Turun yliopistoon
uusi virkarakenne

Yliopistolaitos tarvitsee riittävän vahvan keskiasteen virkarakenteen kannustamaan nuoria tutkijoita jäämään yliopistouralle! Tätä viestitti Turun yliopiston opetus- ja tutkimusvirkarakennetyöryhmä mietinnössään, mikä esiteltiin Turun yliopiston hallitukselle 27.9., ja mikä tulee sen käsittelyyn vielä tämän syksyn kuluessa.

Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen asetti 5.12.2000 työryhmän tehtävänään laatia ehdotus Turun yliopiston opetus- ja tutkimusvirkojen järjestelmän kehittämisestä erityisesti sen keskikategorian osalta. Toimeksiannossa rehtori asetti työryhmän tavoitteeksi ehdotuksen, jossa yliopiston opetus- ja tutkimusvirat kuuluvat kolmeen kategoriaan: professorin virkoihin, keskikategorian virkoihin sekä tutkijankoulutusvirkoihin. Tavoitteena tuli toimeksiannon mukaan olla myös, että keskikategorian viroissa kelpoisuusehtona olisi tohtorin tutkinto. Työryhmän tuli toimeksiannon mukaan myös arvioida Helsingin yliopistossa toteutetun virkarakenneuudistuksen soveltuvuutta Turun yliopistoon.

Rehtori Virtanen toimi itse työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän jäseniksi rehtori määräsi toimistopäällikkö Jouko Hellströmin, lehtori Vesa Kulmalan, lehtori Eero Kuparisen, dosentti Erkki Lähderannan, FM Maija Mäkikallin ja professori Kalevi Pihlajan. Työryhmän sihteerinä toimi lakimies Risto Hovirinta.

Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja jätti mietintönsä 13.6.2001. Kaikista virkarakenteen yksityiskohdista tai virkojen nimikkeistä työryhmä ei päässyt täyteen yksimielisyyteen, ja tähän liittyen työryhmän jäsenet Jouko Hellström ja Vesa Kulmala jättivät mietintöön eriävät mielipiteensä.

Ei Helsingin mallille

Työryhmä suhtautui kielteisesti Helsingin yliopistossa toteutetun virkarakenneuudistuksen soveltuvuuteen Turun yliopistossa ja oli sitä mieltä, että Turun yliopiston ei ollut syytä pyrkiä liittymään Helsingin yliopiston virkaehtosopimukseen siinä muodossa kuin se nyt on voimassa. Sitä vastoin Turun yliopiston tulisi pyrkiä saamaan aikaan virkaehtosopimus, jossa keskikategorian virkana olisi yliopistolehtorin viran lisäksi toinen opetus- ja tutkimusvirka, minkä lisäksi tavoitteena pidettiin hierarkkisesti useampiportaista virkarakennetta.

Helsingin mallin pahimpana puutteena työryhmässä pidettiin sen epäonnistumista riittävän vahvan post doc -virkarakenteen luomisessa. Koska Helsingin malli rajaa tohtoriassistentin vain kolmevuotiseksi läpikulkuviraksi, keskiasteen tutkijan ja opettajan viroiksi jäävät käytännössä vain palkkaluokkien perusteella toisistaan erottuvat yliopistolehtorin virat, mikä katsottiin riittämättömäksi. Tästä johtuen työryhmä ehdottaa perustettavaksi tohtoriassistentin virkoja, joissa toimikauden pituus olisi viisi vuotta, ja joihin henkilö voitaisiin nimittää useammaksikin toimikaudeksi, sekä uutena ylemmän keskikategorian virkana dosentin virkoja.

Dosentti korvaa menetetyn apulaisprofessorin

Työryhmässä apulaisprofessorin virasta luopumista pidettiin virheenä siinä mielessä, että sen seurauksena yliopistojen virkakategoriaan jäi liian suuri aukko professorien ja nykyisten keskiasteen virkojen väliin. Tämä aukko täytettäisiin nyt dosentin viralla, jossa tulisi olemaan osin entisen apulaisprofessorin viran piirteitä.

Dosentin virka täytettäisiin pääsääntöisesti toistaiseksi. Täyttöprosessi noudattaisi pitkälle professorin viran täyttämiselle laissa ja asetuksessa säädettyä menettelyä. Kelpoisuusvaatimuksena dosentin virkaan olisi aina mm. tohtorin tutkinto ja dosentin pätevyys.

Työryhmä piti dosenttia ylimmän keskiasteen viran nimikkeeksi sopivana mm. siksi, että dosentti on jo tällä hetkellä käytössä suomalaisessa yliopistolaitoksessa. Nimikkeenä kiinteästi tiedekorkeakouluihin yhdistettävällä dosentilla on positiivinen akateeminen arvovaraus.

Myös tutkijakoulutettavat palkkaluokkiin

Alimman keskiasteen osalta työryhmä myötäili Helsingin mallia. Esityksen mukaan assistentin virat tulisi rajata jatkokoulutusviroiksi, jotka täytettäisiin määräaikaisesti viisivuotiskaudeksi. Pääsääntöisesti henkilö voisi tulla nimitetyksi korkeintaan kahdeksi toimikaudeksi kuten nykyisinkin. Myös tutkijakoulutettavien palvelussuhteet olisivat edelleen aina määräaikaisia. Työryhmässä pidettiin myös tärkeänä, että tutkijakoulutettavien virat saataisiin palkkaluokkiin, jolloin myös näiden haltijat pääsisivät osallisiksi palkkaluokkiin liittyvistä lisistä.

 

Turun yliopiston virkarakennetyöryhmän esitys yliopiston uudeksi opetus- ja tutkimusvirkojen rakenteeksi.

Työryhmän toimeksiantoon ei sisältynyt velvoitetta ottaa kantaa eri virkanimikkeiden palkkaukseen. Kaaviossa esitetyt palkkahaarukat kuvaavat kuitenkin työryhmän käsitystä siitä, millaiset palkkaukselliset suhteet eri virkojen kesken yliopiston tavoitteena tulisi olla.

Pitkä siirtymävaihe

Uusi virkarakenne tulee työryhmän mielestä ottaa käyttöön vaiheittain virkajärjestelyjen ja muiden työnantajapäätösten kautta. Koska uusien opettajanimikkeiden käyttöönotto edellyttää virkaehtosopimuksen solmimista tällaisten virkojen palvelussuhteiden ehdoista, sopimusmääräysten tulisi olla, kuten Helsingin yliopiston uudessa virkaehtosopimuksessakin, rinnakkaisia aikaisempien sopimusmääräysten kanssa. Työryhmä muistutti myös mietinnössään siitä, että uudistuksen toteutus ei saa vaarantaa nykyisten opetusvirkojen haltijoiden palvelussuhdeturvaa. Keskeisenä työryhmässä pidettiin myös sitä, että uudistus ei saa vähentää yliopiston jo ennestään vähäistä opetus- ja tutkimusvirkojen kokonaismäärä.

Eero Kuparinen
Dos., yleisen historian lehtori
Turun yliopisto

(painetun lehden sivuilla 27-28)