Valppaan tulevaisuus

Runsas kaksi vuotta sitten julkaistun Valpas -raportin mukaan valtion huono palkkakilpailukyky kohdistuu johto- ja asiantuntijatehtävissä oleviin. Valtion työmarkkinaratkaisujen perusteella vuosien 2001 ja 2002 alusta on työnantajapäätöksin kohdennettu Valpas-raportin osoittamiin kohteisiin valtion palkkasummasta yhteensä noin 2 %. Korotukset eivät ole jakautuneet tasan eri henkilöstöryhmien välillä. Valpas-hankkeen käynnissä pitäminen jatkossakin edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä.

Vuoden 1999 lopulla julkaistu Valpas - valtion palkkaseurantatyöryhmän loppuraportti osoitti, että valtiolla palkkakehitys oli yleisiin työmarkkinoihin verrattuna heikkoa 1990 -luvun loppupuolella. Tästä huolimatta raportin mukaan valtion palkkakilpailukyky ei yleisesti ottaen ollut huono. Valtion huono palkkakilpailukyky kohdistuu valtion johto- ja asiantuntijatehtävissä oleviin. Valpas-raporttiin sisältyvien työnantajakäsitysten mukaan valtionsektorilla kaikista heikoin palkkakilpailukyky on yliopiston johto- ja asiantuntijatehtävissä eli tämän lehden lukijoilla.

Valpas-linjausten toteuttaminen

Valtion palkkaseurantaselvityksen linjauksia toteutettiin työnantajapäätöksin ensimmäisen kerran 1.1.2001 lukien. Tuolloin tuli ikälisäjärjestelmän uudistaminen kahden ensimmäisen ikälisän osalta, kaikille virastoille prosentuaalisesti yhtä suuri virastokohtainen erä sekä taulukkokorotus, joka painotti ylimpiä palkkaluokkia. Vuoden 2001 alusta lukien käytettiin Valpas -hankkeen osoittamiin korotuksiin keskimääräisesti 1,2 % palkkasummasta.

Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan Valpas-hankkeen II-vaihe, joka oli kustannusvaikutukseltaan 0,8 % valtion palkkasummasta. Tämäkin toteutettiin työnantajapäätöksin. Kaikille virastoille tuli prosentuaalisesti yhtä suuri virastokohtainen erä sekä taulukkokorotus. Taulukkokorotus painotti nytkin ylempiä palkkaluokkia.

Valpas-korotusten arviointia

Kaksi Valpas-ratkaisua ovat toteutettu suunnilleen samalla tavalla. Valpas-korotukset ovat tähän asti myös olleet sikäli kaavamaisia, että samaa mallia on noudatettu koko valtion hallinnon leveydellä. Virasto- tai hallinnonalakohtaisia painotuksia ei ole etsitty. Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat ovat saaneet samanlaisen korotuksen kuin muut vastaavissa palkkaluokissa olevat huolimatta eri alojen erilaisesta palkkakilpailukyvystä.

Valpas-raportin linjausten mukaisesti taulukkokorotukset ovat suoritettu molemmissa Valppaan tähänastisista vaiheista palkkaluokkien yläpäätä painottaen. Virastokohtaisella palkkaluokkajakautumalla on ollut vaikutusta korotusten suuntautumisessa. Tähänastiset Valpas-korotukset ovat olleet koko valtion palkkapotista keskimääräisesti yhteensä n. 2 %. Tämä ei tienkään ole paljoa. Vaikka Valpas-korotuksissa on ollut tietyllä tavalla kyse yleiset työmarkkinaratkaisut ylittävistä korotuksista, Valpasta tarvitaan tulevaisuudessa edelleen kovasti.

Jatkotoimenpiteet

Viime elokuussa hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta korostaa aivan oikein valtion kilpailukykyä työnantajana. Kilpailukykyinen työnantaja tarkoittaa ainakin sitä, että palkkakilpailukyvyltään huonossa asemassa valtiolla olevien palkkaukselliseen asemaan haetaan parannusta. Tämä tapahtuu Valpas-hankkeen uusilla vaiheilla.

Eduskunnan hallintovaliokunta totesi viime syyskuussa, että valtion työnantajapolitiikkaan kuuluu myös palkkakilpailukyvyn parantaminen. Valiokunnan mukaan Valpas-toimenpiteitä on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. Siinä arvovaltainen kannanotto Valppaan tulevaisuudesta.

Voimassa olevaan valtion työmarkkinaratkaisuun liittyy tietynlaisia mainintoja Valpas-hankkeen käynnissä pitämisestä myös jatkossa.

Valtion kaikki pääsopijajärjestöt korostavat, että Valpas-hankkeelle tarvitaan jatkoa. Ilman määrätietoisia toimenpiteitä valtionsektorilla ei pystytä tulevaisuudessa vastaamaan yksityissektorilta tuleviin haasteisiin. Tämä johtuu yksityistä sektoria vähäisemmästä sopimukset ylittävästä palkkaliukumasta valtiolla. Valpas -hankkeen tulevaisuuden edistäminen on keskeinen valtionsektorin tavoite seuraavalla kierroksella.

Jorma Virkkala
6.3.2002

(painetun lehden s. 20)