• pääsivu
  • sisällys
  •  

    Eduskunnassa kirjallinen
    kysymys yliopistojen
    pätkätöistä


    Kansanedustaja Suvi Huovinen (sd.) teki joulukuussa kirjallisen kysymyksen pätkätöiden yleisyydestä yliopistoissa ja korkeakouluissa. Huovinen viittasi Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyyn, jonka mukaan 76 prosenttia liiton jäsenistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Luku nousee yli 80 prosenttiin, mikäli tarkastellaan tilannetta työnantajan kannalta: yliopistosektorilla toimivista tieteentekijöistä 80,9% on määräaikaisia.

    Huovisen mielestä yliopistoissakin olisi jo aika alkaa noudattaa uutta työsopimuslaki. Hänen kirjallinen kysymyksensä kuului: Miten hallitus aikoo hillitä pätkätöiden teettämistä yliopistoissa ja korkeakouluissa ja näin toteuttaa vastuullista työnantajapolitiikkaa?

    Opetusministeri Maija Rask (sd.) tukeutui vastauksessaan virkamieslakiin. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisen tulee aina perustua virkamieslaissa nimenomaisesti säänneltyihin edellytyksiin. Työn luonteen liittyvinä syinä voivat olla esimerkiksi töiden ruuhkautumisen aiheuttama tilapäinen lisätyövoiman tarve taikka kestoltaan tai tehtäviltään rajattuun projektiin kuuluva määräaikainen tehtävä.

    "Määräaikaisten palvelussuhteiden suuri määrä yliopistosektorilla johtuu kestoltaan tai tehtäviltään rajattujen projektien suuresta määrästä. Tämä aiheutuu ulkopuolisesta rahoituksesta, joka säännönmukaisesti on projektirahoitusta. Ulkopuolinen rahoitus on hyvin merkittävä työllistäjä useimmissa yliopistoyksiköissä eri puolilla Suomea."

    "Edellä kerrotusta syystä määräaikaista palvelussuhdetta joudutaan laajasti käyttämään yliopistosektorilla. Määräaikaisten palvelussuhteiden rajoittaminen merkitsisi siten käytännössä yliopistojen projektirahoituksen vastaanottamisen rajoittamista. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia yliopistojen mahdollisuuksiin ylläpitää nykyistä määrää projektihenkilöstöä", todetaan opetusministerin vastauksessa.

    (painetun lehden s. 36)