• pääsivu
  • sisällys
  • Tuloksellisuus ja palkkaus


    Virkavaaleissa tuloksellisuus on keskeisesti esillä valintaperusteena. Yliopisto-opettajilla voi olla nykyisin palkassaan tuloksellisuuslisiä. Uusissa palkkausjärjestelmissä tuloksellisuus korostuu.

    Acatiimi -lehden teemana on tulosohjaus. Tulosohjaus, tulosjohtaminen ja tuloksellisuus kuuluvat samaan sarjaan.

    Virastojen kokonaismenoista palkkausmenot muodostavat vaihtelevan osan. Yliopistojen kokonaismenoista palkkausmenot muodostavat valtaosan. Tästä lähtökohdasta on ymmärrettävää, että myös palkkausta tarkastellaan yliopistoissa tuloksellisuustaustaa vasten.

    Virkavaali ja tuloksellisuus

    Virkarakennetta ei ole mielekästä tarkastella erillään palkkarakenteesta ja palkasta. Mitä vaativampi virka, sen korkeamman tulee olla palkan.

    Virkaan ei valita tyhjästä. Virkaan valittu joutuu aina arvioinnin kohteeksi. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilön kehityskelpoisuus ja näytöt aikaisemman toiminnan perusteella. Virkavaaliin tulee vaikuttaa keskeisesti, kuinka tuloksellista henkilön toiminta on ollut.

    Tuloksellisuusvaatimuksen tulee korostua, mitä vaativimmasta ja palkaltaan korkeammasta tehtävästä on kyse. Erityisen suurta tuloksellisuusvaatimus on professorin vaaleissa. Professoriksi ei voi tulla ilman vankkaa tuloksellisuusnäyttöä, vaikka professorin muodolliset kelpoisuusvaatimukset ovatkin ilmaistu eri tavalla.

    Tuloksellisuuslisät

    Melkein kaikilla yliopisto-opettajilla on nykyisin mahdollisuus saada tuloksellisuuslisää, joka perustuu virkaehtosopimukseen. Kaikki tämän lehden julkaisijajärjestöt ovat olleet hyväksymässä tuloksellisuusajattelun palkkauksen eräänä perustana. Taustalla on ollut tieto siitä, että tällä tavalla pystytään kehittämään jäsenten palkkausta ja kasvattamaan kokonaispalkkapottia.

    Virkaehtosopimuksen mukaisten tuloksellisuuslisien nimet ja saamisedellytykset vaihtelevat. Professorien tutkijankoulutuslisän voi saada virkaan nimitetty professori, jolla on keskimääräistä enemmän tuloksia alansa opetuksessa ja erityisesti tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa tai taiteellisessa jatkokoulutuksessa. Lehtori voi saada tuloksellisuuslisää, jos toimintansa tutkimuksessa ja opetuksessa on keskimääräistä tuloksellisempaa. Assistenttien tuloksellisuuslisän määritelmä poikkeaa hiukan lehtorien tuloksellisuuslisän määritelmästä. Perusajatus kaikissa tuloksellisuuslisissä on kuitenkin suunnilleen samanlainen.

    Tuloksellisuuslisien vaikutus eri opettajaryhmien palkkoihin poikkeaa jonkin verran toisistaan. Professorien palkkaukseen tuloksellisuuslisien vaikutus on suurinta. Tämä johtuu siitä, että professorien tutkijankoulutuslisäjärjestelmä on ollut pisimpään voimassa. Tutkijankoulutuslisäjärjestelmän osuus professorien palkkapotista on noin 7-8 % (osa tutkijankoulutuslisistä on kyllä siirretty sijoituspalkkaluokkiin). Muilla henkilöstöryhmillä tuloksellisuuslisien vaikutus ei ole yhtä suuri.

    Opettajien tuloksellisuuslisät kohdennetaan yliopistoissa. Asianomaisen ammattijärjestön paikallisedustajilla on suurta vaikutusta lisien kohdentamismenettelyssä.

    Palkkausjärjestelmäuudistukset
    ja tuloksellisuus

    Palkkausjärjestelmäuudistuksia on vireillä (ks. esim. kirjoitus Palkkauudistus, Acatiimi 4/2001 sivut 31-32).

    Valtion eri työmarkkinaosapuolien hyväksymien virkaehtoasiakirjojen mukaan palkkapolitiikan tulee tukea toimintayksikköjen tuloksellista toimintaa. Palkkaukset porrastetaan työn vaativuuden perusteella. Työstä maksettava palkkaus riippuu myös henkilön työsuorituksesta ja pätevyydestä. Uusissa palkkausjärjestelmissä korostetaan siis henkilökohtaista tuloksellisuutta palkkausperusteena. Samalla työn vaativuustasolla paremman työsuorituksen tulee johdonmukaisesti johtaa parempaan palkkaukseen.

    Henkilökohtaiseen tuloksellisuuteen perustuvan osan vaikutus palkkaan saattaa olla kymmeniä prosentteja uusissa palkkausjärjestelmissä.

    Yliopistoissa ei vielä ole uusia palkkausjärjestelmiä (valtionvarainministeriö ei katso Helsingin yliopiston uutta palkkarakennetta tällaiseksi). Yliopistoissa on toistaiseksi vain selvitelty uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottoa (ks. edellä mainittu Acatiimi-lehden kirjoitus). Yliopisto-opettajien nykyinen tuloksellisuuslisä ei käytännössä kuitenkaan eroa olemukseltaan kovin paljoa uusien palkkausjärjestelmien henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta lisästä. Määrällisiä eroja kyllä on.

    Ryhmäkohtainen tulospalkkio

    Uusissa palkkausjärjestelmissä on mahdollisuus myös ryhmäkohtaiseen tulospalkkioon. Tulospalkkiota maksetaan toimintayksikön kaikille jäsenille yksikölle asetettujen tulostavoitteiden ylittämisestä. Lähtökohtaisesti tulospalkkio on kertasuoritus.

    Eräissä yliopistoissa on kokeiltu pienimuotoisesti ryhmäkohtaista tulospalkkiota.

    Ryhmäkohtaisen tulospalkkion käyttöalaa voitaisiin laajentaa yliopistoissa.

     

    Jorma Virkkala
    4.5.200

    (painetun lehden sivulla 24-25)