Työpaikkailmoitusten vaatimukset - haasteita opetukselle

Työpaikkailmoituksia lukemalla saa hyvän kuvan niistä taidoista ja ominaisuuksista, joita työantajat tällä hetkellä työnhakijoissa arvostavat.

Turun kauppakorkeakoulun lehtori Liisa Lavón on käynyt läpi koko joukon työpaikkailmoituksia. Pehmeät taidot - yhteistyö- ja kommunikointikyky, tiimityö- ja ihmissuhdetaidot ovat arvostuslistan kärjessä. Nämä sekä vaatimus monipuolisesta kielitaidosta asettavat haasteita myös opetukselle.

Tutkin viime syksynä työpaikkailmoituksia aja-tuksena selvittää, opetammeko oikeanlaisia asioita liike-elämään valmistuville opiskelijoillemme. Työpaikkailmoituksia lukemalla saa hyvän kuvan niistä taidoista ja ominaisuuksista sekä osaamisalueista, joita työnantajat tällä hetkellä arvostavat. Erilaiset pehmeät taidot kuten yhteistyökyky, tiimityötaidot, kommunikointikyky ja ihmissuhdetaidot nousevat selvästi esiin ilmoituksissa esitettyinä toivottuina ominaisuuksina ja taitoina. Vastaavanlaisia pehmeitä taitoja korostetaan myös esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun Strategia 2000:ssa, jossa todetaan mm. "Oppimisessa asetetaan suuri paino pehmeille taidoille, kuten kommunikointikyky, ryhmätyöskentely, tiedon hankinta ja hallinta sekä tunneäly." Tämä tarkoittaa sitä, että nämä asiat pyritään ottamaan huomioon myös opetuksessa.

Tutkin kevään 2000 ja 2001 Helsingin Sanomista ja Turun Sanomista 271:tä kaupallista korkeakoulututkintoa edellyttävää työpaikkailmoitusta. 78 ilmoituksessa hakijalta toivotaan yhteistyökykyä, 32:ssa tiimityötaitoja, 23:ssa edellytetään hyviä ihmissuhdetaito ja ja 21:ssä esiintymiskykyä ja yhtä monessa ilmoituksessa edellytetään vuorovaikutustaitojen hallintaa. Ilmoituksissa todetaan mm.:"Sinulla on monipuoliset vuorovaikutustaidot.";"Luonteva käytös ja hyvä esiintymistaito ovat tehtävien menestykselliseen hoitamiseen vaadittavia henkilökohtaisia ominaisuuksiasi."; "Tehtävässä menestyminen edellyttää yhteistyö-, vuorovaikutus- ja neuvottelu-valmiuksia." Tällaisia valmiuksia meidän siis tulisi antaa opiskelijoillemme.

Kielitaitoko vahvin valtti rekrytoinnissa?

Kielitaito tulee ilmoituksissa korostetusti esiin. Tutkitussa aineistossa on 37 ilmoitusta, jotka ovat joko englannin-, ruotsin- tai saksankielisiä. 120 ilmoituksessa mainitaan englanti hallittavana kielenä mm. siksi, että se on yrityksen konsernikieli. 85 ilmoituksessa edellytetään ruotsin kielen taitoa ja 52:ssa suomen kielen sujuvaa osaamista. "Konsernikielemme on englanti, ruotsinkielen taito helpottaa toimintaasi Pohjoismaissa."; "Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää sujuvaa kirjallista ja suullista esitystaitoa suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi". Ehkäpä jopa vähän yllättävästi monissa ilmoituksissa todella korostettiin hyvää suomen kielen taitoa: "Sinulla on selkeä, täsmällinen ja virheetön suomen kielen taito sekä 'luistava kynä'."

Monissa ilmoituksissa on pelkästään maininta hyvästä kielitaidosta tarkemmin määrittelemättä, mitä kieliä tarkoitetaan, esimerkiksi: "Arvostamme hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa, kielitaitoa." Myös saksa, ranska, venäjä, espanja ja italia mainitaan tässä aineistossa kielinä, joiden taitoa hakijalta joissakin ilmoituksissa toivotaan tai jopa vaaditaan: "Kielitaitovaatimukset ovat englanti, toisena vahvana kielenä mielellään ranska ja mahdollisesti saksa, muu kielitaito on toivottavaa."

Tämän aineiston perusteella voimme päätellä, että kielitaitoa arvostetaan ja useampien kielten hallintaa edellytetään kansainvälistyvissä yrityksissä. Monipuolinen kielitaito lisää mahdollisuuksia rekrytoitua. Jos näitä tietoja sovelletaan opetukseen, meidän pitäisi kieltenopetuksessa panostaa yhä enemmän kirjallisen ja suullisen esitystaidon opettamiseen. Kielitaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa integroituvassa maailmassa.

Tietotekniikka ja it-taidot
lisävahvuuksina työnhakuprosessissa

Runsaassa neljänneksessä ilmoituksista edellytettiin tietotekniikan ja it-taitojen osaamista esimerkiksi näin: "Tillräcklig erfarenhet av IT-utveckling är nödvändig." Näiden taitojen, kuten markkinointi- ja johtamistaitojenkin, opettaminen kuuluu kauppakorkeakoulujen opetusohjelmaan, mutta entä esimiestaidot ja organisointitaidot. Voiko tällaisia taitoja opettaa? Saman kysymyksen voi esittää, kun pohditaan muita työnhakijoilta edellytettäviä ominaisuuksia. Opetammeko opiskelijoille oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuutta, kannustammeko heitä itsenäiseen työskentelyyn ja vastuuntuntoon, annammeko heille tilaisuuden luovuuteen ja innovatiivisuuteen? Nämä ovat kaikki asioita, joita rekrytoijat toivovat yrityksen potentiaalisilta työntekijöiltä. Meidän opettajien tehtäväksi jää mahdollisuuksien mukaan ottaa nämä pehmeät taidot huomioon opetuksessamme.

Liisa Lavón
Suomen kielen ja viestinnän lehtori
Turun kauppakorkeakoulu

(painetun lehden s. 20-21)