• pääsivu
  • sisällys

  •  

    Professorien kaksoisjärjestäytyminen


    Professoriliitolla on olennaisimpien akavalaisten tutkintopohjaisten järjestöjen kanssa kaksoisjärjestäytymissopimus. Kaksoisjärjestäytymissopimuksissa käsitellään etukysymysten hoitamista, jäsenmaksualennusta sekä suositellaan kuulumista sekä Professoriliittoon että ao. toiseen liittoon. Kaksoisjärjestäytymisjärjestelmä toimii käytännössä.

    Lukumääräisesti suurin osa akavalaisista järjestöistä on tutkintopohjaisia eli saman alan tutkinnon suorittaneet kuuluvat samaan järjestöön. Tutkintopohjaisiin akavalaisiin järjestöihin liitytään heti valmistumisen jälkeen, usein jo opiskeluaikana. Tutkintopohjaisilla akavalaisilla järjestöillä ovat omat niiden itse määrittelemänsä tärkeät tehtävät.

    Kaksoisjärjestäytymis-sopimusten tarve

    Kaikilla professoreilla tieteenalasta, yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta riippumatta ovat pääasiassa samanlaiset edut, asemat ja pyrkimykset, jotka suosivat professorien keskinäistä yhteistoimintaa ja liittoutumista. Tässä on pähkinänkuoressa professorien oman liiton järjestäytymisperuste.

    Professoriliittoon liitytään siinä vaiheessa kun tullaan professoriksi. Professoriliittoon järjestäytyminen tapahtuu siis useimmiten selvästi myöhemmin kuin tutkintopohjaiseen järjestöön liittyminen. Tultaessa professoriksi Professoriliiton ja tutkintopohjaisen akavalaisen järjestön järjestäytymisperusteet yhtyvät. Tämä on synnyttänyt tarpeen Professoriliiton ja muiden akavalaisten järjestöjen välisiin kaksoisjärjestäytymissopimuksiin.

    Professoriliitolla on useimpien akavalaisten liiton toiminnan kannalta olennaisimpien tutkintopohjaisten järjestöjen kanssa kaksoisjärjestäytymissopimus. Sopimuksia on nykyisin 13, yksi sopimus käsittää kaksi eri akavalaista järjestöä.

    Kaksoisjärjestäytymissopimukset ovat useimmat 1980-luvun puolenvälin tienoilta. Oheisena luettelo Professoriliiton kaksoisjärjestäytymissopimusten sopimuskumppaneista.

    Sopimusten sisältö

    Professoriliiton ja akavalaisen tutkintopohjaisen järjestön kaksoisjärjestäytymissopimukset ovat otsikoitu sopimukseksi ao. alan professorien järjestäytymisestä, etukysymysten hoitamisesta ja jäsenmaksuista. Otsikot kuvaat hyvin sopimusten sisältöä. Sopimuksissa on useampia elementtejä.

    Kaikissa kaksoisjärjestäytymissopimuksissa osapuolet suosittelevat, että kaikki yliopistoissa (ja tutkimuslaitoksissa) palvelevat ao. alan professorit ovat jäseninä sekä Professoriliitossa että tutkintapohjaisessa järjestössä. Tämä suositus on tärkeä elementti sopimuksissa.

    Sopimuksissa kuvataan myös toiminnallista yhteistyötä. Keskeistä on etukysymysten hoitaminen yhteistoiminnassa. Tämä sisältyy kaikkiin sopimuksiin. Useimmissa kaksoisjärjestäytymissopimuksissa työnjakoa viedään pitemmälle. Useimpien sopimusten mukaan Professoriliitto hoitaa professorien etukysymyksiä siltä osin kuin ne liittyvät heidän virkasuhteeseensa professoreina. Professoriliiton sopimuskumppani taas hoitaa ammatillisiin kysymyksiin liittyvät tehtävät. Esimerkiksi Suomen Lääkäriliiton ja Tekniikan Akateemisten liiton kaksoisjärjestäytymissopimuksissa tehtäväjakoa ei ole kuitenkaan määritelty tällä tavalla.

    Olennainen ja kaikkiin kaksoisjärjestäytymissopimuksiin kuuluva ainesosa on jäsenmaksujen alentaminen molemminpuolisesti.

    Professoriliitolla yleinen jäsenmaksu on 1 % professorin palkasta. Tämä on jonkin verran akavalaisten prosenttiperusteisten jäsenmaksujen keskiarvon alapuolella. Kaksoisjärjestäytymissopimusten perusteella Professoriliitto alentaa normaalia jäsenmaksua 0,35 %- yksikköä. Kaksoisjärjestäytymissopimuksen piirissä olevien Professoriliiton jäsenten jäsenmaksu on siten 0,65 % professorin palkasta. Liiton sopimuskumppanina oleva toinen akavalainen alentaa myös normaalijäsenmaksuaan. Alennusperuste vaihtelee jonkin verran. Useimmissa järjestöissä alennus on 25 %- yksikköä normaalista jäsenmaksusta.

    Kaikki Professoriliiton työssä olevat jäsenet kuuluvat ansioon suhteutetun työttömyysvakuutuksen piiriin. Jäsen itse saa päättää, haluaako hän järjestää työttömyysturvansa Professoriliiton vai tutkintopohjaisen järjestön kautta. Professoriliitossa ei peritä erillistä työttömyysvakuutusmaksua.

    Sekä Professoriliiton että toisen akavalaisen järjestön jäsenmaksut ovat verotuksessa täysimääräisesti vähennyskelpoisia.

    Sopimusten toimivuus

    Professoriliiton jäsenistä nykyisin noin 30 % kuuluu toiseen akavalaiseen järjestöön ja on siten kaksoisjärjestäytymissopimusten piirissä. Professoriliiton kannalta kaksoisjärjestäytyneet ovat jäsenmaksualennuksen lisäksi muissa suhteissa täysin samanvertaisessa asemassa kuin muutkin jäsenet.

    Käytännön kokemus on osoittanut, että kaksoisjärjestäytymissopimusten avulla on pystytty hoitamaan eri alojen professorien asioita tasapainoisesti. Kaksoisjärjestäytymissopimukset toimivat käytännössä hyvin. Professoriliiton ja muiden akavalaisten järjestöjen välille ei ole syntynyt toiminnallisia tai muunlaisia ongelmia.

     

    Jorma Virkkala
    4.4.2002

    Professoriliiton kaksoisjärjestäytymissopimusten kumppanit

    • Agronomiliitto
    • Metsänhoitajaliitto
    • Suomen Ekonomiliitto SEFE
    • Suomen Eläinlääkäriliitto
    • Suomen Farmasialiitto
    • Suomen Hammaslääkäriliitto
    • Suomen Kirkon Pappisliitto
    • Suomen Lakimiesliitto
    • Suomen Lääkäriliitto
    • Suomen Psykologiliitto
    • Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto
    • Tekniikan Akateemiset TEK ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
    • Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto

     

    (painetun lehden s. 18-19)