Valtiosta esimerkillinen työnantaja
"Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että
valtio on esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan
määrätietoisessa toteutuksessa". Tähän tavoitteeseen
kiteytyy valtioneuvoston 30.8.2001 tekemä periaatepäätös
valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Päätöksen
mukaan valtion kilpailukyvyn työnantajana ja hallinnon toimintakyvyn
turvaaminen edellyttävät laaja-alaista henkilöstöpolitiikan
ja -johtamisen kehittämistä ja uutta toimintakulttuuria. Vastuu
kehittämisestä on ensisijaisesti valtion toimintayksiköillä,
mutta myös ministeriöillä ja valtioneuvostolla itsellään.
Henkilöstöpolitiikan linja perustuu näkemykselle, että
toimiva valtionhallinto on kansallinen menestystekijä. Hyvällä
henkilöstöpolitiikalla, hyvällä johtamisella sekä
osaavalla ja sitoutuneella henkilöstöllä luodaan edellytykset
tuloksellisuudelle ja palvelukyvylle ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.
Tätä hyvinvointia tuottavat valtion palveluksessa 120 500 henkilöä
mitä erilaisimmissa tehtävissä. Suurimpana yksittäisenä
toimialueena on yliopistot ja korkeakoulut (29 400 henkeä) ja muita
ovat maanpuolustus ja rajavartiointi (19 600), poliisi- ja pelastustoimi
(11 300), valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut (10
500). Yliopistojen lisäksi valtiolla lukuisia muita tutkimus- ja
asiantuntijayksiköitä.
Valtion on kyettävä kilpailemaan työvoimasta
Valtion toimintayksiköiden on kyettävä palvelemaan kansalaisia,
yrityksiä ja yhteisöjä kaikissa, myös voimakkaasti
muuttuvissa olosuhteissa. Merkittävin yksittäinen muutos on
ikärakenteesta aiheutuva henkilöstön suuri poistuma. Arvioiden
mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana poistuu nykyisestä henkilöstöstä
lähes 50 %, joista suurin osa siirtyy eläkkeelle. Mikäli
valtio ei kykene huolehtimaan kilpailukyvystään ja kuvastaan
työnantajana voi poistuma olla suurempikin. Sama väestöllinen
kehitys koskettaa muitakin työnantajia, mikä entisestään
kiristää kilpailua työvoimasta.
Periaatepäätöksessään valtioneuvosto on lupautunut
huolehtimaan valtion toimintayksiköiden pitkän aikavälin
toimintaedellytyksistä, lähinnä budjettipolitiikan keinoin.
Ministeriöiden tehtävänä on muun muassa työnantaja-
ja budjettipolitiikan koordinaatio ja henkilöstöpoliittisten
tavoitteiden asettaminen ja seuranta osana tulosohjausta.
Ensisijainen vastuu työvoimakilpailusta on kuitenkin valtion toimintayksiköillä
itsellään. Ensinnäkin niiden on ennakoitava henkilöstön
tarve pitkän aikavälin toiminnan tarpeista lähtien. Sen
jälkeen niiden on kyettävä houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä
ja kyettävä pitämään henkilöstö palveluksessaan.
Suuren vaihtuvuuden oloissa toimintayksiköiden on kyettävä
myös löytämään keinoja siirtää osaamista
suunnitelmallisesti ikääntyviltä työntekijöiltä
uusille työntekijöille. Ikääntyvien motivointi ja
työkyvyn säilyttäminen kuuluu myös hyvään
henkilöstöjohtamiseen.
Valtion työmarkkinalaitos tukee toimintayksiköitä niiden
vahvistaessa kilpailukykyään. Yhteisen työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan
keinoin se tehostaa uuden henkilöstön rekrytointia muun muassa
harjoittelijaohjelmin, uudistamalla ura-ajattelua ja käytäntöjä
sekä viestimällä uudesta toimintakulttuurista. Työmarkkinalaitos
on järjestänyt yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten
kanssa lukuisia opiskelijoille suunnattuja Valtio hyvä työnantaja
-tilaisuuksia. Palaute näistä tilaisuuksista on ollut myönteistä.
Työmarkkinalaitos edistää myös uusien palkkausjärjestelmien
käyttöönottoa siten, että koko valtionhallinto on
niiden piirissä vuoden 2002 loppuun mennessä. Lisäksi työmarkkinalaitos
selvittää uusien palkitsemismuotojen käytön mahdollisuuksia.
Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta yliopistoissa
on juuri valmistunut työryhmän ehdotus, joka on luovutettu opetusministeriölle.
Yhtenä ajankohtaisena kysymyksenä yhteisessä työnantaja-
ja henkilöstöpolitiikassa on määräaikaiset palvelussuhteet.
Valtion työmarkkinalaitoksen tavoitteena on ohjata määräaikaisten
virkasuhteiden käyttö vain tilanteisiin, joissa siihen on perustellut
toiminnalliset syyt. Vaikka määräaikaisten palvelussuhteiden
käyttö on yleistynyt erityisesti yliopistoissa, voidaan se nähdä
rasitteena koko valtion työnantajakuvalle. Yliopistojen piirissä
onkin käynnistynyt selvitys määräaikaisten palvelussuhteiden
käytön periaatteista.
Ammattimaiseen johtamiseen valtionhallinnossa
Valtionhallinnon johdon ja johtamisen kehittäminen on yksi keskeisistä
kehittämiskohteista uudessa henkilöstöpolitiikan linjassa.
Uusi toimintakulttuuri vaatii uutta ihmisläheisempää johtamiskulttuuria
ja uudenalaista ammattimaista johtamisotetta. Valtionhallinnon johdon
ja johtamisen kehittäminen on kyllä ollut laajaa ja suunnitelmallista
koko 1990-luvun, mutta epätasaista eikä riittävän
nopeaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutoksista keskeisimpiä
ovat kansainvälinen verokilpailu ja lisääntyvä julkisen
talouden tehokkuusvaatimus, jatkuva kansainvälistyminen ja parempi
huolenpito organisaatioiden ja henkilöstön hyvinvoinnista. Erityisen
merkittävää on myös se, että valtion toimintayksiköt
luovat edellytyksiä tietoyhteiskuntakehitykselle ja toimivat itse
esimerkkeinä kehityksen kärjessä. Se edellyttää
innovatiivisuutta, oppivia organisaatioita ja tiedon ja osaamisen johtamista
voimavaroina.
Valtion toimintayksiköiden johdon tehtävänä on tukea
julkisen johtamisen ammatillistumista ja uuden johtajasukupolven kasvamista
hallintoon. Niiden on kehitettävä johdon rekrytointia, urasuunnittelua,
valmennusta sekä johtamisen arviointia. Lähtökohtana on
periaate, että jokaisen johtajan ja esimiehen tehtävänä
on vastata organisaation tuloksellisesta toiminnasta, kaikkien voimavarojen
tehokkaasta käytöstä, kannustavasta ilmapiiristä ja
jokaisen työntekijän hyvinvoinnista ja työkyvystä.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö
on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on laatia valtion
toimintayksiköiden tueksi yhteinen johdon ja johtamisen kehittämisstrategia.
Hanketta vetää ympäristöministeriön kansliapäällikkö
Sirkka Hautojärvi ja sen keskeisenä tavoitteena on ammattimaistaa
valtionhallinnon johdon kehittäminen. Hankkeen määräaika
on vuoden 2002 loppuun.
Toimintayksiköiden vapaus ja vastuu yhteisessä toimintakulttuurissa
Valtion toimintayksiköillä on ensisijainen vastuu määritellä
ja toteuttaa henkilöstöpolitiikkaansa omien toiminnallisten
tarpeidensa ja erityispiirteidensä pohjalta. Muun muassa onnistumien
työvoimakilpailussa edellyttää, että kukin toimintayksikkö
voi kilpailla työvoimasta oman toimialansa ja maantieteellisen alueensa
ehdoilla. Lisääntynyttä vastuuta ja vapautta tehostetaan
johtajien henkilökohtaisella tulosvastuulla ja sen arvioinnilla.
Lisäksi toimintayksiköiden on otettava huomioon henkilöstöpolitiikan
yhteiset linjaukset ja tarve valtiohallinnon yhteiseen toimintakulttuuriin.
Yksi sen keskeinen perusta on yhteinen arvopohja, jolle toimintayksiköt
rakentavat omat arvonsa. Valtioneuvosto määritti yhteisiksi
arvoiksi tuloksellisuuden, laadun ja vahvan asiantuntemuksen, palveluperiaatteen,
avoimuuden, luottamuksen, tasa-arvon, puolueettomuuden, riippumattomuuden
ja vastuullisuuden. Ylimmältä johdolta edellytetään
selkeää sitoutumista valtionhallinnon yhteisiin tavoitteisiin
ja arvoihin. Arvojen vastaista käyttäytymistä ei tule sallia.
Valtion työmarkkinalaitos pyrkii omalta osaltaan luomaan yhteistä
toimintakulttuuria sekä valtiojohdon että toimintayksiköiden
palveluksessa. Yhdessä toimintayksiköiden kanssa se on käynnistänyt
uuden foorumin, johon on jo ilmoittautunut 125 henkilöstöasioista
vastaavaa johtajaa keskeisistä yksiköistä. Ensimmäinen
tapaaminen järjestettiin 15.1.2002 ja toinen järjestetään
17.9.2002. Tällä välin foorumin sisältöä
ja toimintatapoja valmistelee työvaliokunta, jonka puheenjohtajana
on hallintojohtaja Ilkka Huovio Taideteollisesta korkeakoulusta. Valtion
henkilöstöjohdon foorumin työstä ja yleensä henkilöstöpoliittisen
linjan toteutuksesta tiedotetaan säännöllisesti Valtiotyönantaja
-lehdessä.
Ari Holopainen
neuvotteleva virkamies
Valtiovarainministeriö
Valtion työmarkkinalaitos
Periaatepäätös löytyy myös netistä: www.vn.fi/vm/tyonantajana
(painetun lehden s. 12-13)
|