YLL:n kevätliittokokous
15.5. 2001

Yliopistonlehtorien liiton kevätliittokokous pidettiin 15.5. keväisissä merkeissä OAJ:n katetulla valopihalla Akavatalossa. Avauspuheenvuoron piti YLL:n puheenjohtaja Vesa Kulmala ja korkeakoululaitoksen ajankohtaisista kehitysnäkymistä puhui johtaja Liisa Souri OAJ:stä, jonka jälkeen siirryttiin sääntömääräisiin liittokokousasioihin.

Vesa Kulmala viittasi puheenvuorossaan korkeakoulujen kehittämislain ajankohtaiseen eduskuntakäsittelyyn ja painotti perusopetusmäärärahojen lisäämisen tärkeyttä. Yliopistojen opetustehtävän tärkeys korostuu entisestään sovittujen tutkintotavoitteiden saavuttamisessa. Yliopistoissa opetustehtävissä toimivat henkilöt ovat niiden toiminnan selkäranka. Opetusta kehitettäessä tulisi myöskin huolehtia siitä, että opetusansiot entistä enemmän otetaan huomioon virkoja täytettäessä.

Opetuksen edellytysten parantamisessa myöskin Yliopistonlehtorien liitto tahtoo tänä vuonna jälleen kantaa kortensa kekoon jakamalla syysliittokokouksessa Yliopistopäivien yhteydessä Yliopisto-opetuksen kehittämisrahastosta 20.000 mk:n stipendin jollekin tai joillekin liiton jäsenistä, jotka ovat tähän toimintaan menestyksellisesti osallistuneet.

Kokonaistyöaika kangertelee

Opetuksen laadun parantamiseen kuuluu myös olennaisesti tutkimuspohjaisen opetuksen edellytysten kehittäminen virassa. Kokonaistyöaikasopimuksen toimivuudesta tehtiin liiton piirissä jäsenkysely kuluneena keväänä. Kartoituksen tuloksista Vesa Kulmala mainitsi, että ne eivät kaikilta osin ole kunniaksi yliopistolaitokselle. On yhä edelleen laitoksia, joissa kaavamaisesti halutaan pitää kiinni opettajien entisistä opetusmääristä ja laadun
kehittämiselle annetaan siten vain rajalliset mahdollisuudet. YLL on myöskin huolestuneena seurannut eräissä yliopistoissa virinnyttä halua asettaa opetus- ja tutkimushenkilökunta työaikaseurantaan esimerkiksi neljän päivän viikottaisen läsnäolopakon muodossa. Kaikki tällaiset käskyt ovat AKAVA-JS:n kannan mukaan kokonaistyöajasta annetun virkaehtosopimuksen vastaisia.

Aktiivisempi ote kehittämiseen

Liisa Souri mainitsi katsauksessaan, että maamme korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmän lähivuosien kehittämislinjat on vahvistettu valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (Kesu) vuosille 1999-2004. Sen mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmää kehitetään kahdesta pilarista muodostuvana kokonaisuutena (duaalimalli) siten, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut täydentävät toisiaan. Edellä todettu lähtökohta on selkeä, mutta se jättää vielä yksityiskohtien osalta avoimia kysymyksiä.

Työelämän muuttuvat tarpeet, Bolognan sopimukseen sisältyvä pyrkimys tutkintorakenteiden kansainvälisen vertailtavuuden kehittämiseen, kehittämissuunnitelmassa todettu tavoite yliopistollisten alempien tutkintojen aseman vahvistamisesta, ammattikorkeakoulujen tulevien jatkotutkintojen merkitys ja status sekä aikaisempien opintojen hyväksilukeminen siirryttäessä korkeakoulusektorilta toiselle ovat näitä korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmän kehittämisen keskeisiä kysymyksiä.

Liisa Sourin alustuksen pohjalta virisi vilkas keskustelu YLL:n liittokokousväen keskuudessa. Sourin mukaan hänen edustamansa järjestön on nyt korkea aika tarkistaa omat linjauksensa, osallistua aktiivisesti keskusteluun ja täten vaikuttaa korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen.

Maj-Len Rönkä

YLL:n kevätkokouksen päätökset
15.5.2001

• vahvisti toimintakertomuksen vuodelta 2000
• vahvisti vuoden 2000 tilinpäätöksen ja kuuli tilintarkastajien lausunnon
• myönsi vastuuvapauden halutiksen jäsenille ja muillöe tilivelvollisille

(painetun lehden sivulla 34)