Tieteentekijöiden liiton strategia
Miksi ammattiliitto on olemassa? Mitkä ovat ammattiliiton
keskeiset tavoitteet? Tieteentekijöiden liiton strategiset
päätökset ja siihen liittyvät keskeiset tavoitteet
muotoutuvat liiton hallintoelinten käsittelyssä ja liiton
seminaareissa. Strategiset linjaukset saattavat osittain olla
suullisesti muotoiltuina, mutta liiton asettamat lähitavoitteet
ovat kiteytyneinä vuotuiseen toimintasuunnitelmaan. Noin
vuosi sitten liiton hallituksen seminaarissa syntyi ajatus siitä,
että liiton olisi syytä määritellä asemansa
ja esittää ajatuksensa lähivuosien tavoitteista
kirjallisessa muodossa. Strategisen suunnittelun prosessi lähti
liikkeelle, ja prosessi sinänsä on liiton toiminalle
arvokas. Prosessin aikaansaama strategiapaperi on nyt lausuntokierroksella
liiton jäsenyhdistyksissä. Tavoitteena on saada strategiapaperi
syysliittokokouksen käsittelyyn.
Tieteentekijöiden liitto täyttää tänä
vuonna 35 vuotta. Liitto perustettiin v. 1967 Korkeakoulujen Assistenttiliittona,
jolloin ydinporukkaan kuuluivat nimen perusteella assistentit
ja amanuenssit. Tänä päivänä liittoon
jäsenyhdistyksensä kautta kuuluvien jäsenten nimikkeiden
kirjo on erittäin suuri. Lyhyesti voidaan todeta, että
Tieteentekijöiden liitto on yliopistojen ja tutkimuslaitosten
akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö. Tänä
päivänä jäsenistä lähes 41 % toimii
nimikkeillä muu virka- tai työsuhteinen tutkija (21,2
%), assistentti (11,0 %) ja tutkijakoulutettava tutkijakoulussa
(8,5 %). Tutkijoiden edunvalvonnasta liitto huolehtii tiiviissä
yhteistyössä jäsenyhdistyksensä Suomen akateemisten
tutkijoiden yhdistyksen kanssa.
Tieteentekijöiden liiton keskeisenä tehtävä
on jäsenten palkkatason nostaminen. Koska tehdyt selvitykset
osoittavat, että varsinkin yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä
toimivien palkkojen kilpailukyky on heikko, on tähän
tehtävään todella syytä keskittyä. Johtotehtävissä
olevien palkkaukseen on Valpas-ratkaisun kautta saatu jonkin verran
korjausta, mutta asiantuntijatehtävissä olevien palkkauksen
korjaus on ollut vähäisempi. Yliopisto- ja tutkimuslaitosurasta
on saatava palkkauksellisesti kilpailukykyinen uraputki.
Tieteentekijöiden liitto esittää visiossaan, että
akateemisen loppututkinnon suorittaneen alkupalkkaus vuonna 2010
on yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kilpailukykyinen muiden
sektoreiden palkkojen kanssa. Edelleen visioidaan, että valtaosa
liiton jäsenistöstä vuonna 2010 työskentelee
pysyvissä tai vähintään viiden vuoden mittaisissa
palvelussuhteissa, ja että apurahatutkijat voivat parantaa
sosiaaliturvaansa yhteiskunnan ja apurahan myöntäjän
tuella. Näistä visioista johdetaan sitten toiminnan
lähivuosien tavoitteet.
Tieteentekijöiden liitto tekee yhteistyösopimuksensa
kautta tiivistä yhteistyötä Professoriliiton kanssa
ja on lehtiyhteistyössä Yliopistonlehtorien liiton kanssa.
Yhteistyössä näiden puhtaasti opetushenkilökunnan
ammattijärjestöjen kanssa Tieteentekijöiden liitto
voi ajaa opetushenkilöstön edunvalvontaa. Yliopistojen
ja tutkimuslaitosten muiden akateemisten asiantuntijoiden edunvalvonta
jää yksinomaan Tieteentekijöiden liiton kannettavaksi.
Keskeinen palkkauksellinen asia, joka koskee sekä opettajakuntaa
että muuta henkilökuntaa, on palkkausjärjestelmäuudistus.
Tieteentekijöiden liitto edellyttää, että
jäsenistön palkkataso nostetaan jäsenistön
korkeaa koulutustasoa, työtehtävien vaativuutta ja yhteiskunnallista
vaikuttavuutta vastaavaksi, ja että henkilökohtainen
palkkaus määräytyy pätevyyden, tehtävien
vaativuuden sekä osaamisesta palkitsemisen perusteella.
Kilpailukykyinen palkka alalla tuo mukanaan kiristyvää
kilpailua viroista ja mahdollisesti suurempaa läpivirtausta.
Järjestelmään toivotaan kuitenkin pysyvyyttä,
mikä voidaan saavuttaa pitempien työsuhteiden kautta.
Kun työntekijät tiiviimmin kiinnitetään tehtäviinsä
ja työpaikkoihinsa, halukkuus vaihtaa tehtävää
vähenee. Osasyynä määräysten ketjuttamiseen
on tietenkin henkilöstön suuri liikkuvuus. Määräaikaisuusongelmatiikka,
uudet palkkausjärjestelmät, henkilöstön hyvinvointi
jne. asettavat, kuten me aikaisemmissa kirjoituksissa olemme todenneet,
haasteita henkilöstöpolitiikalle ja johtamiskulttuurille.
Yhdessä voimme myötävaikuttaa hyvän henkilöstöpolitiikan
syntymiseen.
Björn Fant
puheenjohtaja
Tieteentekijöiden liitto
(painetun lehden s. 3)
|