Tulosohjaustyöryhmä
pystyyn lokakuun aikana

Opetusministeriö asettaa lokakuun aikana työryhmän kehittämään ministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää. Työryhmä piti saada kokoon jo kesän aikana, mutta asia on viivästynyt ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajan nimittämisen venymisen myötä.

Opetusministeri Maija Raskin mielestä yliopistojen tulosohjaus on tärkeä asia ja se on syytä arvioida, koska rehtorit ovat esittäneet paljon kritiikkiä sitä kohtaan.

- Rehtorit ovat korostaneet, että nykyisessä tulosohjauksessa tuijotetaan aivan liikaa tutkintomääriä. Kuunneltuani aikani näitä puheita, päätin, että asia on syytä selvittää työryhmässä, Rask sanoi lokakuun alun toimittajatapaamisessa Smolnassa.

Tulosohjausjärjestelmän selvittämiseen on ajanut myös ulkopuolisen rahoituksen huomattava kasvu. Rask pitää ongelmana sitä, että tämä rahamäärä ei tue yliopistojen perusopetusta. Asetettava työryhmä kartoittaa toimintamenorahoituksen muodostumista sopimuskaudelle 2004-2006.

Johtaja Arvo Jäppisen mukaan uuden mallin rakentamisessa otetaan huomioon myös kansainväliset kokemukset.

- En oleta, että kaikki olisivat tyytyväisiä työryhmän työn perusteella luotavaan uuteen rahoitusmalliin, mutta riittää, että siitä tulisi kohtuullisesti hyväksytty, Jäppinen totesi.

Uudistuksen taustalla on myös valtion keskushallintohanke. Siinä tehtyjen selvitysten perusteella tulosohjauksen kehittämisessä on syytä keskittyä tulosvastuuajattelun esiin saamiseen ja ministeriöiden tulosohjausroolin terävöittämiseen.

Autonominen asema on jo korkea

Opetusministeri Raskilta kysyttiin myös kantaa rehtorien neuvoston ajamaan (ks. sivut 21- 23) yliopistojen taloudellisen autonomian kasvattamiseen.

- Suomalaisten yliopistojen autonomia on jo nyt aika korkea. Mutta esimerkiksi tulosohjausta on nyt syytä pohtia yhdessä rehtoreitten kanssa.

- Joidenkin rehtoreitten avajaispuheissa kaivattiin lisää autonomiaa, mutta uusia keinoja ei juuri esitetty. Puheissa lämmitti mieltä se, että niissä ei niin paljon valitettu rahasta, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Aika monet ottivat esille universitas-idean.

Lukukausimaksut seuraavaan
hallitusohjelmaan?

Raskilta tivattiin myös kommenttia Helsingin yliopiston rehtorin Kari Raivion esille ottamaan koulutusseteli-ideaan.

- Vuoteen 2004 voimassa oleva koulutuksen kehittämissuunnitelma toteaa, että perusopetus on maksutonta. Opintosetelit eivät sinällään ratkaise asiaa.

Rask piti kuitenkin todennäköisenä, että opetuksen maksuttomuus tulee seuraavan hallituksen ohjelmaan.

- Samoin siihen on tulossa myös opintoaikojen lyhentäminen.

Opetusministeriö on pyytänyt kaikkia yliopistoja toimittamaan ministeriölle vuoden loppuun mennessä strategiat, joilla perusopetusta ja -tutkintoja kehitetään niin, että tehokas opiskelu ja opiskelijakeskeisyys tulee mahdolliseksi.

- Ymmärrän hyvin, että rahoitus vaikuttaa myös tähän. Jos ei järjestetä luentoja eikä oppimateriaalia ole saatavilla, opintoajat pitkittyvät, Rask lisäsi.

Yliopistokiinteistöjen vuokrauudistus
meni kiville

Yliopistokiinteistöjen vuokra-asiaa selvittänyt opetusministeriön asettaman työryhmä lopetti työnsä tuloksettomana syyskuun lopussa. Senaattikiinteistöjen, yliopistojen ja OPM:n edustajista koostunut työryhmä ehti istua kaksi vuotta. Sen tehtävänä oli tehdä ehdotus uusiksi vuokranmääräytymisperusteiksi.

Arvo Jäppisen mukaan ehdotuksen tekeminen kaatui kolmeen kiistaan: 7 %:n tuottovaatimukseen, indeksisidonnaisuuteen sekä siihen, miten käytetään varat, jotka yliopistot maksavat vuokrina.

- Olemme vihaisia siitä, että Senaattikiinteistöt eivät käsittele yliopistoja erillään muista valtion kiinteistöistä, niin kuin oli alunperin sovittu. Ymmärrämme ministeriössä hyvin yliopistojen närän tässä asiassa. Jäppinen sanoi toimittajatapaamisessa.

Yliopistojen autonomia -seminaarin paneelikeskustelussa Helsingin yliopistolla yliopistokiinteistöjen vuokrien määräytyminen nousi myös esille. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan ja sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Kaarina Drombergin mukaan vuokrista aiheutuva kustannustason nousu otetaan huomioon eduskunnan käsittelyssä olevassa kehittämislain uudessa esityksessä.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden sivuilla 31-32)