Yliopistojen perusrahoitukseen vaikuttaminen jatkuu
Järjestöjen vaikuttaminen yliopistojen perusrahoitukseen
on jatkunut kevään aikana. Henkilöstö- ja opiskelijajärjestöjen
edustajat tapasivat toukokuun puolivälissä Suomen yliopistojen
rehtorien neuvoston työvaliokunnan. Myös paikallisesti
on järjestetty erilaisia tilaisuuksia.
Joensuussa henkilöstö- ja opiskelijajärjestöt
järjestivät yhteisesti avoimen keskustelutilaisuuden
perusrahoitustilanteesta toukokuun 21. päivänä.
Paikalla oli noin 50 henkeä, muun muassa kuusi pohjoiskarjalaista
kansanedustajaa, opetusministerin erityisavustaja Tapio Kosunen,
yliopiston vararehtori ja hallintojohtaja.
Henkilöstö- ja opiskelijajärjestöt antoivat
kansanedustajille yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin perusrahoituksen
parantamista. Ohessa julkilausuman teksti.
Yliopiston opetus ja tutkimustoiminta ja sen infrastruktuuri
ja tukitoiminnat vaativat varman ja pysyvän perusrahoituksen.
Huolimatta merkittävästä opiskelija ja tutkintomäärien
kasvattamisesta yliopistojen budjettikehys on edelleen 1990luvun
alun tasolla. Perusrahoituksen reaalisen määrän
laskiessa noidankehä on valmis. Pienemmillä resursseilla
yliopistojen tulisi tuottaa nopeammin ja entistä enemmän
tutkintoja, laadun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kuitenkaan
tästä kärsimättä. Myös tutkimustyön
tasolle asetetaan korkeita odotuksia, vaikka samanaikaisesti entistä
suurempi osa yliopistojen tutkimuksista tuotetaan ulkopuolisen
rahoituksen turvin.
Tällä hetkellä yliopistoissa tilanne on sietämätön.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana kaikkien suoritettujen yliopistotutkintojen
määrä on lisääntynyt 73 %. Samanaikaisesti
yliopiston opetushenkilökunnan määrä on kasvanut
vain 1,4%. Vuonna 1985 oli yliopistoissa vielä keskimäärin
0,76 opettajaa suoritettua tutkintoa kohden, mutta vuonna 1999
enää 0,45. Resurssien reaalinen väheneminen on
näkynyt myös muun kuin opetushenkilökunnan työmäärien
ja työn vaativuuden jatkuvana lisääntymisenä.
Tämä opiskelija/opettaja suhteen voimakas supistuminen
merkitsee opetuksen ja ohjauksen määrän ja laadun
laskua sekä akateemisen koulutuksen tason heikkenemistä.
Tällä hetkellä suuri osa yliopiston henkilökunnasta
työskentelee lyhytkestoisissa työsuhteissa, mikä
osaltaan heikentää sitoutumista opetuksen ja ohjauksen
kehittämiseen. Myös opetusta valmistelevan, materiaalia
ja laitteistoa ylläpitävän henkilöstön
väheneminen laskee opetuksen tasoa. Työskentelyä
yliopistossa vaikeuttaa myös se, että kirjaston ja atk
palveluiden määrä ja taso eivät ole riittäviä.
Tämä kehitys on täysin ristiriidassa perusrahoituksen
tulosohjauksellisuuden kanssa: opiskelijoita painostetaan valmistumaan
nopeammin ja avuksi tarjotaan opintojen ohjauksen kehittämistä.
Lisäksi resurssien puutteessa opetustarjonta supistuu, mikä
puolestaan hidastaa ja kapeaalaistaa opintoja vielä entisestään.
Allekirjoittaneet tahot vetoavat kansanedustajiin, jotta yliopistojen
perusrahoitus saadaan vähintään sille tasolle,
jolle se alunperin kaavailtiin sivistysvaliokunnan valmistamassa
lakiesityksessä korkeakoululaitoksen kehittämiseksi
annetun lain 3§ muuttamiseksi, jonka hallitus veti käsittelyssä
pois. Uusi hallituksen esitys ko. lain muuttamiseksi ei ole allekirjoittaneiden
tahojen mielestä riittävä, eikä se takaa maamme
korkeimman koulutuksen laadun säilymistä tai kehittymistä
puhumattakaan kilpailukyvystämme kansainvälisellä
tasolla.
Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta
Joensuun yliopiston tieteentekijät ry
Joensuun yliopiston lehtorit ry
Professoriliiton Joensuun yliopiston
osasto
Joensuun yliopiston henkilökuntayhdistys
Joensuun yliopiston ammattiosasto VAL ry
(painetun lehden sivulla 29)
|