Lehtorikuntaa koskeva edunvalvonta

Yliopistonlehtorien liiton puheenjohtaja Vesa Kulmala kirjoitti Acatiimi-lehden numerossa 6/2001, että "lehtorien edunvalvonnan hoitaa sen liiton neuvottelija, johon suurin osa lehtoreista kuuluu, siis OAJ:n/YLL:n neuvottelija". Väite on kummallinen, koska neuvottelukäytäntö on jo vuosia ollut toinen. Ylipäätään ei ole ollut erikseen minkään liiton, vaan ainoastaan AKAVA-JS:n neuvottelijoita, jotka ovat ajaneet yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita.

Neuvottelutavoitteet

Neuvottelutavoitteet hyväksytään muodollisesti AKAVA-JS:n valtion neuvottelukunnassa. Käytännössä tavoitteista päätetään valtion neuvottelukunnan alaisessa yliopistojaostossa, jossa on yksi jäsen OAJ:sta, yksi lääkärikartellista (tällä hetkellä Suomen Lääkäriliitosta), yksi Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat ry:stä (Suomen Ekonomiliitosta) sekä kolme jäsentä Vakava ry:stä (yksi Tieteentekijöiden liitosta, yksi Professoriliitosta ja yksi Luonnontieteen Akateemisista).

Lääkärikartelliin kuuluu kolme, Julkisen sektorin esimiehiin ja asiantuntijoihin kahdeksan ja Vakavaan kaksitoista Akavan jäsenliittoa.

Yliopistojaoston puheenjohtajana toimii Tieteentekijöiden liiton edustaja (vrt. kuvio).

Yliopistojaosto pyytää jäseniltään esitykset opetushenkilöstön virkaehtosopimustavoitteiksi. Perinteisesti jaosto on saanut lehtoreita koskevat tavoite-esitykset OAJ:ltä ja Tieteentekijöiden liitolta, mutta viime aikoina myös eräiltä muilta jaostossa edustettuina olevilta tahoilta.

Keskustelujen jälkeen opettajia koskevat tavoitteet hyväksytään jaostossa koko AKAVA-JS:n neuvottelutavoitteiksi, joita AKAVA-JS:n neuvottelijat ovat velvoitettuja ajamaan opetusministeriön kanssa käytävissä yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa.

Tarkentava virkaehtosopimus

AKAVA-JS:n neuvotteluryhmä on aina koostunut yhdestä Tieteentekijöiden liiton, yhdestä Professoriliiton, yhdestä OAJ:n ja yhdestä AKAVA-JS:n toimiston työntekijästä. Neuvotteluissa kaikkien opettajaryhmien asiaa on ajettu koko neuvotteluryhmän voimin.

Välillä neuvotteluissa on onnistuttu paremmin ja joskus huonommin, mutta sopimus tupo:ssa sovittujen erilaisten rahaerien kohdentamisesta yliopisto-opettajien sijoituspalkkausluokkiin, tuloksellisuuslisiin ja muihin kohteisiin on aina syntynyt.

Kuoppakorotukset

Tarkentavan virkaehtosopimuksen solmimisen jälkeen kussakin yliopistossa on aloitettu neuvottelut em. sopimuksessa sovittujen kuopparahojen kohdentamisesta yksittäisille opettajille.

Kuoppien kohdentamisessa noudatetaan tai ainakin tulisi noudattaa samaa "yhtä köyttä" -periaatetta kuin neuvoteltaessa yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavasta virkaehtosopimuksesta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että AKAVA-JS:n jäsenliittojen kesken tulee paikallistasolla olla yhteisymmärrys työnantajalle annettavista kuoppaehdotuksista.

Lopuksi

Tieteentekijöiden liittoon on vuosi vuodelta liittynyt yhäenemmän lehtoreita ja yliopistonlehtoreita. Tänään heidän lukumääränsä liitossa on huomattava. Muun muassa siksi puheenjohtaja Kulmalan ajatukset lehtorien ja yliopistonlehtorien edunvalvonnan monopolisoimisesta yhden AKAVA-JS:n jäsenliiton yksinoikeudeksi ovat loukkaavia.

OAJ:n valtakunnallisena piirinä toimiva Yliopistonlehtorien liitto on ainoastaan emojärjestönsä työntekijöiden välityksellä edustettuna niissä AKAVA-JS:n elimissä, joissa valtiosektorin asioista päätetään. Siksi Kulmalan kirjoitusta lukiessa tuli mieleen, että sivuraiteelta on näköjään vaikeata nähdä, mitä pääraiteella tapahtuu.

Klaus Sundbäck
toiminnanjohtaja
Tieteentekijöiden liitto

(painetun lehden sivuilla 39-40)