Koko opintokaaren
kattava tuutorointi

Kohti koko opintokaaren kattavaa tuutorointia edetään kehittämishankkeessa "Yliopisto-opetuksen kehittäminen opettajien koulutuksen ja opiskelijoiden ohjausjärjestelmän avulla" (OpOKe) yhteistyössä Joensuun, Kuopion ja Oulun yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on luoda opiskelijan koko opintokaaren kattava ohjausmalli, jota niin hankkeen yhteistyöyliopistot kuin muut yliopistot voivat hyödyntää suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan omaa opiskelijoiden ohjaustoimintaa. Samaan tavoitteeseen tähtää myös toinen Oulun ja Helsingin yliopistojen ohjaushanke "Tuella ja taidolla - opintojen ohjauksen laatujärjestelmä".

Opiskelijoiden ohjausmalli luodaan eri yliopis- toissa toteutettavien opiskelijoiden ohjauskokeilujen, ohjaajien koulutuksen, sekä kokeilujen seurannan ja toimintatutkimuksellisen arvioinnin avulla. Meneillään olevien ohjauskokeilujen (25) kirjo on koko opintokaaren kattava. Hanke toteutetaan vuosina 2000-2003 ja sen puolivälissä eri yliopistojen tuutorointikokeilujen toimijat tapasivat Oulussa 13.-14.12.2001 yhteisillä tuutoroinnin teemapäivillä jakamassa kokemuksiaan ja kehittämässä uusia ideoita. Mukana päivillä oli sekä opettajia että opiskelijoita useilta eri tieteenaloilta. Tämä artikkeli toimii näiden
teemapäivien keskustelujen ja yhteisen työskentelyn pohjalta muodostettujen kehittämishaasteiden ja käytännönläheisten ideoiden yhteenvetona - näkymänä tulevaan.

Yliopisto-opiskelijan tuutoroinnilla tarkoitetaan opiskeluun, opintoihin, oppimiseen, oppisisältöihin, opinnäytetyöhön tai uravalintaan liittyvää opiskelijan ohjausta. Sen tavoitteena on opiskelijan opintojen edistäminen sekä itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden tukeminen opiskelijan omista lähtökohdista käsin. Tuutorointi kohdentuu oppiaineen tai koulutusohjelman osalta keskeisiin opintokaaren vaiheisiin ja opintojaksoihin ja sen muodot ja mallit vaihtelevat koulutusyksikön ja sen oppimiskulttuurin mukaisesti. Tuutorointi lähtee liikkeelle ohjauksen tarpeen havaitsemisesta ja sen tavoitteiden sopimisesta yhdessä ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa, mikä mahdollistaa parhaimmillaan eri ohjausmuotojen luontevan vuorottelun opintopolun varrella ja ohjauksen toteuttajien yhteydenpidon, yhteistyön ja vastuunjaon.

Saavutettavuudella otetta opintoihin

Opintojen alkuvaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota opettaja- ja vertaistuutoroinnin saavutettavuuteen ja kehittää niiden integroitumista toisiinsa. Tavoitteena on muodostaa tuutoroinnista luonnollinen osa opiskelijoiden ohjausta ja saada ohjaus osaksi yksikön arkipäiväistä toimintaa - ohjaus koskee kaikkia opintoja ja muodostuu osaksi yksikön toimintakulttuuria. Siksi ohjaajien ja ohjauksen kehittäjien on tärkeää tuoda tuutoroinnin vaikutuksia julki koko työyhteisölle, yksikön ja myös yliopiston johdolle. Opintojen alkuvaiheessa tuutorointi on mielekästä integroida johonkin opintojaksoon, jolloin se saavuttaa parhaiten kaikki aloittavat opiskelijat ja osallistuminen lisääntyy. Yhteisenä tapaamis- ja tiedotusfoorumina heti opintojen alussa voivat toimia esimerkiksi laitoksen päivät, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan yksikön henkilökuntaan, opettajiin, ohjaajiin ja opiskelijoihin vapaassa ilmapiirissä - tarjolla oleva tieto, tuki ja pienet tarjoilut voivat houkutella opiskelijoita mukaan.

Tuutorin rooli ja vastuu sekä yhteistyön voima

Kehitettäessä opiskelijan ohjausta on tärkeää pohtia yksikkökohtaisesti tuutoroinnin ja tuutoreiden roolia ja selkiyttää sen tavoitetta ja tarkoitusta. Sekä ohjattavilla opiskelijoilla, vertaistuutoreilla että opettajilla tulee olla riittävän yhdenmukaiset näkemykset rooleista ja käsitys vertaistuutorin asemasta. Tämä edellyttää yhteistä keskustelua kaikkien tuutoroinnin parissa toimivien kesken - tulee löytää yhteinen suunta ajatuksille, suunnitelmille ja toiminnalle. Ohjattavien opiskelijoiden odotusten ja mielipiteiden kartoittaminen antavat suuntaa tavoitteille, mihin kannattaisi keskittyä. Yksikköön sopivat ohjausmuodot löytyvät vasta yhteisen suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen avulla. Myös työn- ja vastuunjakoa on hyvä selkiyttää yhteistyöllä, tiedottamalla ja koulutuksella sekä nostamalla tuutoroinnin arvostusta. Arvostuksen lisääminen on monien tekijöiden summa, jonka nostamiseksi on etsittävä omaan yksikköön ja sen toimintaan sopivat tavat.

Opiskelijat ohjaajina - rekrytoinnin haasteet

Oppisisällöllisten vertaistuutoreiden rekrytoinnin haasteena on löytää riittävä määrä vapaaehtoisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita, jotka ovat valmiita sitoutumaan ja kiinnostuneita tuutoroinnin tuella toteutettavien kurssien aiheista ja sisällöistä. Vertaistuutoroinnista tiedottaminen lisää sen tunnettavuutta arvostettuna ja hyväksyttynä ohjauksen muotona ja helpottaa tuutoreiden rekrytointia. Vertaistuutoroinnin voi kytkeä myös opintoihin, jolloin tuutorina toimivat saavat siitä opintoviikkoja. Koulutus voi olla tärkeä tuki ja "porkkana" lähteä vertaistuutoriksi. Myös aikaisempien tuutoreiden myönteisellä esimerkillä on merkittävä vaikutus uusien tuutoreiden rekrytoinnissa.

Arviointi ja sitoutuminen - toiminnan jatkuvuuden tekijät

Tuutoroinnin kautta pyritään muuttamaan oppimiskulttuuria. Oppimiskulttuurin muutos koskee sekä opetusta ja oppisisältöjä että organisaation toimintakulttuuria. Yksiköiden johdon tuleminen mukaan kokeiluihin ja sitoutuminen toimintaan on yksi tuutoroinnin kehittämisen keskeisimpiä haasteita. Johdon, ohjaajien ja opiskelijoiden yhteiset tapaamiset voivat toimia kaikkien tuutoroinnin parissa mukana olevien tukena. Opiskelijoiden kannalta on tärkeää, että ohjausmuodot kirjataan yksikön opinto-ohjelmiin ja -oppaisiin. Tuutorointia ja sen tarvetta arvioidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa: mitkä ovat opiskelun kannalta kriittiset vaiheet ja solmukohdat tai vaativat kurssit? Tuutoroinnista tiedottamisen jatkuvuutta, kohdentamista ja suuntaamista palvelee mm. ilmoitustaulu - yksikön "ohjauskartta", jonka teemana on opiskelijoiden ohjaus ja josta löytyy tiedot, kuka ohjaa ja missä asiassa selkeästi ja yksinkertaisesti.

Tiedotuksen taika

Tiedottamisen tärkeyttä on tuotu esille jo edellä sekä tuutoroinnin saavutettavuuden, hyödyntämisen, arvostuksen nostamisen että yksikön johdon sitoutumisen edistämisen yhteydessä. Tuutoroinnin hyötyjä voidaan tuoda esille tutkimusten, kyselyiden ja selvitysten avulla. Tiedottamista palvelevat erilaiset teemapäivät ja opetuksen seminaarit, joissa ohjauksen monimuotoisuus saadaan näkyville. Yhteiset palaverit opetuksen alkaessa ja päättyessä voivat toimia yksikön tiedotusfoorumina. Tiedottamisessa on tärkeää korostaa, että tuutoroinnista on hyötyä kaikille opiskelijoille ja siinä oppii paljon, mm. ryhmätyötä ja se integroi tiedeyhteisöön - se varmistaa ja tukee opiskelijan opintoja.

Koulutuksen keinot

Koulutus on yksi keino tuutoroinnin vakiinnuttamiseen ja sen vaikutusten julki tuomiseen. Koulutuksessa on hyvä keskittyä sekä ohjausmuotoihin että ohjauksen sisältöihin. Koulutus voidaan toteuttaa mentoroimalla nuorempia tuutoreita tai sisällyttämällä ohjauskoulutus uuden työntekijän perehdyttämiseen. Jokaiselle tuutorointia toteuttavalle tulee antaa mahdollisuus kouluttautumiseen ja oppimiseen. Tuutorointitoiminnasta oppiminen auttaa opettajia oman ohjausmotivaation säilymisessä, tuutorointiin innostumisessa ja siihen sitoutumisessa.

Koko opintokaaren kattavaan tuutorointiin

Tavoitteena koko opintokaaren kattavassa tuutoroinnissa on, että ohjauksesta muodostuu opintojen etenemistä ja laadukkaampaa oppimista edistävä kokonaisuus. Ohjauskokonaisuuden toteuttamisessa vastuunjaolla on keskeinen merkitys. Kokonaisuutta koordinoi esimerkiksi yksikön tai koulutuskokonaisuuden tuutorointiryhmä. Eri vaiheissa opintoja (esimerkiksi alussa, keskivaiheilla ja lopussa, opinnäytetyön ohjauksessa sekä tarvittavissa kohdissa, kuten kenttäharjoittelun tai tietyn kurssin yhteydessä) on omat tuutoroinnin vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt kuuluvat tuutorointiryhmään. Eri ohjausvaiheiden ohjaajilla on omat työryhmät, joissa yhteistyö ja työnjako sovitaan. Vastuut ovat selvillä: mitä kenellekin kuuluu.

Hankkeessa kehitettyjen tuutorointikäytäntöjen on jo koettu edistäneen opintoja ja nostaneen opintojen tasoa sekä parantaneen yleistä ilmapiiriä ja luottamusta yksikkö- ja tiedekuntatasolla. Ohjauskokeiluja arvioidaan hankkeen aikana jatkuvasti tutkimuksen avulla. Tutkimustulosten ja palautteen julkituominen lisäävät tietoisuutta tuutorointitoiminnasta ja sen hyödyistä kokeiluyksiköissä ja laajemminkin.

Ohjauskokeilut ovat olleet käynnissä puolitoista vuotta. Toimivia käytäntöjä on jo löydetty, ja toiminta, seuranta, arviointi ja kehittäminen jatkuvat - kohti koko opintokaaren kattavaa ohjausmallia. Kokeilujen tämän hetken haasteita ovat tuutoroinnin saavutettavuus kaikille opiskelijoille, toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja yksikön, johdon, opettajien ja opiskelijoiden sitouttaminen toimintaan. Toimintakäytäntöjen liittäminen osaksi opetus- ja tutkimustyön vuorottelevaa yliopistotyön kenttää, riittävän laaja ja monipuolinen toiminnasta ja sen onnistumisista ja kehittämiskohteista tiedottaminen sekä tuutoroinnin arvostuksen nostaminen monin eri tavoin haastavat yhteistyöhön - jotta tuutoroinnista tulee yliopiston arjessa aidosti arvostettua toimintaa.

Tarja Olkkonen, Merja Vanhala, Oulun yliopisto,Tommi Haapaniemi, Marjo Palovaara ja Ulla Voutilainen, Kuopion yliopisto

Lisätietoja:

• Oulun yliopiston tuutorointitoiminta: http://www-hallinto.oulu.fi/optsto/opetkeh1/kehtoimi/tutor/tuutorointiproj.htm
• Kuopion yliopiston tuutorointitoiminta: www.uku.fi/opk/hankkeet/opoke.shtml
• Helsingin yliopisto, Tuella ja taidolla -hanke http://www.helsinki.fi/opintoasiainosasto/opintojen_ kehittamisyksikko/kehittamishanke.htm
• Peda-forum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Syksy 2 / 2001. Teemana: tuutorointi.
• Ohjaus - opiskelun voimavara, Voutilainen, U. & Haapaniemi. T. 2001. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 27.
• Ossaaakko nää ohojata? Tuutoroinnin käsitteet ja termit Oulun yliopistossa. 2001.

(painetun lehden s. 13-15)