Koulutuksen painoarvo nousee EU:n agendalla
Koulutuskysymysten merkitys on viime vuosina selvästi
noussut EU:n piirissä. Koulutuksen painoarvo on korostunut
varsinkin Lissabonin huippukokouksen jälkeen - siellä
koulutus oli ykkösaihe. Eurooppamaisterin ja -tohtorin tutkinnot
ovat suunnitteilla.
Koulutustoimittajien yhdistys järjesti opintomatkan Brysseliin
toukokuun lopussa. Mukana EU-kuvioihin tutustumassa oli yhteensä
14 koulutussektoria seuraavaa toimittajaa.
Erityisasiantuntija Ilkka Turunen on seurannut koulutusasioita
Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa viitisen vuotta.
Tänä aikana on koulutusasioiden kohdalla tapahtunut
hiljainen vallankumous.
- Koulutusasioiden merkitys on koko ajan noussut, ei niinkään
julkaisuissa, mutta muutoin. Valkoinen kirja oli käännekohta
eikä Bolognan prosessikaan olisi ollut mahdollinen ilman
EU:n koulutusohjelmia ja Erasmusta. Perusperiaatetta, että
koulutus on kansallisesti päätettävä asia,
ei aiota muuttaa, mutta koulutus nähdään yhä
enemmän koko Euroopan kilpailukykytekijänä ja tietoon
perustuvan talouden peruspilarina.
Ilkka Turusen mielestä jonkin verran käytännön
asioiden hoitamista haittaa se, että EU:n piirissä koulutusneuvosto
tekee omiaan ja tutkimusneuvosto omiaan. Tähän hän
toivoisi lisää yhteistyötä.
European Master ja European Doctor
- Eurooppalaisilla yliopistoilla ei ole edelleenkään
samanlaista vetovoimaa kuin USA:n huippuyliopistoilla. Meillä
yliopistot nähdään kulueränä, kun Yhdysvalloissa
niitä pidetään investointikohteina. Euroopan houkuttelevuutta
sekä opiskelijoiden että tutkijoiden keskuudessa tulisi
lisätä luomalla eurooppalainen koulutus- ja tutkimusalue
sekä muodostamalla eurooppalaisia tutkintoja, esimerkiksi
eurooppamaisterin tutkinto, Ilkka Turunen korosti.
Samaisesta European Master -tutkinnosta puhui myös Euroopan
komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston korkeakouluyksikön
varapäällikkö Marja Karjalainen sekä
yleissivistävän linjan johtaja David Coyne.
- European Master -ohjelmista on menossa selvitys ja European
University Association on kuuluttanut kokeiluhanketta, johon valitaan
kymmenkunta olemassa olevaa European Master -ohjelmaa seurantaan,
Merja Karjalainen kertoi. Ensimmäinen haku koskee olemassa
olevia verkostoja ja toinen haku yksittäisiä yliopistoja
ja ammattikorkeakouluja.
Myös European doctor -tutkinnosta on keskusteltu, mutta
sen suunnittelu on Karjalaisen mukaan vasta idea-asteella.
Johtaja David Coynen mielestä koko Euroopan alueella on
ongelmana se, että yliopistollista tutkijan uraa ei pidetä
tarpeeksi houkuttelevana. Liian monet lupaavat tutkijat siirtyvät
yksityissektorin puolelle.
- Varsinkin ns. pohjoisella vyöhykkeellä tilannetta
pahentaa lähivuosina yliopisto-opettajien ja tutkijoiden
runsas eläkkeellesiirtyminen. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen
houkuttelevuuden eteen pitäisikin tehdä enemmän
sekä master- että doctor-tasolla, David Coyne totesi.
GATS ja PISA
Monipuoliseen ja koulutussektoria seuraavia toimittajia kiinnostavaan
ohjelmaan kuului myös ETUCEn pääsihteerin Jürgen
Lindholmin tapaaminen. ETUCE edustaa 132 eurooppalaista opettajajärjestöä
ja lähes 9 miljoonaa opettajaa (myös yliopisto-opettajat
ovat mukana). Ruotsalaissyntyisen pääsihteeri Lindholmin
mielestä Lissabonin huippukokouksen jälkeen koulutuksessa
on tapahtunut paljon. Hän kuitenkin toivoisi, että opettaja-
ja opiskelijajärjestöt otettaisiin yhä enemmän
mukaan asioiden valmisteluun.
ETUCE on seurannut tarkkaan maailmankaupan vapauttamiseen liittyvää
GATS-prosessia. Vielä viime syksynä näytti vahvasti
siltä, että myös korkeimman opetuksen tarjonnan
vapauttaminen tulee mukaan WTO:n listalle.
- Nyt komissaari Lamy on sanonut, että GATS-prosessissa
ei ole enää koulutusmainintoja. Toki asia vaatii järjestöiltä
edelleen tarkkaa seurantaa.
Keväällä valmistunut PISA-selvitys tuli esille
kaikissa Brysselin tapaamisissa.
- PISA oli hienoa mainosta Suomelle. Varsinkin Saksan ja Ranskan
lehdissä se sai paljon palstatilaa, kertoi komissaari Erkki
Liikanen.
Liikanen puhui myös dilemmasta, joka tulee vastaan hyvin
monissa EU:n ja jäsenvaltioiden välisissä asioissa
- myös koulutuskysymyksissä.
- Toisaalta korostetaan, että EU ei saa puuttua, mutta toisaalta
vaaditaan "että pitäisi kiinnittää huomiota".
Jotkut maat, mm. Saksa, ovat voimakkaasti sitä mieltä,
että EU ei saa ottaa liiaksi kantaa esim. koulutusasioihin.
EU on kuitenkin puuttumassa yhä enemmän myös Bolognan
prosessiin, joka oli lähtökohdiltaan vapaaehtoinen ja
ministerivetoinen hanke. EU on nyt mukana Bolognan prosessissa
rahoittajana, pilottihankkeiden organisoijana ja tavoitteiden
määrittelijänä. Bolognan prosessin rinnalle
on tulossa ensi syksynä Tanskan puheenjohtajuuskaudella alkava
ammatillisen koulutuksen puolelle painottunut Brugge-prosessi.
Tämä prosessi on alunperinkin EU-vetoinen.
Kirsti sintonen
(painetun lehden s. 20-21)
|