Gallup yliopistojen henkilöstöpolitiikasta

Acatiimi-lehti lähetti gallupkysymyksen "Miten kehittäisin yliopistojen henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa?" yliopistojen henkilöstöpolitiikan vaikuttajille. Kysymykseen vastasivat opetusministeri Maija Rask, AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka, Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Ulla Mansikkamäki sekä Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti.

Maija Rask
Opetusministeri

Pidän tärkeänä, että yliopistot ovat mukana palkkaus- ja palkintajärjestelmien yleisessä kehityksessä valtion ja yliopistojen omaan toimintaan soveltuvalla tavalla.

Yliopistot toteuttavat henkilöstöpolitiikkaansa toiminnallisista tarpeistaan lähtien valtion keskustason linjausten mukaisesti. Arvostelun kohteena ovat olleet yliopistojen määräaikaiset virantäytöt. Ongelman ratkaisussa tulee tukeutua yhteistoimintalainsäädäntöön. Yliopistojen johdon tulee tiivistää yhteistoimintamenettelyjä henkilöstönsä kanssa.

Risto Piekka
Puheenjohtaja, AKAVA

Lisäisin ensinnäkin yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstömääriä. Opetushenkilöstön määrän kasvu on ollut perin vaatimatonta verrattuna opiskelijamääriin ja koulutuksen laatuvaatimuksiin. Toiseksi näen, että pätkätöitä pitäisi vähentää vakinaistamalla osa tehtävistä, vaikkakin erilaisista projektiluontoisista tehtävistä ja ulkoisesta rahoituksesta johtuen yliopistoissa joudutaankin teettämään osa töistä määräaikaisina.

Palkkausta on parannettava vastaamaan tehtävien vaativuutta. Parasta olisi nähdäkseni panostaa uusiin palkkausjärjestelmiin ja asian korjaamiseen tätä kautta. Opetustyön luonteesta johtuen yliopistojen ja korkeakoulujen opetushenkilöstö tarvitsee oman erillisen palkkausjärjestelmänsä. Henkilöstöpolitiikkaa ja uusia palkkausjärjestelmiä on toteutettava yhteistyössä työnantajan kanssa. Myös akavalaisten järjestöjen yhteinen linjakas esiintyminen edistäisi varmasti uudistushankkeita.

Ulla Mansikkamäki
Henkilöstöjohtaja, Helsingin yliopisto

Yliopistojen henkilöstöpolitiikan suurin haaste on lähivuosina korkeatasoisen ja osaavan henkilöstön saaminen ja pitäminen yliopistojen palveluksessa. Ikärakenteen muutos vie mennessään paljon huippuosaamista, mutta voi myös avata aivan uusia mahdollisuuksia, jos kykenemme kehittämään henkilöstösuunnittelua, henkilöiden rekrytointimenettelyjä ja palkkapolitiikkaa siten, että kokemus yliopistoista hyvänä työpaikkana paranee. Uskon, että henkilöstön työmotivaatiota voidaan parhaiten lisätä työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvalla palkkauksella ja määräaikaisten palvelussuhteiden käytön vähentämisellä. Kaikki tämä edellyttää yliopistoissa myös henkilöjohtamiseen liittyvien taitojen parantamista ja siten erityistä panostusta henkilöstökoulutukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen.

Timo Lahti
Hallintojohtaja, Tampereen yliopisto

Yliopistojen henkilöstö- ja palkkapolitiikan kehittämismahdollisuuksia on liian pitkään hallinnut valtion jäykkä virkapalkkajärjestelmä, joka on tarjonnut kovin vähän mahdollisuuksia kannustavaan palkkapolitiikkaan. Tuloksellisuuslisät, joita yliopistojen opettajien palkkaukseen on aivan viime vuosina saatu mukaan, ovat olleet askel oikeaan suuntaan. Laaja demokraattinen lisien suuntaus on kuitenkin vienyt asialta tarkoitetun vaikuttavuuden.

Yliopistomaailmassa olisi korkea aika saada käyttöön uudet palkkausjärjestelmät, jotka perustuisivat tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen. Yliopistosektori joutuu lähivuosina ikäluokkien tuntuvan pienentymisen seurauksena kovaan kilpailuun osaavasta työvoimasta, jolloin olisi tärkeätä voida parantaa rekrytointipalkkausta. Kun kilpaillaan erityisesti nuoresta työvoimasta, ei nykyinen ikälisäpainotteinen palkkauksemme ole lainkaan sovelias väline. Yliopistojen kannalta ensiarvoisen tärkeä kysymys on pystyä palkkaamaan palvelukseensa lahjakasta työvoimaa.

(painetun lehden s. 10-11)