Yliopistobudjettissa ei ole isoja yllätyksiä

Eduskunnan käsiteltäväksi annettava valtion vuoden 2003 talousarvioesitys ei sisältäne yliopistojen kannalta suuria yllätyksiä. Korkeakoululaitoksen kehittämislain voimavarapykälän edellyttämä 30 miljoonan euron kasvu vuoteen 2002 verrattuna toteutuu suunnilleen vähimmäismäärässään. Yliopistojen tilakustannusongelmia ei käsitellä talousarvioesityksessä.

Yliopistoalan järjestöjen yhteisesiintymisen seurauksena yliopistojen voimavarat ovat olleet useampana vuotena vahvasti esillä ja yleisenkin keskustelun kohteena. Järjestötoiminta ei ole ollut muutoinkaan vaikutuksetonta. Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut kehittämislain voimavarapykälä takaa yliopistolle tietyn suuruisen voimavarakehityksen vuosina 2002-2004 sekä osittain vielä vuonna 2005.

Kuluvan vuoden elokuun budjettiriihessä tai muussa budjettivalmistelun yhteydessä yliopistojen voimavarat eivät ole enää nousseet samalla tavalla julkisen keskustelun fokukseen kuin aikaisemmin. Opetusministeriönkin hallinnonalan muut asiat ovat valitettavasti syrjäyttäneet yliopistojen voimavarakeskustelua, jota edelleen kipeästi kaivattaisiin myös julkisuudessa.

Valtion vuoden 2003 talousarvioesitys annetaan eduskunnalle 17.9.2002, joten tämä kirjoitus perustuu ennakkotietoihin.

Kehittämislaki raamittaa budjettiesitystä

Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen kehittämislain ns. voimavarapykälän mukaan vuoden 2002 varainhoitovuoden ja sitä seuraavien varainhoitovuosien määräraha mitoitetaan korottamalla kulloinkin kuluvalle varainhoitovuodelle osoitettua määrärahaa vähintään määrällä, joka vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi määrärahaa korotetaan vuosina 2002-2004. Vuoden 2003 osalta määrärahaa korotetaan vähintään 30 miljoonalla eurolla lain mukaan.

Yliopisto-opetukseen ja -tutkimukseen esitetään vuonna 2003 talousarviossa kaikkiaan noin 1 222 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on yhteensä noin 34 miljoonaa euroa eli prosentuaalinen kasvu on noin 3 %.

Yliopistojen kokonaismäärärahaan sisältyvien toimintamenojen ehdotettu loppusumma on noin 1123 miljoonaa euroa, mikä määrä on jaettu budjettiesityksessä yliopistoittain. Kuluvaan vuoteen verrattuna kasvua on yhteensä runsas 30 miljoonaa euroa toimintamenojen osalta.

Talousarvioesitys täyttää kehittämislain vaatimuksen 30 miljoonan euron korotuksesta. Samalla korotus asettuu hyvin lähelle tätä lain vähimmäisehtoa.

Talousarvioesitykseen sisältynee vielä sellainen epäsuotuisa yksityiskohta, että yliopistolaitoksen yhteisiä menoja leikataan opetusministeriön esityksestä poiketen valtionvarainministeriön vaatimuksesta 1,7 miljoonalla eurolla. Leikkaus kohdentuu (yhteisiin) matkakustannuksiin, muilla hallinnonaloilla matkakustannusten leikkaukset ovat ilmeisesti suhteellisesti vielä suurempia.

Voimassa oleva työmarkkinaratkaisu päättyy vuoden 2003 tammikuun lopussa. Tuon jälkeisestä palkkausmenojen kasvua ei vielä tiedetä, joten asiaan joudutaan palaamaan myöhemmin lisäbudjetin yhteydessä.

Yliopistojen tilakustannukset

Hyväksyessään korkeakoululaitoksen kehittämislain voimavarapykälän vuoden 2001 loppusyksyllä eduskunta samalla edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti yliopistojen tilakustannuksista aiheutuvat ongelmat siten, että tarvittavat korjaukset tehdään jo vuoden 2003 talousarviosta päätettäessä.

Asiaa selvitti selvitysmies Pekka Pajakkala. Hänen loppukeväällä 2002 tekemät ehdotukset keventäisivät yliopistojen tilakustannuksia vuonna 2003 noin 12 miljoonalla eurolla.

Valtion vuoden 2003 talousarvioita on ainoastaan yksi, jota koskeva esitystä ollaan antamassa eduskunnalle. Talousarvioesityksessä ei näy ilmeisesti merkkiäkään siitä, että eduskunnan edellytys yliopistojen tilakustannusten ongelmien selvittämiseksi toteutuisi päätettäessä vuoden 2003 talousarviosta.

Ainakin Professoriliiton edustajat ovat eri yhteyksissä tuoneet voimakkaasti esiin tämän eduskunnan edellytyksen ja toivoneet sen toteuttamista. Vieläkään ei ole liian myöhäistä tehdä näin.

Palkkausuudistus

Toisaalla tässä lehdessä on käsitelty palkkausjärjestelmän uudistusta ja asian selvittelyä yliopistosektorilla. Palkkausuudistusta ei voi toteuttaa ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Valtiovarainministeriön oman budjettiesityksen mukaan tavoitteena on, että suurin osa valtion virastoista on ottanut uuden palkkausjärjestelmän käyttöön vuoden 2003 aikana. Uudistus aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka toteutuvat sopimusten 3-5 vuoden siirtymäkaudella. Rahoitukseen käytetään yleisiin sopimuksiin perustuvat järjestelyvarat ja vastaavat erät, mutta osa jää työnantajan muutoin rahoitettavaksi. Tämä työnantajan osuus rahoitetaan valtionvarainministeriön mukaan olemassa olevilla toimintamenomäärärahoilla tai tarvittaessa osittain erillisellä talousarviorahoituksella.

Valtiovarainministeriö siis lupailee yliopistoillekin lisärahaa, jos niissä tehdään valtion työmarkkinalaitoksen hyväksymä palkkausuudistus.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
4.9.2002

(painetun lehden s. 11-12)