Palkkausuudistus ja esimiesjärjestelmä

Yliopistoissa useimmiten opetushenkilöstöön kuuluva hoitaa esimiestehtäviä muiden tehtäviensä ohella. Palkkausuudistuksen toteuttaminen tulee asettamaan esimiesjärjestelmälle uudenlaisia haasteita. Esimiespalkkiojärjestelmä tulee säilyttää muusta palkkausjärjestelmästä erillisenä. Lisääntyvät esimiestehtävät edellyttävät korotettuja palkkioita.

Yliopistojen esimiesjärjestelmä poikkeaa olennaisesti tavallisen viraston esimiesjärjestelmästä. Yliopistoille ovat ominaista luottamuspohjaiset esimiestehtävät, joihin valitaan vaaleilla määräajaksi. Opetushenkilökuntaan kuuluva, useimmiten professori, hoitaa oman toimensa ohella yliopistojen toiminnan kannalta tarpeellisia hallinnollisia esimiestehtäviä. Tällaisia esimiehiä ovat dekaanit, osastojen johtajat, laitosten johtajat sekä erilaiset muilla nimikkeillä olevat opettajakunnasta tulevat esimiehet. Opettajaesimiehiä on yliopistoissa useita satoja.

Yliopistojen luottamusesimiesjärjestelmällä on pitkät perinteet. Tällainen järjestelmä on välttämätön yliopistojen asiantuntijaorganisaation säilymisen vuoksi. Toteutettava palkkausuudistus ei muuta tätä tosiasiaa. Uudistus asettaa kuitenkin uusia haasteita esimiesjärjestelmälle.

Esimiesten korvaukset

Keskitetyllä virkaehtosopimuksella sovitaan nykyisin kaikkien opettajaesimiesten yliopistokohtaiset esimiespalkkapotit. Yliopistoissa päätetään näiltä pohjilta esimiespalkkioiden kohdentamisesta ja kunkin palkkion suuruudesta. Asianomaisilla henkilöstöjärjestöillä on oma roolinsa kohdentamismenettelyssä.

Esimiespalkkion kokonaisosuus on vaatimaton verrattuna esimerkiksi yliopistojen opetushenkilökunnan kokonaispalkkapottiin. Esimiespalkkiot muodostavat siitä nykyisin runsaan prosentin. Vaikutelma on, että esimiesjärjestelmän kehittämiseen ei ole haluttu ohjata voimavaroja ainakaan palkan muodossa. Palkkausuudistuksen toteuttaminen tuo kovia lisäpaineita esimiesjärjestelmän ja -palkkiojärjestelmän tuntuvaan kehittämiseen.

Professoriliiton marraskuussa 2002 tekemän palkkaselvityksen mukaan 35 % liiton jäsenistä sai tuolloin esimiespalkkiota. Esimiestehtävissä esiintyy sitä paitsi vaihtuvuutta, joten varsin suuri osa professoreista on uransa aikana esimiehenä. Professorien ja Professoriliiton näkökulmasta esimiesjärjestelmällä ja -palkkiojärjestelmällä on tärkeä merkitys palkkausuudistuksen toteuttamisen onnistumisessa.

Palkkausuudistuksen sisältö

Uudessa palkkausjärjestelmässä pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon palkkauksen määräytymisperusteina tehtävien vaativuus, ns. vaati-osa ja henkilökohtainen suoriutuminen tehtävistä, ns. henki-osa. Sekä vaati-osan, että henki-osan määräytymisessä voidaan käyttää erilaisia malleja tai järjestelmiä. Erityisesti vaati-osan määräytyminen on juuri nyt yliopistojen osalta kovien keskustason neuvottelujen kohteena.

Nykytilanteeseen verrattuna palkkausuudistus tulee merkitsemään arviointien suurta lisääntymistä sekä vaati-osaa että henki-osaa koskien. Arvioinnin suorittaminen ja siltä pohjalta palkkauksen määrääminen edellyttää arvioinnin tekijää/tekijöitä.

Arviointiin osalliset

Yliopistojen arviointijärjestelmän tulee olla suhteellisen yksinkertainen. Mihinkään pitkien, monisivuisten lomakkeiden täyttämisiin ja siltä pohjalta tuleviin erilaisiin pisteytyksiin ei ole tarkoituksenmukaista eikä tuskin edes mahdollista mennä. Monimutkainen arvioitijärjestelmä merkitsisi monimutkaista hallintoa, joka söisi voimavaroja.

Työntekijät ovat osallisia itsensä arvioinnissa. Ilman henkilöstön hyväksyntää palkkausuudistus ei voi onnistua. Oikeusturvalla tulee olla arviointijärjestelmässä keskeinen osansa. Tämä edellyttää ainakin joissakin tapauksissa monijäsenistä arviointielintä sekä oikaisumahdollisuutta. Myös luottamusmiesjärjestelmän merkitys korostuu arviointia suoritettaessa ja palkkausuudistusta toteutettaessa.

Suurimman muutoksen uusi palkkausjärjestelmä tulee kuitenkin muodostamaan esimiesten tehtäviin ja asemaan. Työntekijäin ja esimiesten välisiä kehityskeskusteluja käydään aivan uudella tavalla. Esimiehillä tulee olemaan keskeinen merkitys vaati-osan määrittelemisessä ja tehtävän sijoittamisessa tietylle vaativuustasolle, jolle on määritelty tietynsuuruinen palkkataso. Vielä keskeisempi rooli esimiehellä tulee olemaan määriteltäessä henki-osaa, jonka mukainen palkka tulee vaati-osan päälle.

Palkkausuudistuksen toteutuessa esimiesten tehtävät tulevat työläämmiksi, vaativammiksi ja vastuullisemmiksi ja jos niin halutaan sanoa, esimiestehtäviin tulee liittymään entistä enemmän valtaa. Esimiesten ja joidenkin työntekijöiden henkilösuhteet saattavat rasittua. Kyse voi olla kaikkiaan esimiesten aseman ja tehtävien dramaattisistakin muutoksista.

Esimiesjärjestelmän muutostarpeet

Yliopistojen esimiesjärjestelmä jatkaa luottamusmiespohjaisena palkkausuudistuksen toteutuessa.

Nykyisin suurissa yliopistojen laitoksissa saattaa olla toistasataa henkilöä. Yksi laitosesimies ei pysty millään osallistumaan kaikkien työntekijöiden vaati- ja henkiarviointeihin. Ainakin joissakin yksiköissä tarvittaneen “lähiesimiesjärjestelmää”.

Uusi palkkausjärjestelmä on vielä toistaiseksi tuntematon monille. Tarvitaan paljon koulutusta ja järjestelmään sitoutumista. Tämä koskee kaikkia, mutta erityisesti esimiehiä. Esimiesten työpanoksesta suunnataan entistä suurempi osuus esimiestehtäviin eli henkilöstön tehtävien vaativuuden ja niistä suoriutumisen arviointeihin.

Esimiestehtävien palkkausta ei tule sisällyttää muuhun palkkausjärjestelmään “kilpailemaan” muiden palkkojen kanssa. “Kilpailutilanne” olisi hämmentävä eikä se lisäisi uudistuksen onnistumisedellytyksiä. Esimiespalkkioiden tulee olla muusta palkkausjärjestelmästä erillisiä. Tätä mieltä näyttäisivät olevan myös yliopistotyöantajat. Esimiespalkkiojärjestelmästä tulisi voida edelleen sopia keskitetyllä virkaehtosopimuksella ja muutoinkin noudattaa nykykäytäntöä.

Koko palkkausuudistuksen toimiminen käytännössä edellyttää, että sen toteuttamisessa keskeisiä toimijoita muistetaan myös palkkauksellisesti eli esimiespalkkioita tulee korottaa tuntuvasti. Palkkausuudistus edellyttää muutoinkin yliopistoissa tuntuvaa lisärahoitusta.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
5.12.2003

(painetun lehden s. 23)