Yliopistojen palkkausjärjestelmän
uudistaminen
AKAVA-JS antoi kesäkuun alussa lausuntonsa yliopistojen palkkausjärjestelmän
uudistamisesta työnantajatyöryhmän muistion 29.4.2002 pohjalta.
Opetusministeriö asetti 9.11.2001 työnantajatyöryhmän,
jonka tehtävänä oli kehittää palkkausjärjestelmän
uudistamista yliopistoissa, sekä tehdä esitys yliopistoissa
toteutettavasta palkkausjärjestelmästä.
Työryhmän työn pohjana on käytetty Halosen työryhmän
muistiota ja otettu huomioon valtion työmarkkinalaitoksen linjaukset
ja yliopistoissa tehdyt palkkausjärjestelmäkokeilut.
AKAVA-JS on aikaisemmin antanut kannanottonsa Halosen työryhmän
muistioon ja pyydettäessä kommentoinut yliopistoissa tehtyjä
kokeiluja.
Nyt käsiteltävässä työryhmämuistiossa on
aivan oikein nähty, että yliopistojen palkkausjärjestelmässä
tulee olla yhteinen perusta. Myös yliopistojen palkkausjärjestelmän
kehittäminen edellyttää, että valtion kilpailukyvyn
turvaaminen työnantajana yliopistosektorilla huomioidaan.
Uusien palkkausjärjestelmien kehittäminen vaatii siis selkeää
resurssointia talouteen ja henkilöstöjohtamistaitoihin. AKAVA-JS
edellyttää, että yliopistojen johto, esimiehet ja henkilöstön
edustajat koulutetaan uudistuksen valmisteluvaiheessa uusien palkkausjärjestelmien
vaatimiin valmiuksiin, ja että yliopistot käynnistävät
keskustelun henkilöstö- ja palkkastrategioista ja niiden suunnittelusta
henkilöstöjärjestöjen kanssa. Uudistukseen tulee varata
riittävästi rahoitusta nykyisen palkkauksen jälkeenjääneisyyden
korjaamiseksi ja aikaa sen toteuttamiseen.
Kolme erillistä järjestelmää
Työryhmän muistion ja ratkaisuehdotusten osalta AKAVA-JS katsoo,
että
1. Yliopistojen opettajien tehtävät, muut johdon ja
asiantuntijoiden tehtävät sekä ammatti- ja avustavat tehtävät
tulee arvioida erikseen ja muodostaa näiden pohjalta omat palkkausjärjestelmänsä.
Kolmea erillistä järjestelmää voidaan perustella myös
yliopistojen työtehtävien suurella kirjolla ja sillä, ettei
niiden kaikkien arvioiminen samoilla mittareilla samassa järjestelmässä
onnistu AKAVA-JS:n kokemuksen perusteella.
2. Yliopistoissa työskentelee paljon määräaikaisia.
Määräaikaisuudet ovat usein lyhyitä ketjutettuja palvelussuhteita,
jolloin työryhmän esityksen mukaan toimimalla suuri osa yliopistoissa
työskenteleviä jäisi palkkausjärjestelmän ulkopuolelle.
Arvioinnin tulee siis koskea koko henkilöstöä.
3. AKAVA-JS pitää tärkeänä, että uudet
palkkausjärjestelmät ovat kevyitä ja läpinäkyviä
ja tehtävien vaativuuden perusteella erottelevia. Itä-Suomen
yliopistoissa ja Tampereen yliopistossa kehiteltyjä analyyttisiä
järjestelmiä järjestö pitää liian vähän
erottelevina, raskaina ja yliopistojen luottamusmiespohjaiseen johtamisjärjestelmän
vuoksi yliopistoihin huonosti sopivina.
AKAVA-JS katsoo, että uusia palkkausjärjestelmiä tulee
kehittää opetushenkilöstön osalta Helsingin yliopiston
palkkarakenteesta jatkojalostetun "palke"-tyyppisen mallin pohjalta,
joka sisältäisi muun muassa kokemuslisäjärjestelmän,
joka turvaa opettajien ansiotason oikeudenmukaisen kehittymisen taitojen
ja vastuullisempien tehtävien hoitamiskyvyn kehittyessä. Henkilökohtaisen
suoriutumisen osalta voidaan käyttää esimerkiksi niitä
kokemuksia, joita on saatu akateemisen pätevyyden arvioinnista.
4. Työryhmä ei esityksessään ole riittävästi
tuonut esiin työnantajan ja henkilöstön sekä sopimusosapuolten
yhteistä valmistelua palkkausjärjestelmien kehittämiseksi.
Uudesta järjestelmästä tulee sopia keskitetysti. Pilottihankkeet
ovat mahdollisia vasta, kun uuden palkkausjärjestelmän keskeisimmistä
periaatteista on sovittu.
Pilottihankkeet, mikäli ne yhdessä katsotaan tarpeellisiksi,
tulee sopia ja niiden toteuttamistapa tulee valmistella keskitetysti ja
niiden soveltamisesta paikallisesti sovitaan yliopiston ja henkilöstöjärjestöjen
välisellä sopimuksella.
5. Sopimusluonnoksen osalta ei tässä vaiheessa ole tarpeellista
kommentoida.
AKAVA-JS ry
Erkki Kangasniemi
Puheenjohtaja
|
Pekka Hemmilä
Neuvottelujohtaja |
(painetun lehden s. 32)
|