Lakia yliopistolle

Useat yliopistoihin ja niiden tutkijoihin liittyvät lainmuutokset tulevat lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Merkittävimmän paketin muodostavat yliopistoissa tehtäviin keksintöihin liittyvät muutosehdotukset yliopistolakiin, työsuhdekeksintölakiin ja uusi laki korkeakouluissa tehtävistä keksinnöistä. Ammattikorkeakoululain muutosehdotus perustuu voimassa olevan hallitusohjelman toteuttamiseen. Se vaikuttaa yliopistojen asemaan hämärtämällä korkeakoululaitoksen duaalimallia. Tekijänoikeuslain muutosehdotusten vaikutukset yliopistoissa ovat yleensä ottaen vähäiset. Mahdolliseksi tulisi käyttää nykyistä useammin julkisten teosten kappaleita opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Ajankohtainen, mutta etenemisaikataulultaan epäselvä eläkelainsäädäntöhanke voi nostaa professorien eroamisiän 68 vuoteen.

On harvinaista, että kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä, yliopistokeksintötyöryhmä, ehdottaa muutoksia yliopistolakiin eli opetusministeriön hallinnonalalle. Se ja korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä ehdottavat kolmannen tehtävän lisäämistä tutkimuksen ja ylimmän opetuksen oheen. Yliopiston tulisi toimia vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikka ehdotus ei olennaisesti poikkea käytännössä jo vallitsevasta tilanteesta, niin nimenomaisesti lakiin kirjattuna sillä saattaa olla heijastusvaikutuksia, esimerkiksi professorien valintaperusteisiin ja tehtäviin.

Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston aloitteesta on käyty keskustelua yliopistojen taloudellisesta ja oikeudellisesta autonomiasta. Viranomaistaholta on tähän asti suhtauduttu autonomian lisäyspyrkimyksiin melko pidättyvästi. Yliopistokeksintötyöryhmä ehdottaa yliopistolakiin taloudellisen autonomian laajentamista. Kannatettavan ehdotuksen mukaan yliopistot saisivat perusrahoituksen lisäksi hankkimiinsa ulkopuolisiin varoihin itsenäisen oikeustoimimahdollisuuden ja puhevallan.

Yliopistokeksintötyöryhmän hyvin kategorisen ehdotuksen mukaan tutkijan on välittömästi tehtävä korkeakoululle keksintöilmoitus, kun hän tekee patentilla suojattavissa olevan keksinnön. Tämä rajoittaa tutkimustulosten vapaata julkaisemista.

Nykylainsäädännön perusteella yliopistotutkijoilla on keksintöoikeus työssään tekemiinsä keksintöihin, jollei sitä sopimusperusteisesti ole rajoitettu. Työryhmän ehdotuksen mukaan yliopisto voi lain nojalla suoraan ottaa keksintöoikeuden tilaustutkimuksessa syntyneiden keksintöjen osalta. Vapaassa tutkimuksessa keksintöoikeus säilyisi edelleen yliopistotutkijalla itsellään, mutta edellyttäisi keksintöilmoitusta. Toisaalta, jos tutkija väittää keksinnön syntyneen vapaassa tutkimuksessa, hän on velvollinen näyttämään väitteensä toteen.

Yliopistokeksintöihin liittyvien ehdotusten toteutuminen merkitsisi yliopistojen tehtävien priorisoinnin uudelleenarviointia. Vapaan tutkimuksen tulisi edelleenkin olla yliopistojen ensisijainen tehtävä.

Yliopistokeksintötyöryhmän mietinnön saatesanojen mukaan työryhmän tehtävänä oli selvittää ne lainsäädännölliset keinot, joilla voidaan edistää yliopistojen piirissä tapahtuvan innovaationtoiminnan tulosten taloudellista hyödyntämistä. Lakiehdotuksessa oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin puhutaan ammattikorkeakouluista vapaan tutkimuksen tekijöinä samaan tapaan kuin yliopistoista, mikä ei vastaa ammattikorkeakoulujen nykyisiä tehtäviä.

Myös ammattikorkeakoululakityöryhmän ehdottamassa laissa ja sen perusteluissa ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta rinnastetaan läheisesti yliopistojen vapaaseen tutkimustoimintaan. Eräissä muissa yhteyksissä ammattikorkeakoulututkinnot on rinnastettu yliopistotutkintoihin. Ammattikorkeakoululakityöryhmän mielestä ammattikorkeakoulut vastaisivat omalta osaltaan ylimmän opetuksen järjestämisestä maassamme. Yleismaailmallisesti ylin opetus määritellään tieteelliseen tutkimukseen perustuvana opetuksena ja siten se voi Suomessa kuulua vain yliopistoihin.

Lainsäädännön muutosehdotuksilla pyritään ohjaamaan yliopistojen tutkimusta kaupalliseen suuntaan ja samalla ammattikorkeakoulujen tutkimukselle halutaan antaa vapaan tutkimuksen leimaa. Yhteistyön syntyminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä voi kuitenkin perustua vain selkeään työnjakoon tieteellisen tutkimuksen ja työelämää tukevan tutkimus- ja kehitystyön välillä.

Juhani Keinonen
puheenjohtaja
Professoriliitto

(painetun lehden s. 3)