunut vuoden alusta lähtien BSE - immunodiagnostiikan tekeminen suomalaisten lehmien aivoista sekä suu- ja sorkkatautiin liittyviin kysymyksiin vastaaminen ja mahdollinen taudin diagnostiikka. Työn määrä on kasvanut ennakoitua suuremmaksi lisääntyneiden BSE -tutkimusten vuoksi.
    - Viime vuonna meille ilmoitettiin, että tehtäviimme tulisi tämän vuoden akana kuulumaan teurastamoiden ja eläinlääkäreiden lähettämien noin kahden tuhannen näytteen tutkiminen BSE:n varalta. Todellisuudessa niiden määrä tulee olemaan ainakin 20 000 vuodessa, sanoo professori Liisa Sihvonen EELA:n virologian tutkimusyksiköstä.

    BSE -immunodiagnostiikassa eläinten aivonäytteistä etsitään Western-Blot -tekniikalla sairaan tilan proteiinia. Yhden näytteen käsittely kestää vähintään reilun vuorokauden.

    - Suu- ja sorkkataudin osalta tehtäviimme kuuluvat ainoastaan vasta-ainetutkimukset siinä tapauksessa, että maassa tautia todettaisiin. Käytössämme on kyllä P3- tason laboratorio, mutta varsinaiset viruseristysnäytteet lähetetään Tanskaan tutkittavaksi. Elävän suu- ja sorkkatautiviruksen käsittely ei ole sallittua Suomessa koska myös laboratoriot voivat olla infektioriskejä, Sihvonen selittää.

    Lisäväestä huolimatta
    työssäjaksaminen koetuksella

    EU:n päätökset ovat muuttavat tilannetta jatkuvasti. Tiukentuneet määräykset näkyvät etenkin työn määrän lisääntymisenä.

    - Työntekijöiden kannalta on muutenkin raskasta tehdä töitä sellaisessa tilanteessa, jossa ei tiedetä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Virologian tutkimusyksikköön on saatu nyt lisää sekä akateemista että teknistä henkilökuntaa, uusia työntekijöitä on palkattu kaikkiaan 11 henkeä. Tutkijoiden työssä jaksamisesta voi kuitenkin tulla ongelma, Sihvonen myöntää.

    Tällä hetkellä hän joutuu itsekin tekemään 12-tuntisia työpäiviä ja matkustamaan kokouksissa ulkomaita myöten. Myös prionilaboratoriossa osa henkilökunnasta työskentelee sekä iltaisin että viikonloppuisin.

    - Siinä sivussa olisi tarkoitus pystyä tekemään myös tieteellistä tutkimusta erilaisten virusprojektien parissa, mutta tällaisissa force major -tapauksissa rutiinitehtävät nielevät kaikki voimavarat. Myös ministeriö on ohjannut meille lisää tehtäviä. Vaikka BSE -tutkimuksiin on saatu lisää resursseja vie uuden henkilökunnan kouluttaminen myös oman aikansa.

    EELA:n tehtäviin kuuluu BSE -immunodiagnostiikan lisäksi taudin epidemiologian seuranta sekä riskien arviointi. Tutkijoille BSE:n leviäminen ei ole niinkään ollut yllätys, vaan pikemminkin se valtava kohu, joka siitä on seurannut. Sihvonen on työnsä puolesta saanut useita yhteydenottoja toimittajilta ja hän on esiintynyt asiantuntijana monesti niin lehdissä kuin radiossa ja televisiossakin.

    - Kohu lähti varsinaisesti liikkeelle siitä, kun useiden EU-maiden viranomaiset väittivät julkisuudessa, että hullun lehmän tautia ei heiltä löytyisi. Todellisuudessa laajojen tutkimusten jälkeen EU-maista ainoastaan Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat toistaiseksi osoittautuneet tartunnoista vapaiksi alueiksi. Jatkuvasti uusien tapausten löytyminen on herättänyt julkisuudessa melkoisen metelin, joka on taudin laajuuden ja sen aiheuttaman vaaran kannalta hieman jopa liioiteltua, Sihvonen sanoo.
    Jostain syystä suu- ja sorkkatauti ei ole kiinnostanut toimittajia yhtä paljon kuin hullun lehmän tauti. Yksittäisen ihmisen kannalta uudentyyppistä Creuzfeldt-Jakobin tautia aiheuttava BSE on tietysti traaginen, mutta suu- ja sorkkatauti on etenkin taloudelliselta kannalta paljon vakavampi, jopa katastrofaalinen sairaus. Sihvosen arvion mukaan BSE- tilanteen rauhoittuminen vie todennäköisesti vielä parikymmentä vuotta, sillä taudin itämisaika on pitkä.

    - Hullun lehmän tauti kyllä häviää aikanaan, koska kyseessä on ihmisen aiheuttama sairaus.

    Pahimpaan mediapyöritykseen EELA:ssa jouduttiin helmikuussa, kun Suomen ensimmäinen BSE- epäily paljastui. Sihvosen mukaan oireiden perusteella oltiin silloinkin melko varmoja siitä, että epäily osoittautuisi aiheettomaksi.

    - Suomesta ja Ruotsista ei hullun lehmän tautia uskotakaan löytyvän, tämä on asiantuntijoiden olettamus. Myös suu- ja sorkkataudin leviäminen Suomeen pystytään todennäköisesti estämään. Riskit on minimoitu ja valvonta pelaa, tämä onkin helpompaa pienessä maassa, jossa väestö on hyvin koulutettua, Sihvonen toteaa.

    Yhdessä vaiheessa toimittajien yhteydenottoja alkoi olla jo melkein liikaakin. Pääasiassa toimittajat ovat halunneet tietoja sekä Suomen että muiden EU-maiden tilanteesta ja ovat pyytäneet tarkennuksia yksityiskohtiin.

    - Yleensä he ovat olleet hyvin ajan tasalla ja levittäneet asianmukaista tietoa. Toimittajilla on ollut myös merkittävä rooli informaation jakamisessa etenkin suu- ja sorkkataudin yhteydessä: ihmiset matkustavat nykyään paljon, eivätkä välttämättä tule ajatelleeksi, että he todella saattavat aiheuttaa tartuntariskin omalla toiminnallaan, Sihvonen sanoo.

    Keski-Euroopan eläinmarkkinat ja -kuljetukset suuri ongelma

    EELA:ssa työmäärä tuskin tulee vähenemään vielä pitkään aikaan. BSE:n leviäminen on jo pysäytetty, mutta suu- ja sorkkatauti tulee olemaan todella suuri ongelma.

    - Englannissa taudin hillitseminen saattaa onnistua ainoastaan rokottamalla eläimet sitä vastaan. Rokotteen haittapuolena on kuitenkin se, että eläimet saattavat jäädä viruksen kantajiksi, Sihvonen muistuttaa.

    Muuten hänen konstinsa tartuntojen ennaltaehkäisemiseksi ovat selvät:

    - Sioille ei saa Suomessakaan eikä muuallakaan EU:n alueella enää missään tapauksessa syöttää ruokajätteitä. Koko EU:n alueella pitäisi olla ehdottoman tarkkana sen suhteen, mistä kolmannesta maasta lihaa tuodaan. Nyt Englannissa riehuva epidemia on aasialaista kantaa ja mitä todennäköisimmin se on levinnyt laittomasti maahan tuodun lihan välityksellä. Keskieurooppalainen tuotantorakenne on muutenkin ongelmallinen. Monissa maissa yleiset eläinmarkkinat kannattaisi lopettaa pysyvästi ja ylipitkät eläinkuljetukset maasta toiseen olisi pysäytettävä tai ainakin arvioitava uudestaan. EU:n tukikäytäntö on myös luonut ongelmia. Aikanaan on tuettu esimerkiksi teurastamojen rakentamista Italiassa, mutta koska siellä ei ole tarpeeksi eläimiä saatavilla, niitä täytyy ostaa jostakin toisesta maasta. Tämä aiheuttaa selvän tartuntariskin. Parin tuhannen kilometrin matka eläville eläimille on muutenkin aivan epäinhimillistä.

     

    Arja-Leena Paavola

    (painetun lehden sivuilla 8-9)