• pääsivu
  • sisällys
  •  

    Palkkauudistustilanne yliopistoissa


    Valtion pääsopijat ovat alkukesästä 2001 tehneet kannanoton palkkausjärjestelmien uudistamisesta. AKAVA-JS on 22.10.2001 tehnyt oman kannanottonsa yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Yliopistojen työnantajaryhmä on 31.10. 2001 tehnyt osaltaan esityksensä palkkausjärjestelmän uudistamiseksi. Eri osapuolten tavoitteet poikkeavat osittain toisistaan. Neuvottelumahdollisuus on jäljellä.

    Valtion työmarkkinalaitos ja valtion pääsopijajärjestöt AKAVA-JS mukaan lukien ovat 13.6.2001 tehneet kannanoton Palkkausjärjestelmän uudistaminen - työmarkkinaosapuolten yhteinen kanta.

    Kannanoton mukaan uusi palkkausjärjestelmän käyttöönotto on tänä ja ensi vuonna keskeinen uudistus valtionhallinnossa. Lähtökohtana osapuolten mukaan on, että uudet palkkausjärjestelmäsopimukset tehdään viraston ja sen kaikkien sopimusosapuolten välillä korostaen valtion palkansaajien ja palkansaajaryhmien oikeudenmukaisia palkkasuhteita. Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuusosasta ja henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyteen perustuvasta henkilökohtaisesta palkan osasta.

    Osapuolet korostavat myös valtion palkkakilpailukykyä. Palkkausjärjestelmän siirtymäkauden rahoitus perustuu virastojen omaan rahoitukseen, keskustason järjestelyvaroihin ja muihin vastaaviin eriin sekä mahdollisuuteen tukea palkkausjärjestelmiä lisärahoituksella.

    Valtion keskeisten työmarkkinaosapuolten kannanotto liikkuu yleisellä tasolla jättäen virasto- tai hallinonalakohtaisille sovellutuksille suuren liikkumatilan.

    AKAVA-JS:n kannanotto yliopistojen palkkausuudistuksista

    AKAVA-JS on laatinut 22.10.2001 kannanottonsa yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Kannanottoa valmisteltiin yliopistojaostossa ja se toimitettiin yliopistojen palkkauudistusta arvioivan työnantajaryhmän puheenjohtajalle Matti Haloselle.

    Kannanoton keskeiset kysymykset ovat seuraavat: 1) Yliopistoihin muodostetaan kolme erillistä palkkausjärjestelmää, yksi opettajille, toinen muulle johdolle ja asiantuntijoille ja kolmas muille tehtäville. Yliopiston kaikkien tehtävien arvioiminen samalla mittarilla samassa järjestelmässä ei onnistu AKAVA-JS:n kokemuksen perusteella. 2) Opetushenkilöstön osalta uutta palkkausjärjestelmää tulee kehittää Helsingin yliopiston virka- ja palkkarakenteesta jatkojalostetun mallin pohjalta. 3) Yliopistojen uusien palkkausjärjestelmien tulee korjata yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukykyä. Tähän tarvitaan merkittävää lisärahoitusta.

    AKAVA-JS:n kannanotto on kokonaisuudessaan julkaistu tämän lehden sivulla 15. AKAVA-JS ja sen järjestöt edustavat noin puolta yliopistojen koko henkilöstöstä.

    Työnantajaesitys

    Opetusministeriö asetti maaliskuussa 2001 työnantajaryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida palkkausjärjestelmän uudistusta yliopistoissa sekä tehdä OPM:lle esitys työnantajan neuvottelutavoitteiksi. Työryhmä koostui lähinnä yliopistojen henkilöstöpäälliköistä. Sen puheenjohtajana toimi Joensuun yliopiston hallintojohtaja Matti Halonen. Myös valtion työmarkkinalaitoksen edustaja osallistui työryhmän työskentelyyn.

    Halosen työryhmän muistio jätettiin OPM:lle 31.10.2001. Työryhmä esittää, että yliopistossa otetaan mahdollisimman pian käyttöön tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva kannustava palkkausjärjestelmä. Järjestelmän tulee olla selkeä ja toimiva. Ensisijaisena tavoitteena on yksi palkkausjärjestelmä kaikille yliopistoille ja kaikille yliopiston tehtäville tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Henkilökohtaisen työsuoritukseen perustuva palkanosa on enintään 50 % vaativuuteen perustuvasta palkanosasta.

    Palkkausjärjestelmäuudistuksen rahoituksesta laaditaan suunnitelma, johon kaikki osapuolet sitoutuvat.

    Halosen työryhmän esitysten lyhennysote on julkaistu ohessa vieressä. Halosen työryhmän esityksissä korostetaan myös neuvottelumenettelyn pikaista käynnistämistä OPM:n toimesta yhteistyössä yliopistojen ja henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa.

     

    Halosen työryhmän keskeiset esitykset

    • Yliopistoissa otetaan mahdollisimman pian käyttöön tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva kannustava palkkausjärjestelmä. Yliopistoihin luodaan oikeudenmukaiset ja kannustavat sisäiset palkkasuhteet, joilla tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämistä, työsuorituksen parantamista ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista.
    • Uudessakin palkkausjärjestelmässä palkkausten yleiskorotuksista sovitaan keskustasolla. Myös ulkoiset palkkasuhteet ja niiden kehitys ovat yliopistojen palkkakilpailu-kyvyn ja työnantajakuvan kannalta tärkeitä.
    • Uuden palkkausjärjestelmän tulee olla selkeä ja hyvin toimiva ja sitä tulee voida soveltaa vaikeuksitta käytännössä.
    • Uusi palkkausjärjestelmä kattaa yliopiston kaikki tehtäväalueet jäljempänä sanotuin poikkeuksin. Ensisijaisena tavoitteena on yksi palkkausjärjestelmä kaikille yliopistoille ja kaikille yliopiston tehtäville. Tehtävien vaativuustekijöiden painotuksissa voi olla tarvittaessa jossain määrin yliopistokohtaisia variaatioita.
    • Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan palkanosan osuus tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkanosasta on enintään 50 prosenttia. Tavoitteena on palkita vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä toimivia hyviä suorittajia.
    • Uuden palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvat yliopistojen kaikki virka- ja työsopimussuhteiset henkilöt. Poikkeuksena olisivat muun muassa työnantajavirkamiehet, harjoittelijat, tukityöllistetyt sekä ainakin toistaiseksi harjoittelukoulujen C-palkkaluokkiin kuuluvat virkamiehet.
    • Keskustason työmarkkinaosapuolten palkkausjärjestelmien uudistamista koskevan yhteisen kannan mukaan osapuolet ovat sopineet siitä, että vanhan järjestelmän mukainen palkka turvataan.
    • Palkkausjärjestelmäsopimusten siirtymäkauden rahoituksesta laaditaan suunnitelma, johon kaikki osapuolet sitoutuvat.

     

     

    Vertailuja

    AKAVA-JS:n kannanotossa korostuu selvästi työnantajan käsitystä enemmän yliopistojen ulkopuolisen lisärahoituksen tarve palkkausjärjestelmän uudistamisessa.

    AKAVA-JS lähtee siitä, että eri tehtävät yliopistoissa ovat niin erilaisia, ettei niiden vaativuutta luontevasti voida arvioida saman järjestelmän puitteissa. Kolmen erillisen järjestelmän luominen on realistisempaa. Työnantajaryhmä taas lähtee selvästi yhdestä järjestelmästä koko henkilökunnalle. Tämä on kuitenkin vain työnantajaryhmän ensisijainen tavoite. Vaikuttaa siltä, että tässä suhteessa neuvottelulle jää tilaa.

    AKAVA-JS:n kannanottoon sisältyy opetushenkilökunnan osalta uuden palkkausjärjestelmän kehittämismalli. Halosen työryhmän esitykseen ei sisälly oikeastaan minkäänlaista kuvausta järjestelmistä, joilla tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan. Työryhmän esitys on tältä osin hyvin blanco ja tarjonnee mahdollisuuden jatkoneuvotteluihin.

    Halosen työryhmän esityksissä ei ole mainintaa kokemuslisäjärjestelmästä (= ikälisäjärjestelmän kaltainen). Myös tätä asiaa voidaan pitää neuvottelukysymyksenä.

    Kokonaisarvio AKAVA-JS:n ja Halosen työryhmän esityksistä: On vielä paljon neuvoteltavaa ennen kuin palkkauudistus yliopistoissa on katsottava toteutuneeksi.

     

    Jorma Virkkala
    5.11.2001

    Ps. OPM on asettanut 9.11.01 uuden työnantajaryhmän kehittämään palkkauudistusta yliopistoissa ja tekemään sitä koskevan esityksen. Ryhmän määräaika päättyy 31.4.02.

    (painetun lehden s. .13-14)