Kemiantekniikka uhkaa jäädä muotiaineiden jalkoihin

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastosta on neljännesvuosisadan aikana valmistunut yli 650 diplomi-insinööriä. Professorit Marianne ja Lars Nyström ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet melkein jokaisen teekkarin opintojen kulkuun.

Erotustekniikka yhdistää pariskuntaa sekä työssä että kotona.

Parikymmentä vuotta LTKK:ssa työskennelleet membraanitekniikan professori Marianne Nyström ja prosessitekniikan professori Lars Nyström kuuluvat kemiantekniikan osaston peruskalustoon ja osaston sitkeisiin kehittäjiin. Minimihenkilökunnalla vuonna -75 käynnistynyt yksikkö on nykyisin yli 50 työntekijän dynaaminen työyhteisö, jossa professuureja on kymmenkunta. Opiskelijamäärä lähentelee viittäsataa, ja valmistuneiden diplomi-insinöörien määrä on viime vuosina pysytellyt 50 paremmalla puolella. Kemiantekniikasta väitelleitä tekniikan tohtoreita on valmistunut 22.

- Tieteentekijöiden kasvattajana osastomme on hyvässä maineessa sekä oman talon sisällä että sen ulkopuolella, sanoo Lars Nyström. Monta asiaa on muuttunut sen jälkeen, kun vuonna -81 tulin Lappeenrantaan prosessitekniikan professoriksi. Uudet tilat olivat tuolloin juuri valmistuneet, ja taisin ihmetellä ääneenkin, miten saamme ne täytetyiksi. Nyt alkaa olla ahdasta, hän toteaa.

Kemiantekniikan opiskelijat motivoituneita

Kehuista huolimatta Lars Nyström on havainnut, että perinteisiin tekniikan aloihin lukeutuva kemiantekniikka on jäänyt muotiaineiden jalkoihin. LTKK:n suosituimman osaston tittelistä kilpailevat tietotekniikka, tuotantotalous sekä kymmenen vuotta sitten perustettu kauppatieteiden osasto. Kemiaan viittaavista aloista nuoria kiinnostavat eniten ympäristö- ja bio-alkuiset oppiaineet.

- Vaikka pääsyvaatimukset ovat laskeneet, tulee meille edelleen pääasiassa hyvin motivoituneita opiskelijoita, kertoo Marianne Nyström. Kemiantekniikka kuuluu niihin aloihin, joita ei lähdetä opiskelemaan sattumalta.

Opiskelija-aineksen taso näkyy myös siinä, että LTKK:ssa on kasvanut arvostettu kemiantekniikan tutkijasukupolvi.

Laitepula rasittaa

Kojeet ja laitteet ovat keskeisessä asemassa kemiantekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa. Ne ovat kalliita eikä niiden hankkiminen nykyisten budjettien puitteissa ole mahdollista.

- On harmillista, että opiskelijat tutustuvat uusimpaan laiteteknologiaan vasta työpaikoillaan, sanoo Marianne Nyström. Kokeelliset työt tehdään entistä useammin tietokoneilla, joiden pitäisi meidän alallamme pikemminkin täydentää oikeita analysointilaitteita eikä toimia niiden korvikkeina.

- Rahoittajien mielestä tutkimusmäärärahat pitää käyttää ainoastaan tutkijoiden palkkaamiseen, lisää Lars Nyström. Tilanne on muuttunut aivan viime vuosina.

Vaikka yhteistyö eri puolilla Suomea sijaitsevien tutkimuslaitosten välillä onkin tiivistynyt, eivät Nyströmit allekirjoita rahoittajien kaikkia yhteistyöhön liittyviä näkemyksiä. Esimerkiksi toisella puolen Suomea sijaitsevien analysointilaitteiden joustava yhteiskäyttö on käytännössä mahdotonta.

Erotustekniikka LTKK:n erikoisalaa

LTKK:n oma tutkimusinstituutti Erotustekniikan keskus (LUT Centre for Separation Technology, CST) perustettiin neljä vuotta sitten edistämään paitsi kemiantekniikan laboratorioiden keskinäistä ja teollisuuden kanssa tehtävää yhteistyötä myös helpottamaan laboratorioiden laitehankintoja. Erotustekniikan keskuksessa ovat mukana lähes kaikki LTKK:n kemiantekniikan laboratoriot. Siihen kuuluu lisäksi kymmenkunta suuryritystä, joiden prosesseissa käytetään nesteen ja kiintoaineen tai erilaisten molekyylien ja partikkelien erottamiseen liittyvää osaamista.

- Suomen Akatemia ja Tekes luottavat erotustekniikoista puhuttaessa lappeenrantalaisten ammattitaitoon, toteaa Erotustekniikan keskusta johtava Marianne Nyström. Sen lisäksi, että siirrämme tieto-taitoa teollisuuteen, pidämme yllä kansainvälisiä kontakteja ja järjestämme konferensseja.

Viime kesänä CST järjesti puu- ja paperiteollisuudelle tarkoitetun ajankohtaisseminaarin, jonka yhteydessä pohdittiin myös nanosuodatuksen sovelluksia. Lappeenrantaan kokoontui toistasataa asiantuntijaa 14 eri maasta.

Professoreilta edellytetään markkinointitaitoja

Professorin työkuva on Lars Nyströmin mukaan muuttunut sitä mukaa kuin ulkopuolisen rahoituksen merkitys on yliopistoissa lisääntynyt. Hän arvelee, että muutos on kohdistunut rajuimmin teknillisiin korkeakouluihin, joiden tekemä tutkimus on aina kiinnostanut elinkeinoelämää.

- Entistä suurempi osa professorien työajasta kuluu erilaisiin markkinointitehtäviin ja neuvottelumatkoihin, ja se on tutkimustyöstä pois, arvioi Nyström.

Kaksi vuotta sitten hän teki pesäeron byrokratiaan, rahanhankintaan ja projekteihin, ja jäi osa-aikaeläkkeelle. Nyström johtaa edelleen prosessitekniikan laitosta ja toimii prosessitekniikan laboratorion esimiehenä, mutta erosi LTKK:n hallituksesta ja jätti Erotustekniikan keskuksen johtajan tehtävät. Osan viikosta hän opettaa sekä ohjaa diplomitöiden ja väitöstutkimusten tekijöitä.

Puunjalostusteollisuus vakituinen
yhteistyökumppani

LTKK:n kemiantekniikan osastossa voi opiskella prosessitekniikkaa, sovellettua kemiaa ja puunjalostustekniikkaa. Puunjalostustekniikan opintosuuntaan kuuluva paperitekniikka on opiskelijoiden kestosuosikki. Puunjalostustekniikan laitosta johtava Marianne Nyström kertoo, että puolet hänenkin diplomitöistään tehdään puunjalostusteollisuudelle.

- Yhteydet paikalliseen puunjalostusteollisuuteen toimivat erinomaisesti, hän sanoo. Asiantuntemustamme käytetään erilaisissa tutkimusprojekteissa ja suurin osa diplomitöistä tehdään teollisuudelle.

Parhaillaan erotustekniikan asiantuntijat ovat näkyvästi mukana UPM-Kymmenen EU-projektissa, joka liittyy paperitehtaan kiertovesiin. Siinä tutkitaan, miten puhdistetun paperikoneen happamen kirkassuodoksen uusiokäyttö prosessissa onnistuu. Pilottiajoja on tehty muun muassa Lappeenrannassa Kaukaan tehtailla.

Membraanitekniikka muotia maailmalla

Kemiantekniikan muoti-ilmiöistä puhuttaessa Marianne Nyström kertoo, että hänen oma alansa, membraanitekniikka eli kalvosuodatus, on maailmalla erittäin suosittua. Muun muassa erilaiset juomaveden puhdistamisessa käytettävät menetelmät ja hemodialyysi ovat membraanitekniikan sovelluksia.

Suomessa membraanitekniikkaa tutkitaan suuressa mittakaavassa lähinnä LTKK:ssa, ja Nyström hoitaa Suomen ainoaa membraanitekniikan professuuria.

- Membraanitekniikka on vielä niin uutta, että sen takia ei meille LTKK:hon toistaiseksi ole tullut ainuttakaan perusopiskelijaa, hän kertoo. Opiskelijat löytävät tämän mielenkiintoisen alan myöhemmin - kuten minäkin, sanoo alun perin biologiksi valmistunut Nyström, joka Lappeenrantaan muutettuaan vaihtoi alaa.

Hänet valittiin keväällä ensimmäisenä naisena European Membrane Societyn presidentiksi. Kaksivuotinen tehtävä merkitsee lisää matkapäiviä, joista useimmat liittyvät Toulousessa, Ranskassa järjestettävän maailmankonferenssin organisointiin.

Erotustekniikka yhdistää

Nyströmit myöntävät, että erotustekniikka yhdistää sekä työpaikalla että kotona. He keskustelevat työhön liittyvistä kysymyksistä keskenään ja osallistuvat usein myös samoihin konferensseihin. Heillä on myös yhteinen harrastus: kuorolaulu. Ja jos he eivät itse laula, he menevät mielellään kuuntelemaan, kun toiset laulavat. Jouluksi Wagner-faneiksi tunnustautuvat Nyströmit lentävät Lontooseen Parsifalin ensi-iltaan.

Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen

(painetun lehden s. 5-7)