Professorin työhön liittyviä muutoksia

Yliopistojen merkityksen kasvaminen osana kansallista innovaatiojärjestelmää sysäsi liikkeelle kaupallistumiskehityksen yliopistoissa. Se on myös merkinnyt lisääntyneitä tehtäviä yliopistoille ja professoreille. Ulkoisen rahoituksen hankkimisesta ja hallinnoimisesta on tullut merkittävä osa jokapäiväistä työtä. Juuri tehty jäsenkysely osoitti professorien keskimääräisen työajan olevan runsas 2200 tuntia vuodessa.

Perusrahoituksen lisäksi tuleva yliopistojen ulkoinen rahoitus muodostaa nyt runsaan kolmanneksen kokonaisrahoituksesta. Yli 90 prosenttia ulkoisesta rahoituksesta on julkista. Yliopistoista on muodostunut eri ministeriöiden ja julkisten organisaatioiden tutkimuksen alihankkijoita.

Vaikka yksityisen rahoituksen osuus tutkimus- ja kehitysrahoituksesta on reilusti alle kymmenen prosenttia, päällimmäiseksi huoleksi näyttää nousseen tämän rahoituksen myöntäjien oikeudet. Rahoittaja tai tilaaja edellyttää usein, että keksijänoikeudet ovat yliopistolla ja yliopisto esiintyy sopimuskumppanina.

Työsuhdekeksintölain mukaan työsuhteeseen liittyvä keksintöoikeus kuulu useimmiten työnantajalle. Yliopistotutkijat muodostavat tästä nimenomaisen poikkeuksen. Yliopistotutkijalle kuuluu lähtökohtaisesti oikeus virka- tai työsuhteen aikana tehtyyn keksintöön. Yliopistotutkijan keksintöoikeudellisen aseman muutospyrkimys nousi taas esille, kun kauppa- ja teollisuusministeriö asetti viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään yliopistokeksintöjen hyödyntämistä. Yliopistokeksintötyöryhmässä on ollut suurta halukkuutta heikentää olennaisesti yliopistotutkijoiden oikeudellista asemaa liittyen työ- tai virkasuhteen aikana tehtyyn keksintöön. Kun työryhmän ehdotus selviää myöhemmin keväällä, on toivottavaa, että hyvin alkanut kehitys tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi ei kompastu uuteen lakiin.

Opetusministeriö on asettanut selvitysmiehen selvittelemään, tulisiko työ- ja virkasuhteeseen liittyvää tekijänoikeutta muuttaa. Tekijänoikeudellisen aseman muuttaminen saattaisi koskea myös yliopistoja. Työ- ja virkasuhteeseen liittyvien tekijänoikeuksien osalta Professoriliitto ei näe tarpeellisena työntekijän tai virkamiehen oikeusaseman heikentämistä ja työnantajan oikeuksien vahvistamista lainsäädäntöteitse.

Sekä keksijänoikeuksia että tekijänoikeuksia luovutetaan sopimuksen perusteella jo nyt työnantajalle. Liitto on eri yhteyksissä korostunut tämän sopimustoiminnan merkitystä.

Sekä tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen että kilpailu täydennyskoulutusmarkkinoilla edellyttävät yliopistojen oikeuskelpoisuuden ja taloushallinnon itsenäisyyden lisäämistä lainsäädännössä.

Yliopistojen asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien huono palkkakilpailukyky, jonka erityisesti valtiotyönantajat ovat todenneet, on heikko perusta ulkoisen rahoituksen hankkimiseksi. Se on myös uhka yliopistojen pitämiselle kansainvälisesti korkeatasoisina. Useat yliopistot ovat nähneet tarpeelliseksi kannustaa ulkoisen rahoituksen hankkimista, ja tehneet säännöt sen hankkimiseen liittyväksi projektin johtamispalkkioksi.

Juuri päättynyt neuvottelukierros järjestelyvaroista varmisti, että AKAVA-JS:llä ja osalla yliopistoja on valmiuksia korjata yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukykyä, mutta opetusministeriöllä ja joillakin sen kannan tukijoilla ei ole tähän riittävää halua edes keskipitkällä aikavälillä. Työnantajapuoli katsoi, että neuvottelutulosta ei syntynyt, koska AKAVA-JS vaati aikaisempaa korkeampia palkkaluokkia käyttöön opettajan viroissa ja että tällaisten kysymysten käsittely sopii uusimuotoisista palkkajärjestelmistä käytävien neuvottelujen piiriin. Työnantajapuoli ei siis ole halukas kehittämään nykyistä järjestelmää suuntaan, joka mahdollistaisi ainakin professorien osalta joustavan siirtymisen uuteen palkkajärjestelmään.

Yliopistojen lainsäädännölliseen asemaan tarvittavat muutokset, tulosohjauksen muutos seuraavalle sopimuskaudelle, yliopistojen erikoisaseman tunnustaminen tilivirastona, palkkausjärjestelmän ja palkkarakenteen kehittäminen, palkkaluokkasijoittelu ja eläkekysymyksen - eläkeikä ja eläkkeeseen laskettavat vuodet - ratkaiseminen merkitsevät lähivuosina muutoksia professorien työehdoissa ja työympäristössä.

Edellä mainituissa ja muissa vastaavanlaisissa kysymyksissä professorit tarvitsevat organisoitua toimintaa, joka voi tapahtua vain liiton välityksellä. Professorien kollektiivisen edunvalvonnan tarve lisääntyy.

Juhani Keinonen
puheenjohtaja
Professoriliitto

(painetun lehden s. 3)