Opiskelijavaihto reilussa vuosikymmenessä osaksi yliopistojen
arkea
- Tutkimus on ollut pitkään kansainvälistä,
mutta opiskelijavaihto on nuori, vasta noin 15-vuotias ilmiö,
Oulun yliopiston kansainvälisten asiain päällikkö
Terhi Törmänen kertoo. Pohjoismaiden Nordplus-vaihto
aloitettiin vuonna 1988. EU:n Erasmus-ohjelma alkoi vuonna 1987
ja Suomi pääsi mukaan 1992. - Nykyään on kansallinen
strategia lisätä opiskelijoiden liikkumista.
Tähtitieteen alalta valmistunut filosofian lisensiaatti
Terhi Törmänen on tehnyt työtä opiskelijavaihdon
eteen seitsemän vuoden ajan.
- Tulin Kansainväliseen yksikköön sattumalta.
Työskentelin tätä ennen tutkijana. Rahoitus oli
kuitenkin epävarmaa varsinkin alallani planeettatutkimuksessa.
Minun olisi pitänyt siirtyä lopulta Helsinkiin tai ulkomaille,
jos olisin halunnut jatkaa alallani, joten tartuin tilaisuuteen
saada muuta työkokemusta, hän kertoo.
- Tavallaan oli harmi luopua tähtitieteestä, sillä
kaipaan tutkijan työtä. Törmäsen mielestä
luonnontieteet on hyvä pohja kansainvälisten asiain
päällikölle.
- Koulutus tukee analyyttista ja loogista ajattelua.
Terhi Törmänen toimi aktiivisesti Oulun yliopiston
assistenttiyhdistyksessä (yhdistyksen nimi muuttui tänä
vuonna Oulun yliopiston akateemiset ry:ksi), joten hän tunsi
yliopiston hyvin.
- Tunsin ihmisiä ja tiesin, mitä missäkin opiskellaan
ja tutkitaan. Ehkä näistä syistä minua pyydettiin
hakemaan sijaisuutta.
Hän aloitti sijaisena, siirtyi suunnittelijaksi ja on nyt
kansainvälisten asian päällikön viransijainen.
Kansainvälisessä yksikössä tehdään
kansainvälistä koulutusyhteistyötä, neuvotaan
vaihtoasioissa ja hoidetaan hallintoa ja rahoitusta.
- Hoidamme vaihtoa perustutkintotasoon asti, eli emme ole tekemisissä
tutkimusrahoituksen kanssa, Terhi Törmänen kertoo.
- Lisäksi tarjoamme palveluja tuleville vaihto-opiskelijoille:
Järjestämme asunnon, orientaatioita sekä kummiopiskelijan
ja kummiperheohjelmaa. Meillä on myös opiskelijaneuvontapiste.
Vaihtoa joka maanosaan
Oulun yliopiston laitoksilla on vaihtosopimuksia kaikkiin maanosiin.
Euroopassa yhteistyötä tehdään lähes
kaikkien maiden kanssa.
- Tällä hetkellä neuvottelemme yhteistyön
lisäämisestä japanilaisten, eteläafrikkalaisten
ja meksikolaisten korkeakoulujen kanssa, Terhi Törmänen
mainitsee esimerkkinä Euroopan ulkopuolisesta vaihdosta.
- Vastikään Oulun yliopistoa pyydettiin mukaan opiskelija-
ja harjoittelijavaihto-ohjelmaan, jossa on mukana toistakymmentä
aasialaista tekniikan alan huippukorkeakoulua.
EU-ohjelmat sujuvat johtajan mukaan jo rutiinilla. Niiden kautta
liikkuu suurin opiskelijajoukko, eikä EU-vaihto ole niin
tiukasti vastavuoroista. Amerikkalaisten ja muiden Euroopan ulkopuolisten
yliopistojen kanssa tasapainoon pyritään muutaman vuoden
jaksoilla.
- Se on vaikeaa, sillä amerikkalaiset voivat osallistua
täällä vain tietyille kursseille. Amerikkalaiset,
kanadalaiset ja australialaiset nimittäin vaativat paljon
luentoja ja kontaktiopetusta, Törmänen selittää.
Eurooppalaisten opiskelijoiden kanssa työ on helpompaa,
sillä he tekevät usein jo lopputyötään
ja tenttivät kursseja kirjatentteinä.
Terhi Törmänen perää tulijoilta tiettyä
tavoitteellisuutta.
- Vaikka vaihtoon tullaan usein seikkailumielellä, pitäisi
aina tehdä realistinen opintosuunnitelma oman laitoksen opettajien
kanssa.
Viime kalenterivuonna Oulun yliopistosta lähti vaihtoon
297 perustutkinto-opiskelijaa, kun opiskelijamäärään
suhteutettuna lähtijöitä 400. Vastaavasti Oulun
yliopistoon tuli 244 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa.
- Oulun vahvat alat tekniikka, lääketiede ja hammaslääketiede
ovat vaihdon kannalta hankalia. Erityisesti lääketieteen
opiskelu on niin koulumaista, että ulkomaan opintoja on vaikea
sisällyttää tutkintoon. Lisäksi olen huomannut,
että jos opiskeluaikana saa oman alan töitä, vaihtoon
ei lähdetä. Ja nimenomaan tekniikan ja lääketieteen
opiskelijat työllistyvät jo opiskeluaikanaan, Törmänen
huomauttaa.
Oululaisopiskelijat lähtevät mieluiten englanninkielisiin
maihin.
- Se on vähän ongelmallista. Isoon-Britanniaan ja Irlantiin
olisi valtavasti menijöitä, mutta britit eivät
lähde oikein mihinkään, joten vaihto on nihkeää.
Vaihtopaikoista huonoiten täyttyvät Venäjän-kohteet,
sillä Oulussa ei ole venäjän kielen oppituolia.
Opiskelu olisi hankalaa, sillä Venäjän yliopistoissa
opetetaan lähes yksinomaan venäjäksi.
Ympäristöön sopeuttaminen korostuu
Kansainvälisen yksikön johtajan työ on vaihtelevaa.
- Rehtori Lauri Lajunen pyytää minut usein mukaansa
ottamaan vastaan virallisia delegaatioita ja suurlähettiläitä.
Edustaminen onkin tärkeä osa työtäni, juuri
työmatkalta Australiasta palannut Terhi Törmänen
kertoo.
Johtaja käy tulosneuvotteluja, neuvottelee laitosten ja
tiedekuntien kanssa tavoitteista ja uusista aloitteista, laatii
talousarvion ja raportoi yksikön toimista.
- Uusista vaihtosuhteista neuvoteltaessa olen tekemisissä
ulkomaalaisten vaihtokumppaneiden kanssa, mutta harvemmin enää
vaihdon alettua.
Terhi Törmäsen mukaan yliopistoissa on seuraavaksi
keskityttävä sopeuttamaan tulevat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat
suomalaiseen arkeen.
- Koko yhteiskunnan on autettava tulijoita sopeutumaan Suomeen.
Täytyy tasapainoilla englanninkielisten palvelujen ja suomalaiseen
kulttuuriin integroimisen välillä. Esimerkiksi suomen
kielen opetusta on tehostettava, muuten tulijat syrjäytyvät,
eivätkä viihdy maassamme. Yliopisto on vain yksi osa
tässä palapelissä.
Törmäsen mielestä ympäristöön sopeuttaminen
on erityisen tärkeää Oulussa.
- Fakta on se, että Oulu on kaukana eikä se ole kovin
tunnettu. On tehtävä paljon työtä, että
ihmiset tulevat tänne. Esimerkiksi palveluiden on oltava
todella hyvät. Tyytyväiset opiskelijat ovat parhaita
mainostajiamme.
Teksti: Eeva Ketvel
Kuva: Maria Seppälä
(painetun lehden s. 5-7)
|