Puheenjohtaja Risto Piekka AKAVAn liittokokouksessa:

AKAVA valmis selvittämään tupon edellytykset

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck käytti liittokokouksessa puheenvuoron, jossa hän korosti korkeastikoulutettujen yliopistosektorin alipalkattujen asiantuntijoiden palkkauksen korjaamisen tärkeyttä. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve sekä sihteereinä lakimies Minna Helle ja järjestösihteeri Merja Fyhrberg AKAVAsta.

- AKAVAssa on tehty yksimielinen päätös, että selvitämme mahdollisuudet aikaansaada keskitetty tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Keskitetty ratkaisu on mielestäni tavoiteltava, mutta luonnollisesti sopimuksen sisältö aina ratkaisee. Ratkaisu voisi ajallisesti olla esimerkiksi 2-3-vuotinen, puhui puheenjohtaja Risto Piekka AKAVAn liittokokouksessa 29. toukokuuta.

Talouskehitykseen liittyy epävarmuutta ja seuraavasta työmarkkinakierroksesta ei Piekan mukaan tule helppo.

- Neuvottelukierrokseen on ladattu monia paineita, niin työmarkkinallisia kuin seuraaviin eduskuntavaaleihinkin liittyviä. Mielestäni näitä kahta asiaa ei pitäisi sekoittaa. Työmarkkinakierros on oma kokonaisuutensa, eduskuntavaalit omansa, Piekka sanoi.

Usean vuoden palkkaohjelma

Puheenjohtaja Piekka korosti tulopolitiikan uudistamistarvetta.

- Suomen myönteisen taloudellisen kehityksen ja erityisesti työllisyyden parantamisen kannalta pidän järkevimpänä ratkaisuna määrittää palkankorotus kustannusvaikutuksena ao. alan palkkasummasta. Näin liitot ja pääsopijajärjestöt saisivat joustovaraa omien erityisongelmiensa hoitamiseksi ja voisivat sopia itsenäisesti mm. yleiskorotusten muodon, järjestelyvaran suuruuden ja muut sopimusalansa erityiskysymykset.

Piekan mukaan osana tulopoliittista kokonaisratkaisua tulee voida sopia hyvinvointiyhteiskuntamme ydinpalveluiden ja ydintehtävien turvaamisesta. Hän viittasi useamman vuoden kestävään toimenpideohjelmaan, jolla korjattaisiin etenkin julkisen sektorin korkeasti koulutettujen henkilöstöryhmien palkkausongelmia.

- Tämä on välttämätöntä, jotta julkinen ala kykenee pitämään nykyisen työvoimansa tai hankkimaan uutta korkeasti koulutettua työvoimaa.

Palkansaajien ostovoiman kehitykseen vaikuttavat luonnollisesti paitsi palkankorotukset myös veroratkaisut. Tuposopimuksen osana pitääkin olla AKAVAn mukaan palkansaajien tuloverojen alentaminen kaikissa tuloluokissa v. 2003 turvaten julkisten ydinpalveluiden taso.

- Mitä muutoin tulee verotukseen, Suomen pitää pystyä kilpailemaan palkkaverotuksessa muiden Emu-maiden kanssa. Seuraavassa hallitusohjelmassa palkansaajien veronalennusohjelma on nostettava poliittiseen keskiöön, Piekka puhui.

Vuorotteluvapaa vakinaistettava

Tulopolitiikassa palkka- ja veroratkaisujen lisäksi on Piekan mukaan panostettava työelämän laadun kehittämiseen.

- Tulopolitiikka on mahdollistanut työelämän laadullisten uudistusten toteuttamisen. Pidän erityisen tärkeänä seuraavan mahdollisen tupon osaksi kehittämispakettia, joka sisältäisi ratkaisut kaikkien työntekijöiden työajan seurantaan, oikeuden työaikapankkiin, vuorotteluvapaan jatkon ja luottamusmiesten aseman parantamisen.

Vuorotteluvapaasta odotetaan ratkaisua tällä viikolla. Palkansaajat kannattavat järjestelmän vakinaistamista.

- Vuorotteluvapaa on osoittautunut joustavaksi ja edulliseksi tavaksi irrottautua työelämästä opiskelemaan, kehittämään itseään tai tekemään muita tärkeäksi koettuja tehtäviä, joille normaali työajan rytmitys ei tarjoa mahdollisuutta. Vuorotteluvapaa edistää työssä jaksamista ja kannustaa jatkamaan työelämässä normaaliin eläkeikään.

- Vuorotteluvapaajärjestelmän tulee olla vakinainen ja perustua edelleen mahdollisuuteen, jossa työnantaja ja työntekijä keskenään arvioivat vuorotteluvapaan tarvetta ja sopivat siitä. Vuorotteluvapaan käyttäjälle ei saa asettaa kohtuuttomia työhistoria- tai ikävaatimuksia, Piekka sanoi.

Etätyön soveltamisesta aloitettava pikaisesti neuvottelut

Puheenjohtaja Piekka nosti puheessaan esille myös EU-tason puitesopimuksen etätyöstä, joka syntyi viime viikolla. Sopimuksen voimaansaattaminen tulee Suomessa olemaan keskusjärjestöjen vastuulla, ja aikaa siihen on kolme vuotta.

- Työmarkkinakeskusjärjestöjen tulisi pikaisesti käydä neuvottelut, kuinka sopimus saatetaan voimaan sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin että myös kattamaan työehtosopimusten ulkopuolella olevat alat. Suomessa on hyvä jatkuvan neuvottelumenettelyn perinne. Näyttäkäämme muille EU:n maille mallia suomalaisesta toimivasta neuvottelujärjestelmästä, Piekka sanoi.

Koulutetuilla ryhmillä ehtoja tupolle

AKAVA-JS:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mielestä tuleva neuvottelukierros on poikkeuksellisen tärkeä koulutetuille, mutta matalaa palkkaa saaville julkisen sektorin työntekijöille. - On viimeiset ajat ryhtyä korjaamaan korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä olevien naisvaltaisten ja vastuullista työtä tekevien ryhmien palkkauksellista jälkeenjääneisyyttä. Se on mahdollista toteuttaa esimerkiksi 3-4 vuoden ohjelmalla, toteaa AKAVA-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi.

- Sellaiset viime vuosina toteutetut, joidenkin mielestä "tasa-arvoiset" tupo-ratkaisut, joissa koulutetut julkisen sektorin ryhmät jäisivät palkkauksessa edelleen jälkeen muista, ovat takana päin. Ratkaisut voidaan liittää joko tupon yhteyteen tai toteuttaa sen rinnalla ns. työnantajaratkaisuina.

Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi löytyy Kangasniemen mielestä kyllä keinoja, kunhan asialle löytyy yhteinen tahto. - Valtion sopimusalueella palkkojen tarkistus saatiin liikkeelle. Miksi sama ei onnistuisi kunta-alalla? Asian korjaaminen on myös kaikille keskusjärjestöille tärkeä näytön paikka, Kangasniemi huomauttaa.

- Sopimuksen muodosta riippumatta luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja yhdistysten puheenjohtajien asemaa ja palkkausta on parannettava.

- Myös eläkepalkan laskentaa koskeva kiista olisi järkevää ratkaista pikaisesti. Sekin saattaa nousta tärkeään osaan muutoinkin herkässä tupo-tilanteessa.

Valpas ei korjannut tilannetta riittävästi

Puheenvuoron liittokokouksessa käyttivät myös Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Eila Malmström sekä Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander. Heidän mielestään AKAVAn ajama pottimalli ei riitä korjaamaan alipalkattujen naisvaltaisten alojen ongelmia.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck totesi myös, että valtion puolen Valpas-ratkaisu ei korjannut riittävästi yliopistojen palkkaluokissa A 18 - A 23 olevien asiantuntijoiden palkkausta. Nämä ryhmät ovat edelleen selvässä kuopassa.

(painetun lehden s. 29-30)