Ketjutetut määräaikaiset virkasuhteet
- laillisia vai laittomia

Valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentin mukaan virkamiehellä, joka ilman 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä perustetta on nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin nimitetty 9 §:n 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, on oikeus virkasuhteen virastoon päättyessä sen vuoksi, ettei häntä enää nimitetä tämän viraston virkamieheksi, saada virastolta vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Virkamieslain 9 §:n 1 momentin mukaan virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkaan voidaan 2 momentin mukaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii.

Edellä mainituista syistä tulkinnanvaraisin on työn luonne. Kun määräaikaista virkasuhdetta käytetään, on työn luonne helppo laittaa syyksi, kun ei oikein tiedetä, voiko määräaikaista virkasuhdetta käyttää vai ei.

Kävin läpi 74 virkamieslautakunnalle esitettyä korvausvaatimustapausta vuosilta 1995-2001 (virkamieslain muutos 1.12.1994, joten ensimmäiset korvaushakemukset vuodelta 1995). 74 tapauksesta korvausta määrättiin maksettavaksi 36 tapauksessa ja korvausvaatimus hylättiin 38 tapauksessa. Virkamieslautakunnan päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osassa tapauksista olikin valitettu KHO:een; muutamassa tapauksessa päätös muuttui KHO:ssa.

Yliopistot ovat valtion laitoksista johtavia pätkätyönantajia. Tämä näkyi myös korvausvaatimustapauksissa. 74 tapauksesta yliopisto oli työnantajana 44:ssä. Yliopistojen osalta 26 tapauksessa yliopisto määrättiin maksamaan korvausta ja 18 tapauksessa korvausvaatimus hylättiin. Eniten korvausten maksuja tuli Helsingin yliopistolle (9) ja Jyväskylän yliopistolle (4).

Kaikissa tapauksissa yleisin korvauksen suuruus oli 8 kuukauden palkkaa vastaava korvaus ja toiseksi yleisin 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Suurin korvaus oli 14 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Laillinen vai laiton

Kun määräaikaisten virkasuhteiden ketjutus on todettu laittomaksi, ovat yleisimmät viraston esittämät syyt määräaikaiselle virkasuhteelle olleet:

• taloudellinen syy, määrärahojen vähyys
• säästövelvoitteet
• projektityö (jos viraston olennainen työmuoto on projektit)
• organisaatiomuutos
• perustettu määräaikaisten virkasuhteiden tilalle virka samoihin tehtäviin, mutta aiemmin määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitettyä henkilöä ei ole valittu virkaan
• henkilökohtaiset syyt (ei sopiva henkilö jatkamaan)
• tehtävän kausiluonteisuus (opettaja)
• ennakointi tulevista opetusalan muutoksista

Kun korvausvaatimus on hylätty, yleisimmät syyt ovat olleet

• sijaisuus
• avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien väliaikainen hoitaminen
• harjoittelu
• työllistämistyö
• organisaatiomuutos, yksiköitä lakkautettu ja yhdistetty
• virkarakenteen uudistaminen, tietyntyyppisistä viroista luovutaan
• selkeä kestoltaan rajattu yhden asian projekti
• määräaikaisten virkasuhteiden tilalle perustetaan virka, mutta määräaikaisiin virkasuhteisiin aiemmin nimitetty henkilö ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia
• virkavelvollisuuden rikkominen

Vaikka edellä onkin esitetty laittomia ja laillisia syitä, ovat tapaukset kuitenkin yksilöllisiä. Ei voi esimerkiksi sanoa, että virkarakenteen muutos kelpaisi automaattisesti syyksi määräaikaisille virkasuhteille. Tapauksia on kuitenkin jo niin paljon, että jonkinlaista linjaa on muodostunut. Tärkeää on aina jokaisen määräaikaisen virkasuhteen kohdalla kirjata perusteet määräaikaiselle virkasuhteelle jo nimitysvaiheessa.

Eeva Rantala
asiamies
Tieteentekijöiden liitto

  (painetun lehden s. 28)