Kutsumuksena fysiikan opetus

Tampereen teknillisen korkeakoulun fysiikan laitoksen lehtori Petri Kaukasoina tunnustaa, että hänellä on kutsumus enemmänkin opetukseen kuin tutkimukseen. - Haluan hoitaa tämän tontin mahdollisimman hyvin, ja kun aikaa jää, teen tutkimusta ajankuluksi, Kaukasoina toteaa.

Ansioistaan opettajana Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta palkitsi hänet lokakuussa Hyvä Luennoitsija -palkinnolla.

Niin kuin monet muutkin ylioppilaskunnat Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY) valitsee vuosittain hyviä opettajia. TTKY on jakanut palkintoja vuodesta 1997 lähtien. Kunnianosoituksena näille opin mestareille on perustettu Hyvä Luennoitsija -seinä Tampereen teknillisen korkeakoulun päätalon toisen kerroksen palveluaulaan. Tälle seinälle ikuistetaan kyseisen arvonimen ansainneiden uljaat piirteet. Seuraavaksi sinne ripustetaan Petri Kaukasoinan karikatyyrikuva.

Vuoden 2002 Hyvä Luennoitsija -tittelin valintaperusteina pidettiin luentojen johdonmukaisuutta ja palkitun tapaa esittää opetettava asia ymmärrettävästi sekä innostuneesti. “Kaukasoina puhuu selkeästi, esiintyminen on varmaa ja hän käyttää liitutaulua tehokkaasti hyväksi. Kaukasoina välittää opiskelijoista, kurssin järjestelytkin on tehty joustaviksi opiskelijan tarpeita kuunnellen”, todetaan ylioppilaskunnan tiedotteessa. Myös luentojen rentoa ilmapiiriä kiiteltiin.

- Tunnistan kyllä itseni noista perusteluista, Kaukasoina myöntää. Hän seuraa omalta koneeltaan kurssipalautetta, jossa on ollut samansuuntaisia arvioita kuin palkinnon kriteereissä.

- Luennoillani edetään hitaasti ja väännän asiat rautalangasta niin että ne ymmärretään kerralla. Käytän liitutaulua hyvin paljon; kun kirjoittaa, joutuu selittämään rauhallisessa tahdissa. Tänään kyllä näytin yhden kalvon, mutta se on tosi harvinaista.

Kaukasoinaan ei siis sovi hokema “kalvoton mies on kelvoton”. Hän on opettajana self-made-man - mitään ihmeempiä yliopistopedagogiikan opintoja tai muutakaan kurssitusta hän ei ole suorittanut.

Tampereen teknillisen korkeakoulun fysiikan laitoksella on perinteisesti arvostettu hyvää opettamista. Luennoitsija -palkinto ei osunut laitokselle ensimäistä kertaa.

- Puhumme usein kahvittelun lomassa opetuksesta ja siitä, miten sitä voisi kehittää. Meillä on aina panostettu opetukseen ja se näkyy myös siitä, että saamme tänne hyvä opettajia ja opiskelijoita.

Diplomi-insinöörin yleissivistystä

Fysiikka on pakollinen aine kaikille TTKK:n opiskelijoille paitsi tuleville arkkitehdeille.

- Fysiikka on diplomi-insinöörin yleissivistys. Se on yhteinen kieli, joka erottaa DI:it muista.

Kaukasoina opettaa insinöörifysiikkaa konetekniikan, ympäristötekniikan, tuotantotalouden sekä tietojohtamisen opiskelijoille. Fysiikan kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna.

- Minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa nykyopiskelijoista - opiskelija-aines on tosi hyvää. Tuntuu, että joka vuosi tulisi lukioista korkeakouluopintoihin valmiimpia nuoria. Opiskelijat ovat rohkeampia kyselemään ja sosiaaliset taidot ovat kehittyneempiä kuin vielä muutamia vuosia sitten.

TTKK:lla aloitti tänä syksyä uusi teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma, jossa voi saada DI-tutkinnon ohella myös matemaattisten aineiden opettajan pätevyyden. Pedagogiset opinnot suoritetaan Tampereen yliopiston puolella. Opiskelijavalinta onnistui hyvin - koulutusohjelmaan oli vaikeampi päästä kuin moniin muihin. Yli puolet teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman fukseista on naisia.

- On hyvä, että insinööriopinnot ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus on yhdistetty. Näiden aineiden kouluopetuksessa ja työelämäyhteyksissä on varmaan hyötyä siitä, että opettajalla on myös DI-tutkinto.

Kaukasoina pitää viisi tuntia insinöörifysiikan luentoja viikossa. Tänä syksynä hän pitää lisäksi kolmannelle vuosikurssille kvanttimekaniikan luentoja.

- Fysiikan välikokeessa oli juuri tarkistettavana 280 paperia, joten aikamoisia massaluentoja perusfysiikan kurssit ovat. Olisi tietysti hyvä, jos kursseilla olisi alle 50 henkeä, mutta se ei ole resurssisyistä mahdollista. Ei löydy tiloja eikä opettajiakaan.

Pätkätöistä vakivirkaan

Petri Kaukasoina (synt. 1964) aloitti fysiikan opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1983. Hyvä koulumenestys matemaattisissa aineissa oli uravalinnan suunnannäyttäjä. “Fysiikka on tarpeeksi haastavaa ja riittävän vaikeaa”.

Toisen opiskeluvuoden jälkeen Kaukasoina aloitti harjoittelijana professori Markus Pessan johtamassa laboratoriossa. Samassa paikassa hän teki myös diplomityönsä.

Korkeakoulun erilaisissa pätkätöissä Kaukasoina on ollut 22-vuotiaasta lähtien:

Harjoittelija 6/86-8/86
Tutkimusapulainen (osapäiv.) 10t/vko 9/86-5/87
Tutkimusapulainen 6/87
Vs. assistentti 7/87
Tutkimusapulainen 8/87-7/89
Vs. assistentti 8/89-12/89
Vt. päätoiminen tuntiopettaja 1/90-7/90
Tutkija 8/90-12/90
Vs. päätoiminen tuntiopettaja 1/91-6/91
Vs. assistentti 7/91-12/91
Tutkija 1/92-12/92
Vs. lehtori 1/93-7/9
Suomen Akatemian tutkimusassistentti 8/93-7/96
lehtori 8/96-12/96
assistentti 1/97-12/99
ma. lehtori 1/00-7/00
lehtori 8/00-

Taipalettaan pätkätöissä Kaukasoina luonnehtii:

- No, olen sentään saanut joka kuukausi oikean palkan enkä ole joutunut elämään välillä pelkällä apurahalla niin kuin monet joutuvat.

- Kyllähän vakivirka jotenkin helpotti, mutta ei siinä mikään kova hätä ollut, koska opetustöitä täällä olisi kuitenkin piisannut eikä töiden loppumista tarvinnut pelätä.

Akateemisen uran huippu ei houkuttele

Tekniikan tohtoriksi Kaukasoina väitteli vuonna 1999. Väitöskirja käsitteli elektronidiffraktiota, joka kuuluu fysiikan perustutkimukseen.

- Jossain vaiheessa päätin tälle uralle jäämisestä ja silloin tuli jatko-opintojen suorittaminen ajankohtaiseksi.

Fysiikka niin kuin monet muutkin Tampereen teknillisen korkeakoulun laitokset saa myös ulkopuolista rahoitusta. TTKK:n kokonaisrahoituksesta ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 2001 45 %. Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksen osuus tästä täydentävästä rahoituksesta oli lähes 47 % ja yritysrahoituksen osuus 30 %.

Kaukasoina tekee edelleen fysiikan perustutkimukseen liittyviä laskelmia.

- Nykyisin oma tutkimustyö jää kuitenkin aika vähälle. Tunnen kutsumusta ennemmin opetukseen kuin tutkimukseen. Kun sitten aikaa jää, teen laskentayhteistyötä kokeilijoiden kanssa, jotka tekevät elektronidiffraktioon liittyvä kokeita.

Kaukasoina ei haikaile perinteisen akateemisen uran huipulle - professorin virkaan.

- Olen nähnyt kuinka stressaavaa se voi olla. Voin edelleen kehittää itseäni tässä lehtorin virassa ja hoitaa sen mahdollisimman hyvin.
 

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Jyrki Luukkonen

(painetun lehden s. 5-7)