Valpasta jatkettava
Valpas-raportin
mukaan valtiolla erityisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevien palkkakilpailukyky on huono. Valpas-raportin johtopäätöksiä
on aloitettu toteuttaa. Valppaan jatko on vielä epäselvää.
Valppaan toteamien epäkohtien korjaamiseen on jatkossakin
kova tarve.
Vuoden 1999 joulukuussa julkaistun Valpas -valtion palkkaseurantatyöryhmän
loppuraportin sanoma oli kristallinkirkas. Valtiolla johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevien palkkakilpailukyky oli huono, suoraan sanoen surkea verrattuna
vastaavantasoisissa tehtävissä yleisillä työmarkkinoilla
olevien palkkatasoon. Yleisesti voitiin todeta, että mentäessä
ylöspäin palkkahierarkiassa epäsuhta vain kasvoi. Erityisen
huono palkkakilpailukyky työnantajien mielestä oli yliopistojen
johto- ja asiantuntijatehtävissä olevilla. Avustavissa ja suorittavissa
tehtävissä olevien valtion henkilöstön palkan kilpailukyky
ei ollut yhtä huono Valpas-raportin mukaan. Koko valtionhallinnossa
oli kuitenkin raporttia edeltäneinä vuosina tapahtunut jälkeenjääneisyyttä.
Valpas-raportin julkaisemisen jälkeen vastaavanlaisia raportteja
on tehty myös kunnan ja kirkon sektorilla.
Valppaan toteuttaminen
Vuoden 2000 alussa sovitun virkaehtosopimuksen mukaan valtion työmarkkinalaitos
vaikutti siihen, että virastot työnantajapäätöksessään
toteuttavat Valpas-raportin linjauksia. Voimassa olevassa tammikuun 2003
lopussa päättyvässä virkaehtosopimuksessa taas todetaan,
että osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että valtion
palkkakilpailukykyä on jatkuvasti seurattava ja turvattava, ottaen
huomioon Valpas-raportin linjaukset.
Valpas-raportin linjauksia on tähän mennessä toteutettu
käytäntöön kahteen otteeseen. Toteuttaminen on koskenut
kaikkia hallinnon aloja ja virastoja saman kaavan mukaisesti. Toistaiseksi
mitään alakohtaisia painotuksia ei ole kyetty löytämään,
vaikka itse raportin mukaan palkkakilpailukyvyssä alakohtaisia eroja
esiintyykin.
Vuoden 2001 alusta tuli voimaan Valpas-hankkeen ensimmäinen vaihe.
Tuolloin korotuksia toteutettiin kolmella eri elementillä: 1) Ikälisien
aikaistaminen, 2)
asteikkokorotuksin, palkkataulukoissa ylöspäin mennessä
kasvavin vaikutuksin ja 3) virastokohtaisin erin. Kokonaisuudessaan korotusvaikutus
oli tuolloin valtion palkkasummasta 1,2 %.
Toinen Valpas-hankkeen tähänastista toteuttamisvaiheesta tapahtui
kuluvan vuoden alusta. Korotuskaava oli samanlainen kuin edellisellä
kertaa, tosin ikälisäjärjestelmää ei tämän
vuoden alusta uudistettu. Tämän vuoden alusta tulleen Valpas-korotusten
kokonaisvaikutus oli 0,8 % valtion palkkasummasta.
Tähänastiset Valpas-korotukset ovat olleet yhteensä kaksi
prosenttia valtion palkkasummasta. Kyse ei ole siis vielä ollut mistään
dramaattisista summista, osoittihan Valpas-raportti eräiltä
osin kymmenienkin prosenttien jälkeenjääneisyyden valtiolla.
Valpas-linjausten toteuttamisessa ollaan siis vasta alussa. Valppaan jatkoa
tarvitaan suuresti.
Valpas-korotusten luonne
Voimassa oleva kokonaisratkaisu on merkinnyt tietyn suuruisia korotuksia
eri työmarkkinasektorilla suunnilleen saman mallin mukaan. Valpas-korotukset
eivät ole olleet kokonaisratkaisun piirissä. Valpas-korotukset
muodostavat erillisen osan valtion palkkaratkaisuissa.
Tulopoliittisen selvitystoimikunnan 9.9.2002 julkaiseman raportin mukaan
ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna keskimääräisesti
3,3 %. Valtiolla korotusprosentti on 3,6 %. Valtiolla keskimääräistä
suuremmat korotukset johtuvat juuri Valpas-hankkeen toteuttamisesta.
Yksityisellä sektorilla on yleistä, että varsinaisten
sopimuskorotusten lisäksi tapahtuu niin sanottua liukumaa. Tällaista
ei ole juurikaan havaittu valtiolla. Tulopoliittinen selvitystoimikunta
kirjaa Valpas-korotukset liukumaa vastaavaksi. Valpas-korotuksissa on
siis ollut kyse paljolti liukuman jälkikäteisestä korvaamisesta.
Vaikka Valpas-korotukset ovat suuntautuneet valtion eri hallinnonaloille
saman kaavan mukaisesti, eivät ne ole kuitenkaan eri henkilöstöryhmille
tulleet saman suuruisena. Tämä on täysin Valpas-raportin
linjausten mukaista.
Valppaan jatko
Maan hallituksen 30.8.2001 hyväksymässä valtion henkilöstöpolitiikan
linjassa korostetaan erittäin voimakkaasti valtion kilpailukykyä
työnantajana. Tähän kilpailukykyyn kuuluu olennaisesti
myös palkka.
Valtion vuoden 2003 talousarvioesityksessä ei Valpas-korotuksia
ole suoranaisesti budjetoitu. Budjettiesityksessä kuitenkin viitataan
Valpas-selvitykseen. Budjettiesityksen perustelujen mukaan palkkakilpailukyvyn
parantamistoimenpiteisiin ryhdytään valtioneuvoston henkilöstöpolitiikan
linjasta tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiotyönantaja
kyllä myöntää valtion palkkakilpailukyvyn heikkouden
Valpas-hankkeen raportin mukaisesti. Työnantajalla on tiettyjä
haluja korjata valtion palkkakilpailukykyä. Voimassa olevaan virkaehtosopimukseen
sisältyy väljähkö maininta Valpas-linjausten realisoimisesta
myös tulevaisuudessa. Ehdotonta määräystä ei
kuitenkaan ole. Valpas-hankkeen jatkotoimia koskee siis tietynlainen epäselvyys.
Valtion päätyönantaja valtion työmarkkinalaitos on
viestittänyt selvästi eri yhteyksissä, että se haluaisi
tulevaisuudessa suunnata Valpas-korotukset sellaisille virastoille, joissa
sen mielestä on toteutettu palkkausjärjestelmän uudistus.
Työmarkkinalaitoksen mielestä Valpas-korotuksia ei siis enää
tulisi jakaa kaikille hallinnonaloille ja virastoille. Palkkausjärjestelmän
uudistus koskee tällä hetkellä noin 15 %:ia valtion väestä.
Valpas-raportti osoitti, että valtion palkkakilpailukyky vaihtelee
valtionhallinnon eri aloilla. Vaihtelevuus ei vastaa sitä, missä
palkkausjärjestelmät on uudistettu.
Valtion pääsopijajärjestöt ovat melko yhtä mieltä
siitä, että Valpas-hanketta tulee jatkaa laajana. Valpas-hankkeen
jatkon toteuttamisen muodot ja keinot ovat vielä epäselviä.
Tätä kirjoitettaessa myös tulopoliittisen kokonaisratkaisun
kohtalo on hyvin avoin. Valpas-korotusten tarve on riippumaton siitä,
syntyykö Tupo vai ei.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
7.10.2002
(painetun lehden s. 35-36)
|