Vapaa kilpailu vaikuttaa myös korkeamman opetuksen tarjontaan

"Suomeen mahdollisesti perustettava kansainvälinen IT-yliopisto olisi yksi ilmentymä korkeamman opetuksen ja täydennyskoulutuksen tarjonnan vapauttamisesta, jota amerikkalaiset ovat ehdottaneet yhdeksi aiheeksi maailmankauppajärjestön (WTO) seuraavalle kierrokselle. "

"Olen ollut lievästi sanoen yllättynyt siitä impivaaralaisesta suhtautumisesta, jolla asiaa koskevaan esiselvitykseen meillä on suhtauduttu", sanoo Teknillisen korkeakoulun rehtori Paavo Uronen. "Koko hankehan on vielä suuri kysymysmerkki."

"Ei tässä olla hakemassa mitään aggressiivista kilpailijaa suomalaiselle yliopistolaitokselle, vaan rikastuttamassa maamme akateemista elämää", Uronen vakuuttaa ja sanoo kokeneensa esiselvityksen synnyttämät reaktiot lähinnä asenteellisina. Hänen mielestään olisi aika kummallista, jos korkeampaa opetusta edustava eliitti haluaisi sulkea Suomen rajat nyt kun globalisaatio on muilla aloilla vahva valtavirta.

Uronen toimi puheenjohtajan ohjausryhmässä, joka seurasi kiinteästi esiselvityksen tekoa. Hän korostaa, että ennen kuin hankkeessa voidaan edetä, olisi tehtävä perusteellinen jatkoselvitys, ns. feasibility study. Ensin pitäisi pystyä identifioimaan ja sitouttamaan ulkomainen yliopisto ja kotimaiset taustayhteisöt sekä kartoittamaan hankkeen taloudelliset edellytykset ja opiskelijapotentiaali. Myös Suomen viranomaisten suhtautumien on syytä selvittää, olkoon kysymyksessä sitten nykyisen korkeakoulujärjestelmän sisään sijoittuva ns. kansallinen eli partnerimalli tai yksityinen ja nykyisen järjestelmän ulkopuolelle sijoittuva kansainvälisen yliopiston filiaali tai siitä kehitelty ns. kombi-malli.

Jonkin kansainvälisen huippuyliopiston rantautumista Suomeen on vastustettu nimenomaan pelottelemalla opettajapulalla. Uronen pitää pelkoa liioiteltuna. Hän tietää toki jo nykyisen opettajapulan, mutta muistuttaa siitä, että meillä on koko ajan kova kilpailu myös parhaista ylioppilaista, ja ikäluokkien kaiken aikaa pienetessä kohta myös todellinen opiskelijapula. Ja viime vuosina on saatu tottua myös tiukkaan kilpailuun opetus- ja tutkimusmäärärahoista.

Uutta potkua opettaja- ja tutkijavaihdolle

Uronen myöntää, että hankkeen taustalla on myös alan teollisuuden huutava pula osaajista. "Kysyntä hyvistä osaajista on suuri muuallakin, pula on globaali. Miksemme siis tarjoaisi ulkomaisille opiskelijoille maisteritason kouluttautumismahdollisuutta täällä, perehdyttäisi heidät it-alaan ja tutustuttaisi suomalaiseen yhteiskuntaan ? Osa heistä varmaan palaisi työelämään kotimaahansa, mutta suomalaiset kansainvälistyneet yritykset voisivat rekrytoida heitä sekä tänne että toimipaikkoihinsa eri puolille maailmaa. Osa saattaisi jäädä tänne tutkimus- ja opetustehtäviin"

Paljon puhetta on aiheuttanut myös mahdollisen IT-yliopiston lukukausimaksujen suuruus. Siihen asiaan ei täkäläisin keinoin voitaisi vaikuttaa, jos kysymyksessä todella olisi jonkin kansainvälisen yliopiston täällä toimiva yksikkö. Meikäläisessä lintukodossa lukukausimaksu tuntuu monelle ylipääsemättömältä ajatukselta, onhan suomalaisten yliopistojen ollut koulutettava ilmaiseksi myös tänne saapuneet ulkomaalaisopiskelijat -YK:n tasa-arvopykälän mukaisesti.

Haaste EU:n pohjoiselle ulottuvuudelle

IT-yliopistoa koskevan esiselvityksen tekijöille kaiken aikaa palautetta antanut Uronen näkee hankkeella hyvin kauaskantoisiakin merkityksiä. "Jos tosiaan onnistuisimme saamaan tänne jonkin ulkomaisen huippuyliopiston filiaalin, saisimme sen kautta uutta akateemista infrastruktuuria ja kansainvälistä korkeamman opetuksen kulttuuria. Pitkällä aikavälillä saattaisimme päätyä nimenomaan saavaksi osapuoleksi."

Uronen on ollut myönteisesti yllättynyt yhteydenotoista ja kyselyistä, joita esiselvityksen jälkeen on tullut eri puolilta Eurooppaa. Ruotsin akateeminen yhteisö ja liike-elämä ovat osoittaneet kiinnostusta ideaan, onhan Göteborgissa sijaitsevalla Chalmersin teknillisellä korkeakoululla jo nyt yhteistyötä Stanfordin yliopiston kanssa. "En ollenkaan ihmettelisi, jos Ruotsi tekisi yllättäviä uusia avauksia."

Virossakin on oltu hankkeesta kiinnostuneita. Virolla on pidemmät akateemiset perinteet kuin meillä, siellä on virkeä korkeakoululaitos ja useita yksityisiä yliopistoja, joihin meiltäkin on menty opiskelemaan. Uronen heittääkin nyt vireillä olevan IT-yliopistohankkeen haasteeksi Itämeren alueen maille. "Pohjoinen ulottuvuus oli paljon esillä Suomen EU-puheenjohtajuusvuonna, mutta sittemmin se on päässyt unohtumaan. Tässä olisi sille nyt sisältöä ja yksi pohtimisen arvoinen hanke!"

Urosella itsellään on verraten tuore kokemus siitä, että joskus ajatus saa vastakaikua yllättävän nopeasti. Teknillisen korkeakoulun lukuvuoden avajaisissa syyskuussa 1998 hän heitti ilmaan ajatuksen verkkoyliopistosta, jonka toiminta lähti käyntiin vuoden 2001 alussa. Verkkaisilta suomalaisilta aivan kohtuullinen saavutus.

Haastattelu: Marja-Leena Vepsäläinen

(painetun lehden sivuilla 8-9)