Offsetpainaja Anna-Mari Elonen (vas.), toimittaja Ulla Korpela, työterveyshoitaja Anneli Koskinen, yliassistentti Jarkko Rislakki ja toimittaja Anne Paasi harjoittelivat Äänenhuolto-ryhmässä oikean hengityksen tarkkailua.

Puhetyöläisen tärkein instrumentti kunniaan

Pala kurkussa, kurkku kipeänä, ääni särkyy? Tuttuja ongelmia korkeasti koulutetulle puhetyöläiselle, joka ei missään opintojensa vaiheessa ole saanut ohjausta tärkeimmän opetusinstrumenttinsa eli oman äänensä terveelliseen käyttöön. Turun kauppakorkeakoulussa ryhdyttiin tuumasta toimeen ja suunniteltiin pitkäkestoinen tukiohjelma äänihäiriöistä kärsiville ja niiden ehkäisystä kiinnostuneille.

Ääni on korkeakouluopettajan tärkein työväline vielä tietotekniikan aikakautenakin. Ja pysyy sellaisena niin kauan kuin luentoja pidetään tai puhutaan muuten yhtäjaksoisesti pitkään. Äänen vaaliminen on huomaavaista myös kuulijoita ajatellen. Turun kauppakorkeakoulun henkilöstöasioista vastaava korkeakoulusihteeri Merja Himanka, työterveyshoitaja Anneli Koskinen Medivireen Turun toimipisteestä ja puheviestinnän kouluttaja Ulla Korpela löivät asiantuntemuksensa yhteen syksyllä 2000. Lopputuloksena oli opettajien toiveista virinnyt, eri tilaisuuksista koostuva koulutusohjelma, jonka tarkoituksena on tukea korkeakoulun opettajia ja muita puhetyöläisiä äänenkäyttöasioissa.

Kokonaisuus kestää vajaan lukuvuoden. Luentojen, alustusten ja demonstraatioiden lisäksi äänihäiriöiden ehkäisyohjelmaan sisällytettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan puhe- ja äänihäiriöpoliklinikan ammattilaisten tekemä äänihäiriöseula, jonka kautta kipeimmin apua tarvitsevat ohjattiin hoitoon ja lisäharjoituksiin. Luennot ja harjoitukset kuuluvat talon henkilöstökoulutusohjelmaan ja työnantaja korvaa tarvittaessa myös kolme puheterapiakertaa.

Kurssilla perehdyttiin myös voice massage -hierontaan hieroja-lymfaterapeutti Leena Koskisen ja Pia Oikarisen opastuksella. Jokainen kurssilainen sai halutessaan myös kokeilla voice massagen vaikutusta.

Äänihäiriöt hälyttävän yleisiä

Äänihäiriöt ovat hälyttävän yleisiä opettajien ammattikunnassa. Lastentarhan- ja peruskoulunopettajien ääniongelmat ovat tuttuja vaivoja foniatri Eeva Salalle ja puheterapeutti Anneli Laineelle, jotka työskentelevät Tyksin puhe- ja äänihäiriöpoliklinikalla. Kauppakorkeakoulun opettajille tehty seulonta osoitti, että korkeakouluopettajat eivät poikkea kaavasta.

- Isoissa luentosaleissa suurelle joukolle luennoiminen on raskasta, jos täytyy vielä ponnistella saadakseen äänensä kuulumaan opiskelijoiden aiheuttaman taustamelun yli. Ainakin itse olen hämmästellyt luentojen muuttumista meluisemmiksi ja rauhattomammiksi sitten omien opiskeluaikojeni. Nyt luennoitsijan täytyy tosiaan korottaa ääntään saadakseen sen kuulumaan. Tai hiljennettävä melutasoa muutoin, hymyilee puheterapeutti Anneli Laine.

Laine on huolestunut äänihäiriöiden lisääntymisestä opettajien ja opettajaksi opiskelevien keskuudessa. - Yliopistoissa voisi olla opettajakuntaa ja opiskelijoita varten oma puheterapeutti, sillä niin yleisiä nämä äänivaivat näyttävät olevan. Teimme pari vuotta sitten tutkimuksen parillesadalle vapaaehtoiselle Turun OKL:n opiskelijalle ja tulokset olivat hätkähdyttäviä. Jo opintojen aikana äänen häiriöistä kärsiviä oli huomattavan paljon ja ongelmat lisääntyivät selvästi kolmannen opiskeluvuoden aikana, jolloin opetusharjoittelu ja luokkatilanteet tulivat mukaan kuvaan.

Opettajaksi opiskeleville olisikin ehdottomasti saatava tietoa oikeasta äänenkäytöstä mukaan opintoihin. Terveen äänenkäytön salaisuuksia valottavat luonnollisesti mm. puheviestinnän opettajat, mutta opetusohjelmissa tähän ei ole riittävästi mahdollisuuksia. Heidän tehtävänään on puhua terveen äänen käytöstä terveille opiskelijoille. Lisäksi tarvittaisiin vielä helppokäyttöinen ääniseula, jonka avulla terveydenhuollon ammattilaisten apua tarvitsevat opiskelijat saataisiin ajoissa hoitoon esimerkiksi Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön vastaanotoilla. Tällaisen ääniseulan kehitimmekin tutkimuksen yhteydessä.

Jo todettujen äänihäiriöiden lisäksi löytyi runsaasti myös äänentuottotavan ongelmia, jotka ennustavat myöhempiä äänihäiriöitä. Myös ammatissa toimivia pitäisi kiireen vilkkaa ryhtyä opastamaan äänen käytössä, sillä jo menetettyä ääntä on huomattavasti vaikeampaa palauttaa toimivaksi, huomauttaa Laine.

Hae apua ajoissa

Toistuvat äänihäiriöt, äänen murtuminen ja katoaminen, jatkuva yskiminen ja rykiminen ja kurkun kipeytyminen ovat hälyttäviä merkkejä, joiden pitäisi ohjata äänenhuollon ammattilaisen, joko puheterapeutin tai foniatrin vastaanotolle. Työterveyshuolto ei valitettavasti aina tunnista ääniongelmia ja suhtautuu niihin joskus vähättelevästi. Äänen jatkuvaa pettämistä ei voi toistuvasti pistää flunssan piikkiin eivätkä "älkää puhuko niin paljon" -neuvot tai antibioottien määrääminen kurkkukipuihin kelpaa ongelmanratkaisuksi tilanteessa, jossa ääni aiheuttaa jatkuvia ongelmia työssä ja työstä poissaoloja.

 

PUHUJAN PERUSNIKSIT: Ota hyvä puheasento ja huolehdi ryhdistäsi. Asetu seisomaan suoraan kuulijoihisi päin. Varo puhumista pään ollessa kiertyneenä. Vältä rykimistä ja kakistelua, sillä se kuormittaa äänihuulia. Pidä mieluummin pieni tauko, lepuuta hetki ääntäsi ja nauti tilkka vettä. Vältä puhumista kovassa melussa tai flunssan aikana. Jos olet allerginen, älä lupaa pitää viiden tunnin periodiopetusta kukkeimpana siitepölyaikana... Vältä pitkään puhumista voimakkaalla äänellä. Katko esitystäsi riittävän usein esim. kaksoisluennolla, käytä opetusvälineitä säästämään ääntäsi, tauota!

Viikkoja kestänyt käheys edellyttää aina foniatrin tai korvalääkärin tekemää tutkimusta. Kurkunpäätulehduksen keskeinen hoito on riittävä äänilepo. Foniatrin antama puhekielto tarkoittaa, ettei äänihuulista saa kuulua pihahdustakaan. Kuiskaaminen ei ole äänilepoa. Joskus on paikallaan tutkia myös maha- tai närästysvaivoja, sillä mahahappojen takaisinvirtaus voi selittää osan ääniongelmista ja vaiva katoaa, kun oireen takana oleva vaiva saadaan parannettua.

Paljon tehtävää myös puhetyöläisen ympäristössä

Äänen häiriöiden syntymisessä on usein syytä niin syissä kuin sepissäkin. Puhuja itse voi vaikuttaa moneen asiaan. Hyvä ryhti, oikea puheasento ja riittävä tauotus ovat perusasioita. Itsensä kuunteleminen ja ääniasioiden ottaminen vakavasti maksavat vaivan.

Puheterapiaa voi Suomessa antaa vain laillistettu puheterapeutti joko terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisvastaanotolla. Puheterapeutteja koulutetaan Helsingin ja Oulun yliopistojen logopedian koulutusohjelmissa. Maisterin tutkinnon jälkeen tarvitaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) laillistus.

- Paljon olisi tehtävää myös puhetyöläisen ympäristössä. Luentosalien - ja muiden opetustilojen akustointiin tulisi kiinnittää nykyistä parempaa huomiota. Äänen käyttäytymistä tilassa voidaan tutkia ja mitata. Kaikuvien tilojen kuntoon saattamisessa ajateltiin pitkään, että isketään nopeasti kattoon ääntä vaimentavia levyjä. Nykytietämyksen mukaan akustiikkalevyjen paikka saattaakin tilasta riippuen olla paremminkin seinissä. Rakentamisen ammattilaisia kannattaa kuunnella ja heidän tulisi puhumiseen käytettäviä tiloja suunnitellessaan ja toteuttaessaan olla yhteydessä vaikkapa Työterveyslaitosten toimipisteisiin, neuvoo Anneli Laine.

- Myös opetustilojen siivoaminen on tärkeää. Nyt kun säästämisen nimissä karsitaan kovalla kädellä mm. siivoojien työpanosta, kannattaa tarkkailla tilannetta, sillä huonetilojen pöly vaikuttaa erittäin haitallisesti äänentuotantoon. Pölyhiukkaset tarttuvat herkästi kosteaan kurkunpäähän ja aiheuttavat siellä ongelmia kun äänentuotannon kannalta olennaisen tärkeiden äänihuulten värinä vaikeutuu.

Äänenhuollon pitäisi kuulua automaattisesti yliopisto-opettajien tyky-toimintaan. Opettajainhuoneissa toivoisi ääniasioiden tulevan yhteisiksi keskustelunaiheiksi positiivisessa mielessä. - Työtoverit voisivat myös kannustavaa äänihäiriöistä kärsiviä työtovereitaan. Monet ääniharjoitukset kuullostavat aika hilpeiltä, joten niihin voisi liittyä koko joukkue sen sijaan, että naureskellaan ääniterapiaa tarvitseva kollega noloksi. Työhön liittyviä ääniharjoituksia on työstettävä työpaikalla, sillä kotona harjoittelu ei yksin riitä, kannustaa Laine.

Jatko on jo suunnitteilla

Turun kauppakorkeakoululla äänenhuoltoasiat saivat hyvän alun pioneerikurssilla. Sama ohjelma tullaan varmasti toteuttamaan modifioituna uudelleen joskus tulevaisuudessa. Ensimmäisellä kerralla eri luentoja kuunteli viitisenkymmentä koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Äänihäiriöseulontoihin osallistui 23 henkilöä, joista 15 ohjattiin foniatrin tutkimuksiin. Useimmat heistä passitettiin puheterapeutille puheterapiaan.

Kahden lukukauden aikana toteutetut luennot, harjoitukset, ääniseula ja jatkohoito saavat jatkoksi syksyllä alkavat hengitysliikunnan kuntoutusryhmät. Valtiokonttori tukee hengitysliikuntaa, hengitystekniikkaharjoituksia ja rentoutusta sisältävän kurssin kustannuksia. Fysioterapeutti tulee vetämään pienryhmissä äänentuottolihaksiin kohdistuvaa rentoutusta ja työterveyspsykologi opastaa esiintymisjännityksen poistossa ja stressin lievityksessä.

Äänihäiriöiden seulonta tullaan jatkossa sisällyttämään Mediviren työterveyshuoltoon kauppakorkeakoulun henkilökunnalle joko työhöntulotarkastuksen tai määrävuosina tehtävien ikätarkastusten yhteyteen, sillä työterveyshoitaja Anneli Koskinen on saanut opastuksen äänihäiriöseulan käyttöön. Itse seulonta kestää viitisen minuuttia ja kattaa oireiden kartoituksen ja puheäänen laadun tarkkailun.

Tuula Vainikainen

(painetun lehden sivulla 11-13)