Ulkomaanlehtorit juhlien merkeissä Joensuussa

Ulkomaanlehtoreiden opinto- ja neuvottelupäivät pidettiin tänä vuonna Joensuussa. Päivillä tutustuttiin suomen puhuttuun kieleen ja osallistuttiin keskustelunanalyysin intensiivikurssiin. Lisäksi perehdyttiin Pohjois-Karjalan kulttuuriin ja luontoon, mm. Kolin kansallismaisemaan. Ulkomaanlehtoriyhdistys juhli 30-vuotista taivaltaan pitämällä kokouksen ja illallisen, jossa juhlapuhujana oli professori Matti Klinge.

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn vastuualueeseen kuuluvaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta on nykyään parissakymmenessä maassa ja keskukseen työsuhteessa on 27 suomen kielen opettajaa. Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan yhteensä noin 90 ulkomaisessa yliopistossa, jolloin paikalliset yliopistot usein pääosin rahoittavat järjestettävän opetuksen. Ulkomaisten yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunnan UKANin järjestämät vuotuiset kokoontumiset ovat ulkomailla toimiville lehtoreille ja kieliassistenteille tärkeä yhdysside kotimaahan ja sen kieleen sekä eri puolilla maailmaa ja omalla maantieteellisellä alueella toimiviin kollegoihin.Tärkeänä CIMOon työsuhteessa olevien opettajien etujen valvojana toimii Yliopistonlehtorien liitto ja sen jäsenyhdistys Ulkomaanlehtoriyhdistys.

Mitäs mies?

Ulkomaanlehtoreille on kesäpäivillä perinteisesti ollut tarjolla korkeatasoista suomen kieltä ja sen ajankohtaista tutkimusta käsittelevää ohjelmaa. Tänä vuonna kuultiin mielenkiintoisia ja hauskoja analyysejä eri puhetilanteista, mm. siitä, miten kampaamossa, lääkärillä, R-kioskilla ja erilaisissa muissa asiointitilanteissa kieltä oikeasti Suomessa nykyään käytetään. Aiheeseen johdattelivat dosentti Marja-Leena Sorjonen ja professorit Pirkko Nuolijärvi ja Liisa Tiittula.

 

Samoilla alueilla toimivat lehtorit kokoontuivat yhteen vaihtamaan kokemuksia opetustyöstä.

Jos esimerkiksi lääkäri ottaa potilaaseen ensikontaktin kysymällä Mitäs mies? tai Mitäs murheita? tai Minkäs takia sinä olet liikkeellä? niin suomen opettajan ratkaistavaksi jää millaista normia hän ulkomaalaiselle alkaa opettaa, tätä todellisuuttako vai sitä perinteistä kohteliaisuuksilla ladattua suomen puhekieltä. Keskusteluissa päädyttin siihen, että on kuitenkin syytä opetuksessa pitää kiinni normista, mutta samalla olla tietoinen siitä, millaisena kieli kentällä elää.

Uusi ohjesääntö

Suomeen työsuhteessa olevien lehtoreiden ja kieliassistenttien osalta on edunvalvonnassa edistytty saamalla CIMOn kanssa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä hyväksytyksi uusi ohjesääntö. CIMOn johtaja Ulla Ekberg pitää tärkeänä, että työsuhteen ehtojen määrittelemisen tukena on tällainen ohjesääntö. Kiinnostus suomen kieltä kohtaan on viime aikoina kasvanut maailmalla, mutta resurssit eivät ole kasvaneet. Perinteisten kulttuurinvaihtosopimusten rooli on kaventunut ja kilpailutilanne on kiristynyt tälläkin alalla. Ongelmana on viime aikoina ollut, että eräät ulkomaiset yliopistot ovat supistaneet suomen kielen opetusta säästösyihin vedoten. Mikäli yliopistolla kuitenkin on halukkuutta yhteistyöhön, CIMO pyrkii mahdollisuuksien mukaan tulemaan vastaan tukitoimin.

Yliopistonlehtorien liiton puheenjohtaja Vesa Kulmala katsoo, että edunvalvonnassa uuden ohjesäännön aikaansaaminen on tärkeä askel työsuhteen ehtojen parantamisen tiellä mutta että liiton pyrkimyksenä edelleen on saada aikaan työehtosopimus tai virkaehtosopimus ulkomailla työskentelevien suomen kielen opettajien turvaksi.

"Hieman omalaatuinen yhdistys"

Ulkomaanlehtoriyhdistys valitsi pitämässään kokouksessa uudeksi puheenjohtajakseen Leena Nissilän. Päivien yhteydessä juhlittiin myös ulkomaanlehtoriyhdistyksen 30-vuotista taivalta. Juhlapuheen piti yhdistyksen perustajajäsen professori Matti Klinge, joka on toiminut vierailevana professorina Sorbonnessa 1970-luvulla. Hän laati myös vuonna 1973 opetusministeriölle ulkomaanlehtoritoimikunnan selvityksen, joka käsitteli ulkomaisissa yliopistoissa toimivien suomen kielen ja kulttuurin lehtoreiden vallitsevia työoloja sekä ehdotuksia toimintaedellytysten parantamiseksi tulevaisuudessa.

30-vuotisjuhlassa puhuivat myös mm. CIMOn johtaja Ulla Ekberg, UKANin puheenjohtaja Jyrki Kalliokoski, pääsihteeri Anna-Maija Raanamo, yhdistyksen entiset puheenjohtajat Maisa Martin, Kirsti Siitonen, Marjut Vehkanen ja Sirkka Ojaniemi sekä YLLn puheenjohtaja Vesa Kulmala. Sirkka Ojaniemi totesi, että yhdistys on hieman omalaatuinen, koska se oikeastaan toimii vain kesäisin, kun kaikki ulkomailta tulleet jäsenet ovat koolla! Omassa tervehdyksessään Pirkko Nuolijärvi luonnehti ulkomaanlehtoreiden erilaisia taustoja Pentti Saarikosken rakkausrunoa siteeraten: "Tulimme eri teitä, samalle laiturille".

Teksti ja kuvat:
Maj-Len Rönkä

(painetun lehden sivuilla 33-34)