Opetusministeriön yliopistoyksikön
johtaja Markku Mattila:
Tulosohjauksen arviointi käyntiin kesällä
Opetusministeriön yliopistoyksikön johtajan Markku
Mattilan mielestä tulosneuvottelut ovat yliopistojen ja ministeriön
välisen strategisen ohjauksen ja vuoropuhelun tärkein
tapahtumana. Mattila torjuu jyrkästi tulosohjausmekanismiin
kohdistetun kritiikin määrän yliarvostuksesta laadun
kustannuksella. -Korkea opetuksen ja tutkimuksen laatu on eräs
keskeisimpiä tulossopimuksen kohtia.
Opetusministeriö käynnistää tulosohjausjärjestelmän
arvioinnin kesän aikana. Sen pohjalta mietitään
koko järjestelmän remonttia
Markku Mattilalla on takanaan ensimmäinen tulosneuvottelukierros
opetusministeriön yliopistoyksikön johtajana.
- Tulosneuvottelut ovat yliopistojen ja ministeriön välisen
strategisen ohjauksen ja vuoropuhelun tärkein tapahtuma.
Ajatusten vaihdolla on keskeinen osuus - neuvotteluissa saa todella
hyvän kuvan siitä, mitä eri yliopistoissa on pinnalla.
Huhtikuun aikana käyty kierros oli kolmivuotiskauden 2001-2003
välitarkastelu. Samalla se oli myös palautekeskustelu
edellisen kauden onnistumisesta. Monia suuria asioita tuli esille.
Näistä ensimmäiseksi Mattila lukee yliopistojen
strateginen kehittämisen. Hänen mielestään
strateginen työ on monella yliopistolla todella korkealla
tasolla. Nyt neuvotteluissa tarkasteltiin etenkin yliopistojen
ulkoisen toiminnan sekä alueellisen toiminnan strategioita.
- Yliopistojen mielestä ulkoisen toiminnan tulee tukea yliopistojen
perusosaamista. Kaikki yliopistot ovat tehneet työtä
ulkoisen toiminnan linjausten hyväksi. Yliopistot ovat laatineet
tai ainakin ovat laatimassa menettelytapa- ja toimintaohjeita
ulkoisen rahoituksen pelisäännöistä. Monet
ovat uudistaneet myös sopimusmallejaan ja laatineet ohjeita
sisäisestä tarkastuksesta.
Ministeriöön oli 8. maaliskuuta mennessä pyydetty
pöytäkirjat yliopistojen hallintojohtajien ja ulkopuolista
rahoitusta saavien ja hallinnoivien yksiköiden johdon välisistä
neuvotteluista. Näitä papereita käytetään
pohja-aineistona ulkopuolisen rahoituksen valvontaa pohtivassa
työryhmässä. Mattilan johtaman työryhmän
pitäisi saada työnsä valmiiksi kesäkuun loppuun
mennessä.
Opintojen kulku strategian kohteeksi
Toinen keskeinen asia, joka nousi tällä tulosneuvottelukierroksella
erityisesti esille, oli Mattilan mielestä opintojen kulku
ja opiskeluajat. Yliopistoja edellytetään laativan tai
ajantasaistavan opetuksen kehittämistä koskevan strategiansa
tämän vuoden loppuun mennessä.
- Koulutusohjelmien sisällöistä pitäisi tehdä
ydinanalyysi. Keskeisten kurssien kartoituksella pyritään
siihen, että opiskelijoille luodaan mahdollisuudet selviytyä
opinnoistaan määräajassa. Monet yliopistot ovatkin
jo miettineet opintojen uudistamisohjelmia.
Samassa yhteydessä nousi esille myös opetuksen laatu.
Jos eduskunta hyväksyy kehyspäätöksen mukaisen
budjetin, opetuksen laadun kehittämishankkeisiin on tulossa
myös entistä enemmän rahallisia porkkanoita.
- Jo nyt opetuksen laadun kehittämiseen liittyvissä
seitsemässä hankkeessa on mukana kymmenen yliopistoa.
Ja uusista on sovittu Åbo Akademin ja Taideteollisen korkeakoulun
kanssa.
Muutoin ministeriö sai miltei toppuutella yliopistoja liiasta
hankeinnokkuudesta. Vain valtakunnallisesti tärkeitä
hankkeita haluttiin tukea.
- Painopiste oli nyt nimenomaan yliopistojen perusrahoituksen
tukemisessa, ei korvamerkityissä hankkeissa.
Tutkintotavoitteet vuoteen 2003 saakka on määritelty
jo aiemmin. Suurin osa yliopistoista oli sitä mieltä,
että asetettu tavoite on haasteellinen mutta realistinen.
Yksi esitti, että sisäänottoa voisi pienentää,
mutta ei toivonut tulostavoitteen laskua. Jotkut olivat jopa valmiita
nostamaan maisteri- ja tohtorintutkintotavoitettaan. (Ks. oheiset
taulukot.)
Tulossopimukset allekirjoitetaan syyskuussa, kun hallitus on
antanut talousarvioesityksensä eduskunnalle.
Tulosohjausmekanismin arviointi ja terävöittäminen
Lehtikirjoittelussa ja yliopistojen käytävä- ja
kuppilapuheissa tulosohjauskritiikki on hyvin pinnalla. Kukaan
ei ole varmaan voinut välttyä kuulemasta vertauksia
entisen Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmiin tai makkaratehtaan
tuotantomenetelmiin. Järjestelmää on arvosteltu
tutkintomäärien ylikorostamisesta laadun kustannuksella.
Ministeriössä aiotaan käynnistää vielä
kesän aikana laaja arviointi koko tulosneuvottelujärjestelmästä.
Siitä, miten arviointi tehdään, ei ole vielä
varmuutta.
- Tarkoituksena on kuitenkin kerätä kokemuksia niin
yliopistoista kuin täältä ministeriön sisältäkin.
Myös kansainväliset kehityssuunnat kartoitetaan.
Arvioinnin tulosten perusteella mietitään koko tulosohjausjärjestelmän
remonttia. Jo seuraavan kauden 2004-2006 neuvottelut voidaan käydä
uusitun mallin pohjalta.
Markku Mattilan mukaan valtion hallinnon uudistamisessa on nyt
menossa keskushallinnon strategisen ohjauksen vahvistamispyrkimys.
Tulosohjausmenettelyn terävöittäminen on erään
asiaa selvittävän työryhmän nimi. Yliopistojen
kohdalla tämä merkinnee, että toisaalta halutaan
kunnioittaa yliopistojen autonomiaa, mutta toisaalta jäntevöittää
tulosohjausmekanismia.
Varsinaisissa tulosneuvotteluissa johtaja Mattilan korviin kiiri
hyvin vähän kritiikkiä itse mekanismia kohtaan.
Hän torjuu myös jyrkästi väitteet siitä,
että laatutekijä jäisi paitsioon.
- Laatu - sekä opetuksen että tutkimuksen - on erittäin
keskeinen sopimuskohta. Eikö sekin jo osaltaan kuvasta laatua,
että yliopistoista valmistuu päteviä ammatti-ihmisiä,
jotka saavat osaamisensa mittariksi tutkinnon.
Yliopistojen laatukysymys on korostumassa myös eurooppalaisella
kentällä. Muun muassa Bolognan-julistuksessa on tavoitteena,
että laatua voidaan vertailla myös kansainvälisesti.
Joissakin suomalaisissa yliopistoissa on jo otettu käyttöön
laatupalkintomalli, joka on kehitetty yleiseurooppalaisesta mallista
julkiseen hallintoon sopivaksi.
Mattila näkisi mielellään, että laatupalkinnosta
kehittyisi kattava järjestelmä yliopistojen toimintaan.
Taideteollisessa korkeakoulussa, Vaasan yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa
se on jo osittain käytössä.
- Toivottavasti mahdollisimman pian joku yliopisto voittaisi
julkisen hallinnon laatupalkintosarjan.
Sisäiset rahanjaot on selvitetty
Laatuhankkeita on vireillä monenlaisia. Johtaja Mattilan
mukaan jotkut yliopistot, ainakin Oulun ja Vaasan yliopistot ja
Turun kauppakorkeakoulu ovat ideoineet myös 'tasapainoisen
onnistumisen viitekehystä' ja kehittäneet sen osana
tunnuslukuja toimintansa onnistumiselle.
- Tällaiset pyrkimykset antavat eväitä myös
muille yliopistoille ja koko tulosohjausprosessille. Ainakin yliopistot
voivat ottaa tällaisia tunnuslukuja käyttöön
sisäisessä rahanjaossa.
Matti Hosia TKK:n kehittämisyksiköstä teki juuri
hiljattain opetusministeriölle kartoituksen yliopistojen
sisäisestä rahanjaosta (ks. mm. OPM:n uusin Yliopistotieto-lehti,
sivut 44-48). Markku Mattilaa selvityksessä yllätti
se, että ministeriön käyttämää rahanjakokaavaa
käytetään niinkin suoraviivaisesti myös yliopistojen
sisällä.
- On hyvä, että aika monet yliopistot ovat lähteneet
ideoimaan uusia omia mallejaan. Tietysti toisaalta tämä
voi viedä siihen, että rahoitusperusteet saman tieteenalan
sisällä eri yliopistoissa erilaistuvat.
Hosian selvityksen mukaan jonkinlaista numeerista menetelmää
perusrahojen jaossa käytetään 11 yliopistossa.
Suoraan tai lähes suoraan OPM:n kaavaa sovelletaan Jyväskylän,
Oulun, Kuopion ja Lapin yliopistoissa, Åbo Akademissa sekä
Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.
Merkittävänä erona valtakunnalliseen kaavaan verrattuna
kaikissa yliopistoissa otetaan huomioon opintoviikot joko kokonaan
tai ainakin ns. muille annettavan opetuksen muodossa.
Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopistolaitos
Julkisuudessa on ollut monia lehtikirjoituksia, joissa on korostettu
yliopistojen taloudellisen aseman vahvistamista ja niiden kehittämistä
nykyistä itsenäisimmiksi julkisoikeudellisiksi yksiköiksi.
Näin esitti Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen
Kanava-lehdessä viime syksynä ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja Maria Kaisa Aula Helsingin Sanomien mielipidesivulla
18.4.
Yliopistoyksikössä kirjoitukset on noteerattu, mutta
mitään konkreettista yliopistojen aseman muuttamiseksi
ei ole nyt vireillä.
- Meillä seurataan kuitenkin tiiviisti, missä muualla
mennään. Esimerkiksi Ruotsissa Chalmersin teknillinen
korkeakoulu on säätiöpohjainen ja parilla uudella
yliopistolla on oma mallinsa. Tanskassa on päätetty
käynnistää pilottikokeilu uudesta hallintomallista.
Meilläkin ammattikorkeakoulut ovat monipuolistaneet korkeakoululaitoksen
hallintomallien kirjoa.
Ministeriössä seurataan kiinnostuneena myös IT-yliopistohanketta.
Suomi on vapaa maa - mitään erityistä lupaa sellaisen
perustaminen ei vaadi.
- Vähän ihmetyttää suomalaisten yliopistojen
innokkuus lähteä tieten tahtoen tekemään itselleen
kilpailijaa. Opettajaresurssit ovat kuitenkin aika rajalliset
näin pienessä maassa.
Opetusministeriö on jo jonkin aikaa sitten asettanut yliopistojen
kansainvälisen toiminnan työryhmän, jonka on määrä
saada työnsä päätökseen vielä kesän
aikana. Työryhmän tehtävänä on miettiä,
miten ulkomaisia opiskelijoita saataisiin lisää ja tulisiko
EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta ehkä periä lukukausimaksuja.
Uutta yliopistoa Suomeen ei Mattilan mielestä kannattaisi
perustaa ainakaan sen takia, että ajateltaisiin suomalaisten
yliopistojen kilpailukyvyn olevan huono.
- Kansainvälistä kilpailukykyä tarkastelevan laitoksen
IMD:n arvion mukaan Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin
maa. Sijoituksemme perustui hyvään koulutusjärjestelmään
ja erityisesti korkeakoulutuksemme oli arvostettu ykköseksi.
Suomessa on siis erinomaisen korkeatasoisen ja kansainvälisesti
kilpailukykyinen yliopistolaitos, Markku Mattila muistuttaa lopuksi.
huomioon opintoviikot joko kokonaan tai ainakin ns. muille annettavan
opetuksen muodossa.
Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopistolaitos
Julkisuudessa on ollut monia lehtikirjoituksia, joissa on korostettu
yliopistojen taloudellisen aseman vahvistamista ja niiden kehittämistä
nykyistä itsenäisimmiksi julkisoikeudellisiksi yksiköiksi.
Näin esitti Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen
Kanava-lehdessä viime syksynä ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja Maria Kaisa Aula Helsingin Sanomien mielipidesivulla
18.4.
Yliopistoyksikössä kirjoitukset on noteerattu, mutta
mitään konkreettista yliopistojen aseman muuttamiseksi
ei ole nyt vireillä.
- Meillä seurataan kuitenkin tiiviisti, missä muualla
mennään. Esimerkiksi Ruotsissa Chalmersin teknillinen
korkeakoulu on säätiöpohjainen ja parilla uudella
yliopistolla on oma mallinsa. Tanskassa on päätetty
käynnistää pilottikokeilu uudesta hallintomallista.
Meilläkin ammattikorkeakoulut ovat monipuolistaneet korkeakoululaitoksen
hallintomallien kirjoa.
Ministeriössä seurataan kiinnostuneena myös IT-yliopistohanketta.
Suomi on vapaa maa - mitään erityistä lupaa sellaisen
perustaminen ei vaadi.
- Vähän ihmetyttää suomalaisten yliopistojen
innokkuus lähteä tieten tahtoen tekemään itselleen
kilpailijaa. Opettajaresurssit ovat kuitenkin aika rajalliset
näin pienessä maassa.
Opetusministeriö on jo jonkin aikaa sitten asettanut yliopistojen
kansainvälisen toiminnan työryhmän, jonka on määrä
saada työnsä päätökseen vielä kesän
aikana. Työryhmän tehtävänä on miettiä,
miten ulkomaisia opiskelijoita saataisiin lisää ja tulisiko
EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta ehkä periä lukukausimaksuja.
Uutta yliopistoa Suomeen ei Mattilan mielestä kannattaisi
perustaa ainakaan sen takia, että ajateltaisiin suomalaisten
yliopistojen kilpailukyvyn olevan huono.
- Kansainvälistä kilpailukykyä tarkastelevan laitoksen
IMD:n arvion mukaan Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin
maa. Sijoituksemme perustui hyvään koulutusjärjestelmään
ja erityisesti korkeakoulutuksemme oli arvostettu ykköseksi.
Suomessa on siis erinomaisen korkeatasoisen ja kansainvälisesti
kilpailukykyinen yliopistolaitos, Markku Mattila muistuttaa lopuksi.
Kirsti Sintonen
Kehittämishankkeita 2002
Huhtikuussa käydyissä tulosneuvotteluissa sovittiin
vuoden 2002 kehittämishankkeista. Suurin osa niistä
sisältyy useampivuotisiin valtakunnallisiin ohjelmiin.
- Tietoteollisuusohjelma. Vuoden 2002 tavoitteena on, että
peruskoulutuksen laajennuksen taso (1 000 paikkaa) säilytetään
ja muuntokoulutuksen aloittaa yliopistoissa yhteensä yli
1 500 opiskelijaa.
- Tietostrategia ja virtuaaliyliopisto. Aiempaa tietostrategiaohjelmaa
jatketaan suuntaamalla ohjelma virtuaaliyliopiston kehittämiseen.
Ensisijaisesti rahoitetaan yhteistyöverkostohankkeita.
- Opettajankoulutuksen laajentaminen. Tavoitteena on 6 000
opettajan valmistuksen lisäys v. 2005 mennessä sekä
esiopetuksen pätevöittämiskoulutuksen järjestäminen
2 000 osallistujalle vuoden 2003 loppuun mennessä.
- Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen siten, että
tutkintojen suorittamisajat lyhenevät
- Liiketoimintaosaaminen. Koulutusta laakjennetaan Pohjois-
ja Itä-Suomessa sekä Porissa kaikkiaan 240 uudella
aloituspaikalla. Lisäksi sovittiin Mikkelissä annettavan
englanninkielisen alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen
vakinaistamisesta.
- Lääkärikoulutuksen laajentaminen. Vuosina
1998 ja 1999 toteutettujen opiskelijapaikkalisäysten rahoitusta
on jatkettu. Lääketieteen peruskoulutusta nostetaan
vielä aiemmasta lisäyksestä 70 paikalla.
- Joustavan sivuaineopintojen tukeminen. Sen turvin yliopistot
rahoittavat opiskelijoidensa sivuaineopintoja muissa yliopistoissa.
- Biotekniikka
- Kieliteknologia
- Naistutkimus on valtakunnallisena ohjelmana asteittain poistumassa,
mutta yliopistot ovat sitoutuneet jatkossakin toiminnan rahoittamiseen.
(painetun lehden sivuilla 5-8)
|