Yliopistojen tulosohjauksen tulevaisuus

Yliopistojen tulosohjausjärjestelmän tulevaisuutta pohdittiin opetusministeriön järjestämässä seminaarissa 16. toukokuuta.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lähettivät samaisena päivänä teemaan liittyvät tiedotteet.

Professoriliitto: Vakaus tärkeintä yliopistojen rahoituksessa

Professoriliitto pitää vakautta, ennustettavuutta sekä pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta yliopistojen rahoituksen tärkeimpinä periaatteina. Liitto katsoo myös, että opetusministeriön myöntämän budjettirahoituksen osuutta tulisi vahvistaa yliopistojen kokonaisrahoituksessa. Ulkoinen rahoitus muodostaa jo noin 35 % kokonaisrahoituksesta. Sillä ei kuitenkaan voi turvata yliopistojen ydintoimintojen, tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan ylimmän opetuksen ylläpitämistä ja kehittämistä.

Professoriliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksymässä kannanotossa - Yliopistoille suunnattavien voimavarojen jakoperusteet - esitetään opetusministeriön tulosohjausmallin muuttamista siten, että yliopistojen saamasta, laskennallisella mallilla jaettavasta perusrahoituksesta 80 prosenttia määräytyisi edellisen vuoden perusrahoituksen ja strategisen rahoituksen perusteella.

- Opetusministeriön perusrahoituksen rahanjakomallia tulisi uudistaa yliopistojen toiminnan muuttumista suuntaavaan ja seuraavaan rahoitukseen, jossa yliopistojen omaehtoinen toiminta korostuisi nykyistä selvemmin, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Juhani Keinonen.

- Strategisen rahoituksen liittyminen perusrahoituksen 80 %:n osuutta määrittävään osaan tuo lyhytkestoista hankerahoitusta paremmin yliopistojen kaipaamaa pitkäjänteisyyttä tulostavoitteiden toteuttamiseen, Keinonen lisää.

Professoriliitto esittää mallissaan, että 20 prosentin osuuden toteutuminen määräytyisi tulostavoitteiden, etupäässä tutkintotavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tutkintotavoitteiden muutokset sidotaan tutkintojen alakohtaisten yksikköhintojen perusteella määräytyvään strategiseen rahoitukseen.

80/20 -malli on tarkoitettu lähtökohtaisesti opetusministeriön tasolle jaettaessa yliopistojen perusrahoitusta. Mallia voitaisiin soveltaa joustavasti myös yliopistojen sisällä. Tarkat ja yksityiskohtiin menevät rahanjakomallit voidaan kuitenkin päättää vain yliopistokohtaisesti niiden omista tarpeista lähtien.

Opetusministeriö asetti viime lokakuussa työryhmän miettimään yliopistojen tulosohjausjärjestelmän remonttia. Työryhmän määräaika on syyskuun lopussa. Opetusministeriön koolle kutsuma yliopistojen tulosohjausjärjestelmää käsittelevä seminaari pidettiin 16. toukokuutaHelsingissä.

Liiton kannanotto "Yliopistoille suunnattavien voimavarojen jakoperusteet" löytyy liiton kotisivuilta www.professoriliitto.fi kohdasta Ajankohtaista - Liiton lausunnot ja esitykset.

Tieteentekijöiden liitto: Yliopistojen tulosohjauksen mittariksi myös hyvä henkilöstöpolitiikka

Tuloksen tekemisen kannalta hyvä henkilöstöpolitiikka on avainasemassa. Tieteentekijöiden liitto katsoo, että tulosohjausjärjestelmän tulee palkita yliopistoja hyvän henkilöstöpolitiikan harjoittamisesta kuten määräaikaisten virka- ja työsuhteiden muuttamisesta enenevässä määrin pysyviksi viroiksi. Samoin tulosohjausjärjestelmän tulee kannustaa yliopistoja annettujen määräysten keston pidentämiseen. Määräysten tulisi olla vähintäänkin yhtä pitkiä kuin tiedossa oleva rahoitus.

Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on peräti 76,5 % määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa. Liiton jäsenkyselyn mukaan yli puolella (52,8 %) yliopistojen määräaikaisista palvelussuhteen pituus on korkeintaan 12 kuukautta.

Yliopistojen tulosohjausjärjestelmän uudistusta pohtii paraikaa opetusministeriön asettama työryhmä. Tieteentekijöiden liiton mielestä toimintasidonnaiseen perusrahoitukseen tulee sisällyttää rahoitusosuus yliopistojen post doc -järjestelmän kehittämiseksi. Post doc -tutkijat ovat merkittävässä asemassa yliopistojen tuloksenteon kannalta.

Tulosohjausjärjestelmä toimii oikeudenmukaisella tavalla vain, jos kullakin yliopistolla on lähtökohtaisesti olemassa riittävät tuloksentekomahdollisuudet. Tieteentekijöiden liitto esittää, että niille yliopistoille, joiden infrastruktuuri on opiskelijamäärään suhteutettuna (opettaja/opiskelija -suhde, kirjastojen voimavarat, hallintopalvelut jne.) keskimääräistä huomattavasti kehittymättömämpi, tulee suunnata erityistukea.

- Tulosohjausjärjestelmän tulee nykyistä paremmin palkita opetuksen ja tutkimuksen laadun varmistuksesta, tutkinnon läpäisyprosentin kohottamisesta ja valmistuneiden työllistymisestä, totesi Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck. Hän puhui aiheesta opetusministeriön järjestämässä Tulosohjaus ja yliopistot -seminaarin paneelikeskustelussa 16.5. Helsingissä.

- Tulosohjausjärjestelmän avulla tulee lisäksi varmistaa, että ulkopuolisella rahoituksella kustannettavat hankkeet tukevat yliopistojen perustehtävän hoitoa. Tällä hetkellä näyttää liian usein käyvän niin, että ko. projektit syövät jo muutoinkin riittämätöntä perusrahoitusta, Sundbäck lisäsi.

(painetun lehden s. 22-23)