Professorien tutkijankoulutuslisä
Virkaan nimitetyille yliopiston professorille, jolla on keskimääräistä
enemmän tuloksia, maksetaan tutkijankoulutuslisää. Lisien
määrä on nykyisin 79 % professorien henkilötyövuosien
lukumäärästä. Yhden tutkijankoulutuslisän suuruus
on n. 10 % professorin palkasta. Lisät kohdennetaan yliopistoissa.
Kohdentamismenettelyssä Professoriliiton osastolla on keskeinen asema.
Virkaehtosopimuksen mukaan professorien palkkaluokat ovat yliopistoissa
nykyisin A30, A29 ja A28. Professorin sijoituspalkkaluokka voi olla myös
A26 entisissä apulaisprofessorin viroissa. Tähän palkkaluokka-asetelmaan
Professoriliito ja AKAVA-JS pyrkivät saamaan korjausta viime virkaehtoneuvotteluissa
opetusministeriön kanssa, mutta ministeriön kova työnantaja-asenne
kariutti neuvottelut vajaa kuukausi sitten. Käytössä ollut
0,3 %:n järjestelyvara maksetaan professoreille yleiskorotuksena
yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.
Tutkijankoulutuslisien sopimuspohja
Voimassa olevan yliopistojen virkaehtosopimuksen mukaan virkaan nimetylle
professorille, jolla on keskimääräistä enemmän
tuloksia alansa opetuksessa ja erityisesti tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa
tai taiteellisessa jatkokoulutuksessa, maksetaan A28 ja A29 palkkausluokkien
loppupalkkojen erotusta I kalleusryhmässä vastaava lisä
kuukaudessa.
Lisien lukumäärä on nykyisin 79 % professorien henkilötyövuosien
lukumäärästä. Virkaehtosopimuksen perusteella tutkijankoulutuslisistä
tulee olla siirrettynä 20 %-yksikköä professorien sijoituspalkkaluokkiin.
Sopimuksen mukaan samalle professorille voidaan maksaa useampia tutkijankoulutuslisiä.
(Mm. tätä taustaa vasten voidaan arvioida sopimuksen mainintaa
keskimääräistä enemmästä.)
Tutkijankoulutuslisäjärjestelmän synnyssä, kehittämisessä
ja toiminnassa pitämisessä Professoriliitolla on ollut keskeinen
merkitys. Näin tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Keskeinen tausta tutkijankoulutuslisäjärjestelmän synnylle
oli se tosiasia, että kaikille professoreille on ollut erittäin
vaikea saada sijoituspalkkaluokkien tarkistuksia. Tilanne ajautui 1980-
luvun puolessa välisissä professorien työtaistelun partaalle.
Mm. tämän takia runsas 10 vuotta sitten jouduttiin etsimään
muunlainen ratkaisu ja päädyttiin sopimusneuvotteluissa selektiiviseen
ja tuloksellisuuteen perustuvaan tutkijankoulutuslisäjärjestelmään.
Vastaavanlaisia tuloksellisuuslisäjärjestelmiä on nykyisin
myös muilla yliopisto-opettajaryhmillä.
Lisien merkitys
Yhden tutkijankoulutuslisän suuruus kuukaudessa on tämän
hetken tasossa runsas 450 euroa. Yksi lisä on noin 10 prosenttia
professorien keskimääräisestä palkasta. Professoriliiton
jäsenkyselyn perusteella viime marraskuussa yliopistoissa noin 50
% jäsenistä sai yhtä tutkijankoulutuslisää ja
13 % sai kahta tai useampaa tutkijankoulutuslisää.
Tutkijankoululutuslisäjärjestelmä on ollut suunnilleen
nykyisen kaltaisena runsaat 10 vuotta. Tällä hetkellä tutkijankoulutuslisät
vastaavat professorien kokonaispalkkapotista n. 8 %.
Tutkijankoulutuslisä perustuu henkilökohtaisesti osoitettuun
ja todettuun tuloksellisuuteen professorin tehtävissä. Jäsenkyselyn
mukaan lähes 70 % professoreista hyväksyy henkilökohtaisen
osaamisen ja suoriutumisen palkkausta eriyttävänä tekijänä.
Osaaminen ja suoriutuminen ovat professorien mielestä ylivoimaisesti
hyväksytyimmät perusteet professorien keskinäistä
palkkausta eriyttävinä tekijöinä.
Lisien kohdentaminen
Tutkijankoulutuslisäjärjestelmä perustuu virkaehtosopimukseen.
Lisiä tulee käsitellä myös sen mukaisesti. Lisissä
ei ole kysymys yliopiston johdon professoreille hyväntahtoisesti
suuntaamasta erityishyvästä.
Tutkijankoulutuslisän kohdentaminen yksittäiselle professorille
tapahtuu selektiivisesti. Professorin oikeus lisään joudutaan
aina arvioimaan. Eräät yliopistot pyrkivät käyttämään
vielä muutama vuosi sitten lisäjärjestelmää säästökohteena.
Tämä pyrkimys on onneksi torjuttu liiton ja erityisesti sen
osastojen aktiivisen toiminnan tuloksena. Kaikkien virkaehtosopimukseen
perustuvien lisien on oltava jatkuvasti professoreille maksussa.
Tutkijankoulutuslisät kohdennetaan yliopistoissa. Virkaehtosopimuksen
allekirjoituspöytäkirjan mukaan "yliopiston asianomaisen
hallintoelimen tai esimiehen, jonka tehtävänä jakaminen
on, tulee voida perustella päätöstään paitsi
asianomaisen lisän jakoperusteiden lisäksi myös seuraavasti:
Päätös on valmisteltava tavoitteena saavuttaa sen sisällöstä
yksimielisyys asianomaista opettajakuntaa edustavan ammattijärjestön
edustajien kanssa."
Tutkijankoulutuslisän kohdentamisessa korostuu järjestöllinen
panos. Pöytäkirjaan kirjattu tavoite yksimielisyydestä
merkitsee huomattavan paljon enemmän kuin pelkkä neuvotteluvelvoite.
Professoreja edustava ammattijärjestö on Professoriliiton paikallinen
yliopistokohtainen osasto. Osallistuessaan tutkijankoulutuslisäjärjestelmän
käytännön toteuttamiseen yliopistoissa Professoriliiton
osastolla ei ole suoraa mandaattia edustaa muita kuin jäseniään.
Tarvittaessa liiton osastoa täydennetään AKAVA-JS:n luottamusmiehellä.
Eri yliopistoissa on vakiintunut vähän erilaisia kutyymejä
tutkijankoulutuslisäjärjestelmän käytännön
soveltamisessa. Yliopistokohtaisia käytäntöjä voi
tiedustella liiton osastoista. Yleisesti voidaan todeta, että järjestelmä
toimii.
Jorma Virkkala
5.4.2002
(painetun lehden s. 22-23)
|