Hallitusten jäsenten
2002 esittely

Tammikuun lehdessä on jälleen aika esitellä lehden julkaisijaliittojen hallitukset. Acatiimi lähetti ennen joulua Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton hallitusten varsinaisille jäsenille kysymyksen, jossa pyydettiin lyhyttä esittelyä ja mielipidettä liiton toiminnan keskeisestä painopistealueesta vuonna 2002.

Professoriliiton hallitus

Juhani Keinonen
puheenjohtaja

Olen sovelletun fysiikan professori Helsingin yliopistossa. Tutkimusalani on ionisuihkuilla tehtävä materiaalitutkimus ja siihen liittyvä laskennallinen tutkimus. Hallinnollisten tehtävien osalta olen Fysikaalisten tieteiden laitoksen esimies, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen ja konsistorin jäsen.

Professoriliiton toiminnan painopiste on professorien palkkaluokkien hyvin alkaneen nousukehityksen vauhdittaminen - vaikuttaminen yliopistoihin palkkaluokkakorotusten A26 - A28 ja A28:sta ylöspäin toteuttamiseksi sekä palkkaluokkaa A30 korkeampien palkkaluokkien A31 ja A32 kirjaaminen virkaehtosopimukseen.

Kari Sajavaara
varapuheenjohtaja

Olen Jyväskylän yliopistossa soveltavan kielentutkimuksen professori ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtaja. Toimin myös kuudetta vuotta humanistisen tiedekunnan dekaanina. Olen kiinnostunut ensisijaisesti kielenoppimisen ja kielisuunnittelun kysymyksistä. Professoriliiton kannalta tärkeimmät asiat vuonna 2002 liittynevät yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Risto Hiltunen

Toimin Turun yliopistossa englantilaisen filologian professorina. Opetan sekä englannin nykykielen aspekteja että kielen historiaa ja näihin liittyvistä teemoista teen myös tutkimusta.

Professoriliiton hallitus käsittelee hyvin monenlaisia jäsenkunnan edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Niistä on vaikea nimetä yhtä ylitse muiden, mutta keskeisimpiin kuuluvat ilman muuta palkkauksen ja tutkimusedellytysten parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Timo Kalema

Olen 52-vuotias TkT. Työpaikkani on Tampereen teknillisen korkeakoulun energia- ja prosessitekniikan laitos. Virkani on energiatekniikan professuuri ja tutkimusalueeni rakennusten energiankulutuksen laskentamallit. Olen ollut 5 vuotta PRL:n TTKK:n osaston puheenjohtajana.

Lyhyen tähtäimen tavoite on vielä A26 ja A27-palkkaluokissa olevien professoreiden palkkaluokan nosto A28:aan. Toinen ajankohtainen asia on järkevien tulosohjausmallien tarjoaminen opetusministeriön työryhmälle. Pitkän tähtäimen tavoite on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen dualismin kirkastaminen.

Terttu Katila

Olen kotieläinten lisääntymistieteen professori Helsingin yliopistossa Kliinisen eläinlääketieteen laitoksessa. Työpaikkani on Saaren kartanossa Mäntsälässä. Harrastan lännenratsastusta ja kielten opiskelua.

Professoreiden palkkatason korjaaminen sekä yliopistojen rahoitukseen ja muihin toimintaedellytyksiin vaikuttaminen ovat mielestäni keskeisiä painopistealueita. Liiton sisällä on tarpeen järjestäytymisasteen nostaminen ja osastojen toiminnan aktivointi.

Erkki K. Laitinen

Toimin laskentatoimen professorina Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella, joka kuuluu vuoden alusta lähtien uuteen kauppatieteelliseen tiedekuntaan. Tutkimusalueenani on lähinnä yritysten riskisyyteen ja arvoon liittyvät kysymykset, tilinpäätösanalyysi, suorituskyvyn mittaaminen ja kehittäminen sekä teknologiayritykset ja niiden laskentajärjestelmät.

Keskeisiä painopistealueita on professorien palkkauksen saattaminen riittävälle tasolle, korvausten saaminen ylimääräisestä työstä, tutkimusmahdollisuuksien ja työssä viihtyvyyden parantaminen. Työssä jaksaminen näissä oloissa on aivan keskeinen kysymys.

Risto Laitinen

Epäorgaaninen kemisti. Tutkimusaiheeni liittyvät epämetallien kemiaan, erityisesti rikin, seleenin ja telluurin allotrooppien ja yhdisteiden synteettisen kemiaan ja rakennetutkimukseen. Vapaa-ajan harrastuksistani tärkein on musiikki ja olen Tuiran kamarikuoron taiteellinen johtaja.

Liiton toiminnan kannalta on tärkeää päästä vihdoin kokonaan eroon palkkaluokasta A 26. Yliopistojen toimintaedellytysten parantamisessa on myös edelleen tekemistä.

Marja-Leena Piitulainen

Olen germaanisen filologian professori Tampereen yliopistossa. Kovin suurisuuntaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ei juuri ole tarvetta eikä aikaa, siitä pitävät työ, perhe ja luottamustehtävät huolen.

Edunvalvontakysymyksistä tärkeimpänä pidän tällä hetkellä A26 palkkaluokasta luopumista. Myönteistä kehitystä on jo tapahtunut uusien ja avoimiksi tulevien virkojen osalta. Tilanne käy kuitenkin kestämättömäksi, jos samanaikaisesti päteviä ja virassa jo olevia professoreita on edelleen palkkaluokassa A26.

Hallituksen kokoonpano yhteystietoineen on liiton kotisivuilla: www.professoriliitto.fi

Tieteentekijöiden liiton hallitus

Björn Fant
puheenjohtaja

Olen Helsingin yliopiston dosentti. Toimin yliassistenttina fysikaalisten tieteiden laitoksella, jossa luennoin sekä aine- että erikoiskursseja. Erityisalani on ydinfysiikka. Olen mukana myös yliopiston hallituksessa.

Liiton keskeisenä tavoitteena pitää olla yliopistouran kilpailukyvyn parantaminen, yliopistouralla etenemisen turvaaminen sekä palkkauksen saaminen koulutuksen, pätevyyden, osaamisen ja tehtävien vaativuuden mukaiseksi.

Stina Immonen
varapuheenjohtaja

Työskentelen tutkijana TKK:n tuotantotalouden osastolla. Tutkimusaiheeni käsittelee tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia organisaatioihin, niiden rakenteisiin ja henkilöstön osaamisvaatimuksiin.

Liiton toiminnan painopisteitä ovat niin apurahoilla kuin yliopistoissa määräaikaissa, lyhytkestoisissa palvelussuhteissa työskentelevien tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden aseman parantaminen.

Hannu Jalkanen
varapuheenjohtaja

Toimin tutkijana Jyväskylän yliopistoon kuuluvassa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa korkeakoulutuksen alueella. Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsen sekä tämän vuoden alusta kulttuuritoimikunnan pj.

Keskeisimmät tehtäväni kuuluvat liiton toimintastrategiaan, mutta niihin sisältyy runsaasti sekä jäsenistöön että yliopistolaitoksen toimintaan kohdistuvaa valmistelua. Pyrin jäsentämään näitä tehtäviä ja ongelmia esim. yksilöiden vs. yliopistojen sekä tiedeyhteisön vs. julkishallinnon näkökulmista. Eri hankkeiden tulee tukea toisiaan, jotta yliopistojen ja niiden henkilöstön toiminta on varmalla pohjalla.

Hannu Ahlstedt

Olen lehtori ja dosentti Tampereen teknillisen korkeakoulun Energia- ja prosessitekniikan laitoksella. Tutkimustyöni liittyy virtauslaskentaan.

Liiton toiminnassa keskeisiä alueita ovat palkkauksen parantaminen ja lyhyisiin määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät ongelmat.

Minna Jokela

Kansainvälisen politiikan assistentti Turun yliopiston valtio-opin laitoksella.

Yliopistojen opettajien ja tutkijoiden palvelussuhde-ehtojen korjaaminen: pidempiä työsuhteita, paremmalla palkalla!

Arja Juntunen

Toimin informaatikkona Kuopion yliopiston kirjastossa.

Kirjasto- ja tietopalvelualan työnkuva on muuttunut radikaalisti viimeisen vuosikymmenen aikana. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet: työmuodot, työprosessit ja asiakaskunnan taholta tulleet vaatimukset ovat muuttuneet niin laadullisesti kuin määrällisestikin. INA:n tavoitteena on, että tietopalvelutyön tämänhetkinen vaativuus nostaa sen jäsenistön palkkoja, kun uusia työn arviointiin perustuvia palkkausjärjestelmiä kehitetään.

Riikka Kivimäki

Olen YTL ja tutkija Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa. Työelämän tutkijana vuodesta 1989. Tutkimusaiheena työn, perheen ja muun elämän vuorovaikutus yksilöiden, työyhteisöjen ja työelämän kannalta.

Liiton toiminnan keskeisin painopistealue: Tutkijoiden ja opetuksesta vastaavien palkkauksen kohentaminen, työsuhdeturvan kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen.

Matti Kotiranta

Olen assistentti ja dosentti Helsingin yliopistossa sekä HYT:n luottamusmies. Työskentelen Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksella, jossa vastaan kirjastosta ja luennoin Venäjän aatehistoriaa ja uskonnonfilosofiaa.

Yleisellä tasolla korkeakoulujen perusrahoitus on edelleen keskeisin ongelma. Vaikka yliopistot ovat osittain voineet korjata perusrahoituksen vajetta ulkopuolisella tutkimusrahoituksella, ensisijaisen tärkeää on, että yliopiston asema myös korkeatasoisen opetuksen tyyssijana säilyy. Ulkopuoliseen rahoituksen lisääntymiseen liittyy välillisesti myös toinen tärkeä ongelmakohta, määräaikaisessa työsuhteessa (projekteissa, ulkopuolisella rahoituksella) työskentelevien asema yliopistoissa. TTL:n hallituksessa toivon voivani vaikuttaa virka- ja palkkarakenteen edelleen kehittämiseen.

Leo Pekkala

Työskentelen mediakasvatuksen yliassistenttina Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa. Historia on myös lähellä sydäntäni. Vapaa-aikana juoksen ja nautin Lapin luonnosta perheeni kanssa.

Liiton toiminnassa erityisesti opetuksen kehittämiseen liittyvät kysymykset, opetusansioiden huomioonottaminen ja virtuaaliyliopiston kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet ja ongelmat ovat kiinnostukseni kohteina.

Veli-Pekka Pelkonen

Olen biologi (kasvifysiologi), FL Oulun yliopistossa. Ay-toiminta: Oulun yliopiston assistenttiyhdistyksessä puheenjohtajana.

Tärkeimmät tavoitteet: yliopistojen perusrahoituksen reaalitason korottaminen OECD-maiden keskitason yläpuolelle ja korkeakoulupolitiikassa duaalimallin TOTEUTTAMINEN, ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoria ei saa sekoittaa keskenään eli amk-tutkinnot eivät saa tulla yhteismitallisiksi yliopistotutkintojen kanssa. Lisäksi akateemisen työttömyyden torjuminen tulee nostaa yhdeksi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi.

Antero Puhakka

Toimin yhteiskuntapolitiikan assistenttina Joensuun yliopistossa erikoisalueenani alkoholipolitiikka.

Palvelussuhteiden määräaikaisuuksiin sekä apurahalla työskentelyyn liittyvät ongelmat ovat tulevana vuonna keskeinen painopistealue liiton toiminnassa.

TTL:n hallituksen jäsenten yhteystiedot kotisivulla:
www.tieteentekijoidenliitto.fi

Yliopistonlehtorien liiton hallitus

Vesa Kulmala
puheenjohtaja

Olen YLL:n puheenjohtaja ja OAJ:n hallituksen sekä sen palkkatoimikunnan jäsen ynnä vielä OAJ:n opettajankoulutustyöryhmän puheenjohtajakin. Siviilissä olen Turun yliopiston teoreettisen fysiikan lehtori.

Vuonna 2002 YLL:n tulisi keskittyä kehittämään strategia, jolla mm. yliopistonlehtoreiden palkkauksen huomattava jälkeenjääneisyys (jopa lähes 2000 Euroa/kk) voitaisiin poistaa. Kun sama asia näyttää olevan riesana kaikilla muillakin yliopistonopettajaryhmillä, tulisi myös em. strategia kehittää mieluiten yhteisesti.

Juhani Henttula
varapuheenjohtaja

Koulutukseltani olen varatuomari ja oikeustieteen lisensiaatti. Toimen vero-oikeuden yliopettajana Tampereen yliopistossa. Lentopalloa ei edelleenkään voita mikään muu harrastus (vaikka olen käynyt oopperassakin).

Liiton toiminnan keskeisin painopiste tulee ensi vuonnakin olemaan yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen.

Matti Grönroos

Olen tilastotieteen lehtori Turun yliopistossa, Turun yliopiston lehtorien yhdistyksen puheenjohtaja ja akavalainen luottamusmies.

Virkarakenteen kehittäminen Helsinki-sopimuksen pohjalta on tärkein ja vieläkin paljon työtä vaativa asia. Palkkausrakenteen kehittäminenkin on tärkeää, mutta siinä ei kannata pitää kiirettä. Kun lähtökohta on se, että kaikki yliopistonopettajat ovat selvästi alipalkattuja, ongelmaa ei voida ratkaista nollasummapelillä. Ensin tarvitaan lisää rahaa: lisää rahaa yliopistoille ja ennen kaikkea toisenlaista rahanjakoa yliopistojen sisällä.

Tuula Hirvonen

Toimin lehtorina JY:n englannin kielen laitoksella. Järjestötoiminnan harrastamisen lisäksi yritän pitää itseni fyysisesti ja henkisesti toimintakykyisenä liikkumalla ja lukemalla.

YLL:n toiminnassa koulutuspoliittiset asiat ja tärkeimpänä mahdolliset tutkintorakennemuutokset teettävät töitä. Samoin yliopisto-opettajien pedagoginen asiantuntijuus ja koulutus ovat edelleen ja jatkuvasti ajankohtaisia.

Paula Huhtala

Olen pohjoismaisen filologian lehtori Oulun yliopiston saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitoksella. Harrastuksiani ovat MLL, pianonsoitto ja puutarhanhoito.

Tärkeää on parantaa jäsenten kouluttautumis- ja tutkimusmahdollisuuksia.

Päivi Linnansaari

Toimin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajankoulutuksen puolella tekstiilityön didaktiikan lehtorina. Lomalla pakkasta pidellessä kynttilän valossa ja sinisiä hetkiä katsellen mietin. mikä tänä vuonna olisi olennaisin asia, mihin energiaansa tuhlaisi. Ei muutoksia muutoksien vuoksi, vaan kysymyksiä, joihin löytyisi inhimillisyyttä lisääviä vastauksia. Esim. miten yhdistettäisiin virtuaalimaailmat ja tekemisen, taito- ja taideaineiden merkitys lapsen kehitykselle. Tätä tulee pohtia, kun opettajankoulutusta mietitään Bolognan sopimuksen puitteisiin. .

Helena Lupari

Tekstiilitaiteilija, muoti- ja tekstiilitaiteen osastolla (TAIK) kudottujen kankaiden suunnittelun lehtorina. Opettajan ja taiteilijan ammatit mukavassa ja vuorovaikutteisessa suhteessa. Olen kiinnostunut suomalaisesta designista, lukemisesta, puutarhan hoidosta ja ulkoilemisesta, jos aika antaa myöten. Perheellä on tärkeä merkitys.

Tärkeimmiksi asioiksi opettajayhdistyksessämme olemme nostaneet lehtorien ja vakituisten tuntiopettajien palkkauksen ja aseman parantamisen. Kokonaistyöajassa on vielä työmaata, joustavuutta tulee lisätä. Sapattivuodet mahdollistavat jatkotutkintoja ja/tai omaa taiteellista työtä. Uudistuminen ja jaksaminen ovat tärkeitä asioita opettajakunnalle.

Ben Mathias

Toimin Tampereen yliopiston kielikeskuksessa englannin kielen lehtorina. Taustaltani olen britti.

Keskeisiä tämän vuoden asioita ovat virkarakenne ja uudet palkkausjärjestelmät. Toivoisin myös parempaa yhteistyötä yliopistojärjestöjen välille.

Pia Mänttäri

Olen italialaisen filologian lehtori HY:n humanistisessa tiedekunnassa.

Tänä(kin) vuonna keskeinen tehtävä lienee valvoa, että virkaehtosopimusta todella noudatetaan yliopistoissa. HY:n uuteen virkarakenteeseen liittyy paljonkin sellaisia piirteitä, jotka vaativat meiltä aivan erityistä tarkkuutta.

Hannu Remes

Toimin Joensuun yliopistossa suomen kielen lehtorina. Yliopistonlehtorien liiton painopistealueita ovat mm. virkarakenteen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä yliopistopedagogiikka.

Maj-Len Rönkä

Olen ruotsin kielen lehtori Turun kauppakorkeakoulussa. Edustan liiton hallituksessa oman korkeakouluni sekä Helsingin kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin Yliopistonlehtorien liittoon kuuluvia lehtoreita.

OPM:n ohjauksen ja yliopistojen itsehallinnon välinen suhde on huolestuttavan epäselvä. Siksi esimerkiksi virkarakenne- ja palkkausuudistushankkeet eivät etene yliopistolaitoksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja oikeansuuntaisesti. Mielestäni liiton tehtävänä on tässä ristipaineessa sovittaa yhteen eri pyrkimykset, niin että lopputulos on yliopistojen toiminnasta vastaavalle opetus- ja tutkimushenkilöstölle mahdollisimman hyvä.

Eeva Sarmanto-Neuvonen

Olen Sibelius-Akatemian pianomusiikin ja pedagogiikan lehtori. Olen lehtoriyhdistyksen puheenjohtaja ja Sibelius-Akatemian hallituksen jäsen. Sen lisäksi minulla on monia muitakin luottamustoimia. Olen tehnyt useita pianonsoittoon liittyviä oppikirjoja WSOY:lle .Matkustelen paljon ympäri maailmaa niin työn merkeissä kuin myös huvikseni.

Mielestäni eräs keskeinen painopistealue on yliopistojen lehtoreiden palkkatason tarkistus linjaratkaisuna professoreiden rinnalla verrattuna muihin akavalaisiin palkkoihin ja koulutustasoon. Taideyliopistojen opettajiston (kontakti)opetuksen tuntimäärät on saatava vertailukelpoisiksi tiedeyliopistojen kanssa.

Tuure Westinen

Olen reilusti keski-ikäinen viestinnän lehtori LTKK:lta. Työn ohella olen tanakasti mukana yhteiskunnallisessa aparaatissa, mm. Etelä-Karjalan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Vapaa-aikana edelleen yritän kuntoilla ja pelata sulkapalloa.

Liiton toiminnassa yksi keskeinen asia on saada virkarakennemuutos rivakasti etenemään ja sitä kautta yliopistonlehtorin virkanimikeasia hoitumaan. Lisäksi on v. 2002 hoidettava loppuun peruspalkan nosto A 20: sta A 21:een.

Jan-Håkan Öberg

Toimin HY:n kielikeskuksessa ruotsin kielen päätoimisena tuntiopettajana.

Uskoisin, että liittomme yksi keskeisimpiä kysymyksiä tällä kaudella tulee olemaan Bolognan prosessin vaikutus tutkintorakenteisiin ja - sisältöihin. Mielestäni meidän tulisi pyrkiä yhteistyöhön muiden akavalaisten yliopistojärjestöjen kanssa, jotta suomalainen korkea tietotaito ja osaaminen, joka pitkälle nojaa korkeatasoiseen yliopisto-opetukseen, voitaisiin jatkossakin turvata.

(painetun lehden s. 22-29)