Sitä saatiin, mitä tilattiin?

Valtion palkkaseurantatyöryhmän loppuraportti julkistettiin 17.12.1999. Tässä niin sanotussa Valpas-raportissa todettiin, että avustavissa tehtävissä olevien palkkakilpailukyky on valtiolla hyvä ja ammattitehtävissäkin keskimääräistä parempi. Sen sijaan johto- ja asiantuntijatehtävissä sitä pidettiin keskimääräistä huonompana ja yliopistoissa erityisen huonona.

Valpas-selvityksessä esiin tulleita palkkauksellisia ongelmia on sittemmin pyritty korjaamaan kahdella Valpas-ratkaisulla, jotka ovat perustuneet pääsopijajärjestöjen ja valtion työmarkkinalaitoksen väliseen sopimukseen.

Valpas-I sisälsi kahden ensimmäisen ikälisän aikaistamisen, palkka-asteikkojen korjauksen sekä järjestelyvaraerän ja Valpas-II palkka-asteikkojen tarkistuksen ja järjestelyvaraerän.

Molempien Valppaiden keskeisin osio oli palkka-asteikkojen tarkistus. Tarkistukset toteutettiin koko A-asteikon kattavina siten, että ne olivat lähes nimellisiä aina palkkausluokkaan A23 asti. Tästä ylöspäin korotukset kasvoivat luokka luokalta ollen asteikon yläpäässä varsin tuntuvia. Yliopistoissa suurimpiin voittajiin kuului professorikunta.

Professorien saamat korotukset olivat luonnollisesti erinomainen asia, mutta keskeiseksi epäkohdeksi jäi se, että samaan aikaan pääosa asiantuntijatehtäviä tekevistä yliopistojen työntekijöistä sai asteikkotarkistusten myötä kukkaroonsa vain hippuja tai korkeintaan murusia.

Tieteentekijöiden liitto vaati heti jo Valpas I:n jälkeen, että seuraavat Valpas-korotukset tulee painotetusti suunnata palkkausluokkiin A18-A24, koska yliopistojen palkkausjärjestelmäkokeilut olivat osoittaneet, että juuri em. palkkaluokissa työskentelee runsaasti sellaisia korkeasti koulutettuja asiantuntijaryhmiä, joiden palkkaus vastaa poikkeuksellisen huonosti tehtävien vaativuutta. Lisäksi perusteluna ko. vaatimukselle oli, että pääosa yliopistojen akavalaisista on juuri näissä palkkaluokissa.

Kuten tiedetään Valpas-II ei toteutunut liiton toivomalla tavalla.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt sopivat äskettäin päättyneiden tulopoliittisten sopimusneuvottelujen yhteydessä Valpas III:sta eli valtionhallinnon palkka-asteikkojen rakenneuudistuksesta vuosille 2003 ja 2004. Valpas-III:n toteuttamisen yhteydessä A-asteikkoja päätettiin korjata 1.3.2003 ja 1.3.2004 lukien.

Korotukset suunnataan A-asteikossa ainoastaan luokkiin A10-A24. Korotusten profiili on molempina vuosina sama. Selvästi suurimmat korotukset suunnataan luokkiin A19-A23. Näissä luokissa palkkoja korotetaan sopimuskaudella yhteensä noin 1,5-2 prosentilla luokasta riippuen. Valpas-korotukset tulevat tupossa sovittujen yleiskorotusten, liittoerien ja tasa-arvoerien päälle ja ne sisällytetään yleiskorotusten ohella uusiin palkkataulukoihin.

Nyt siis saatiin, mitä tilattiin, vai saatiinko? Ei aivan, koska luokkiin A18-A24 suuntautuneet korotukset jäivät pieniksi. Ne eivät poista alipalkattujen asiantuntijaryhmien heikkoa palkkakilpailukykyä yliopistoissa. Asteikkoratkaisu oli kuitenkin oikeansuuntainen ja oikeudenmukainen, erityisesti, kun ottaa huomioon kahden ensimmäisen Valpas-ratkaisun painotukset.
 

Klaus Sundbäck
toiminnanjohtaja,
Tieteentekijöiden liitto

(painetun lehden s. 35)