OPM:n työryhmä: Henkilöstönäkökulma osaksi yliopistojen tuloksellisuusrahoitusta

Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmä II jätti muistionsa opetusministeri Maija Raskille 18. lokakuuta.

Työryhmä esittää muutoksia yliopistoja koskevaan lainsäädäntöön, jotta yliopistot saisivat paremmat mahdollisuudet yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamiseen sekä toimintansa profiloimiseen. Lakiin lisätäisiin yliopistojen uutena tehtävänä vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa sekä tutkimustulosten vaikuttavuuden edistäminen. Myös tulosohjausjärjestelmän oikeudellista perustaa halutaan vahvistaa. Tutkintoasetuksia tulee yhdenmukaistaa ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää.

Rehtorien neuvoston ajamaa yliopistojen autonomisen aseman vahvistamista merkitsee mm. se, että innovaatioiden hyödyntämisestä saatavat tulot, samoin kuin yliopiston mahdollisesti saamat lahjoitus- tai muut vastaavat varat, olisi voitava rahastoida erillisiin rahastoihin, jotta tulot voitaisiin käyttää joustavasti yliopistojen toiminnan edistämiseksi. Rahastoissa olevia varoja tulisi voida käyttää vain yliopistojen tarkoituksiin ja tehtäviin.

Opetusministeriön tulee selvittää vuoden 2003 loppuun mennessä, miten ja miltä osin rakennerahastovaroin käynnistetty koulutus- ja tutkimustoiminta voidaan sopeuttaa valtion budjettivaroista rahoitettavaksi.

Tulossopimuksissa tavoitteet tutkinnoille

Tulossopimuksissa ehdotetaan sovittavaksi määrälliset tutkintotavoitteet ylemmille korkeakoulututkinnoille, tohtorintutkinnoille, alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa aloittaville uusille opiskelijoille, kansainväliselle henkilövaihdolle, avoimen yliopisto-opetuksen kautta tutkinto-opiskeluun siirtyville ja avoimen yliopiston laskennallisille kokovuotisille opiskelijapaikoille. Kaikilla koulutusaloilla aineenopettajakoulutus tulee erottaa alan muista ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista.

Yliopistojen yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle asetetaan toiminnan luonnetta kuvaavia tavoitteita, jos määrällisiä tavoitteita ei pystytä asettamaan.

Yliopistojen rahoitusmalliin liittyvät ehdotukset

Yliopistojen rahoitusmallin kehittämislähtökohtana pidetään jatkuvuuden turvaamista. Työryhmä esittää, että yliopistojen toimintamenot muodostuvat sopimuskaudella 2004-2006 edelleen varsinaisesta perusrahoituksesta, valtakunnallisten tehtävien rahoituksesta, valtakunnallisista ohjelmista sekä hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta.

Laskennallinen perusrahoitus määräytyisi toiminnan laajuuden, opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän perusteella. Laajuustekijä muodostuisi kaikille yliopistoille osoitettavasta pohjarahoituksesta, tilakustannuksista ja tulossopimuksissa sovituista uusien opiskelijoiden tavoitteesta. Opetuksen osalta rahoitus muodostuisi ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista ja toteutumista, tutkimuksen osuus puolestaan tulossopimuksissa sovituista tutkijakoulujen rahoituksesta sekä tohtorintutkintotavoitteista ja -toteutumista. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän osuutta määritettäessä otettaisiin huomioon avoin yliopisto-opetus ja muu yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Työryhmä ei ehdota muutoksia voimassa oleviin koulutusaloittaisiin kustannuskertoimiin.

Hankerahoitus on tarkoitus kohdentaa valtakunnallisia tavoitteita tukeviin yliopistojen omiin hankkeisiin, yliopistojen verkostohankkeisiin ja uudisrakentamisen varustamiseen.

Tuloksellisuusrahoituksella palkitaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Sopimuskauden 2004-2006 tuloksellisuuskriteerit ovat tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laatu (tutkimuksen huippuyksiköt, Suomen Akatemian rahoitus, muu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ja taiteellisen toiminnan huippuyksiköt), koulutuksen laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus (koulutuksen laatuyksiköt, aikuiskoulutuksen laatuyliopistot, opintojen kulku, työllistyminen ja kansainvälistyminen) sekä yliopistokohtainen arvio.

Tuloksellisuuskriteereissä mainittuun yliopistokohtaiseen arvioon sisältyy henkilöstönäkökulman huomioon ottaminen yliopistojen toiminnassa.

Työryhmä ehdottaa, että perusrahoitus pysyy mahdollisimman vakaana ja se on suuruudeltaan merkittävä osa toimintamenoista. Toiminnan laajenemisen ja tilakustannusten lisääntymisen tulee heijastua vastaavana kasvuna toimintamenokehykseen.

Muistioon sisältyy neljä eriävää mielipidettä. Näistä kolme koskee kustannuskertoimien uudistamisen tarvetta ja yksi huippuyksikkörahoituksen asemaa.

(painetun lehden s. 14)