 
| ||||||||||
|
Antero Puhakka 1. Toimin yhteiskuntapolitiikan assistenttina Joensuun yliopistossa. Erikoisalueeni on ollut alkoholipolitiikka, mutta viime aikoina olen suunnannut tutkimustani yhä enemmän yliopistotyön tutkimiseen, etenkin yliopistotyönstressi on ollut kiinnostukseni kohteena. 2 b. Yliopistojärjestöjen yhteistyön onnistuminen on yliopistojen henkilöstön hyvinvoinnin parantamisen kannalta keskeinen kysymys tulevina vuosina. Edessä on monia isoja uudistuksia, joissa yhteistyöllä voidaan paremmin turvata akavalaisen kentän edut kuin keskinäisellä nahistelulla. Yhteistyö on aina vastavuoroisuutta, ei sanelua, mikä kaikkien osapuolten on syytä muistaa.
Hannu Jalkanen 1. Työskentelen korkeakoulutuksen tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Kuulun myös sen hallitukseen ja pariin toimikuntaan. Olen JYTTE:n jäsen ja Akava-JS:n pääluottamusmies. Aloitan kolmannen kauden liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä voin puolustaa ja edistää jäsenistön etujen yliopistolaitoksen erilaisissa uudistuksissa. 2a. Uuden palkkausjärjestelmän tulee vastata yliopistojen toiminnan tarpeita ja korjata nykyisen palkkauksen heikkoudet. Tieteellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen on vaativaa ja monipuolista asiantuntijatyötä, mistä tulee maksaa sen tekijöille kunnollinen ja oikeudenmukainen palkka.
Sirkku Manninen 1. Toimin yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitoksella. Väittelin Oulun yliopistossa, missä minulla on ympäristöekologian dosentuuri ja Kuopion yliopistossa ekologisen ympäristötieteen dosentuuri. Olen ajanut yhteisiä asioita aikaisemmin(kin) mm. pääluottamusmiehenä ja TTL:n varapuheenjohtajana. 2b. Toivon, että TLL, Professoriliitto ja Yliopistonlehtorien liitto yhdistyvät lähitulevaisuudessa yhdeksi yliopistojen (ja valtion tutkimuslaitosten) akateemisten liitoksi. Uskon, että sillä tavoin menisimme niin palkkaus- kuin muissakin edunvalvonta-asioissa pitemmin askelin ja nopeammin eteenpäin kuin nykyisen kolmen liiton systeemin avulla.
Alfred Colpaert 1. Ikä 45, Oulun yliopiston maantieteen laitoksen yliassistentti, alana paikkatietojärjestelmät ja kaukokartoitus. Lempiaiheena Pohjois-Suomen porolaidunten seuranta. Olen syntynyt Hollannissa, lähellä Belgian rajaa ja opiskelut sekä Utrechtin yliopistossa että Oulun yliopistossa. Oulussa olen ollut paikallisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja toimin vuodenvaiheesta pääluottamusmiehenä. 2a. Pidän nykyistä järjestelmää toimivana. Uuden tulospalkkausjärjestelmän tulisi olla analyyttinen, oikeudenmukainen ja yksinkertainen. Tulososa saisi olla korkeintaan 30 % palkasta. Toivosin että yksiköiden johtajat saisivat esimieskoulutusta joten he selviävät tulevasta urakasta.
Patrizia Hongisto 1. Jag jobbar vid Åbo regionens utvecklingscentral. Samtidigt arbetar jag med min forskning. Den lilla tiden som blir över följer jag aktivt med i mina tonårs pojkars intressen inom bl.a. idrott och film. 2b. Det allt starkare samarbetet mellan universiteten och näringslivet leder till en ny situation gällande frågan om hur forskning bedrivs. Jag ser betydelsen av samarbetet mellan de fackliga organisationerna i att det leder till att bättre lösningar för forskarnas lyfts fram.
Stina Immonen 1. Stina Immonen, työskentelen tutkijana ja opettajana Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla. Olen Suomen Akateemisten tutkijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen. 2a. Palkkausjärjestelmän tulisi olla sellainen, joka arvostaa tutkijoita uuden tieteellisen tiedon tuottajina ja palkitsee tutkimustyön tuloksellisuudesta. Tutkimus on tehtäväkenttä, johon yliopistojen muut perustehtävät kytkeytyvät. Henkilön palkkaus ei tule perustua hänen muodolliseen asemaansa vaan hänen panokseensa yliopiston kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden hyväksi.
Minna Jokela 1. Olen kansainvälisen politiikan assistentti Turun yliopiston valtio-opin laitoksella. Tutkimusalani on kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja Euroopan unionin rooli globaalipolitiikassa. 2a. Opettajille ja tutkijoille oma oikeudenmukainen, kannustava, läpinäkyvä ja helposti hallinnoitava palkkausjärjestelmä, joka nostaa palkat pois kuopasta. Käytännön toteutuksessa riittää yliopistojärjestöille - yhdessä ja erikseen - töitä koko vuodeksi 2003!
Arja Juntunen 1. Informaatikko, Kuopion yliopisto. 2a. Oikeudenmukainen, ja heti lausuttuani sanan kyseenalaistan sen: kenen näkökulmasta? Edustamallani työsaralla, kirjasto- ja informaatiopalveluissa, nimekkeisiin perustuva palkkaus on aikansa elänyt. Nimekkeet eivät kuvaa työn sisältöä ja sen vaativuutta. Hyvässä palkkausjärjestelmässä maksetaan työstä sen sisällön ja vaativuuden mukaan perustuipa tehtävän vaativuustaso asiantuntijuuteen, johtajuuteen tai muihin työn sisällöllisiin kriteereihin.
Joel Kuortti 1. Työskentelen Tampereen yliopiston englantilaisen filologian msv. professorina. Olen erityisesti kiinnostunut kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksesta. Vapaa-aikana lueskelen ja sählään. 2b. Yliopistoympäristössä on huomattavasti sellaisia tekijöitä, joihin vaikuttaminen hoituisi parhaiten eri järjestöjen yhteistyöllä. Minusta yhteistyön jatkuva kehittäminen olisi kaikkien etu.
Vesa Meuronen 1. Olen 47 vuotias, perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä. Toimin tutkijaopettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Energia- ja ympäristötekniikan osastolla. Oma opetus- ja tutkimusalani on voimalaitostekniikka. LaTKA:ssa olen toiminut pitkään eri tehtävissä, viimeksi luottamusmiehenä. 2a. Jos yliopistoissa otetaan käyttöön tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä, pitää tutkimus- ja opetushenkilökunnalla olla oma järjestelmänsä. Yhdellä koko henkilökunnan yhteisellä järjestelmällä ei voida huomioida riittävästi tutkimus- ja opetustyön erityispiirteitä. Toisaalta myös nykyistä palkkaluokkiin perustuvaa järjestelmää on mahdollista kehittää kannustavammaksi ja palkitsevammaksi.
Anu Wulff 1. Olen koulutukseltani ympäristö-(kasvi)tieteilijä ja työskentelen virtuaaliyliopistotoiminnan suunnittelijana Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa. 2a. Liiton toiminnassa on keskeistä mm. osallistuminen yliopistoon soveltuvien palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Hyvä järjestelmä on selkeä, tarpeeksi analyyttinen, erotteleva ja asiantuntijuuden eri tasot tunnistava. Jotta järjestelmä toimisi oikeudenmukaisesti, on ohjeistuksen ja esimiesten johtamistaitojen oltava riittävät.
TTL:n hallituksen jäsenten yhteystiedot kotisivulla:
Yliopistonlehtorien liiton hallitus
Vesa Kulmala 1. Olen Turun yliopiston teoreettisen fysiikan lehtori ja olen toiminut yliopiston opettajantehtävissä yhteensä 35 vuotta. Olen pyytänyt ja saanut sisällyttää työsuunnitelmani 1600 tuntiin myös tutkimusta. Päätoimeni ohella toimin nyt jo seitsemättä kaksivuotiskautta YLL:n puheenjohtajana. 2.a Yliopistoon sopivassa palkkausjärjestelmässä vakinaisten opettajien tehtävät on hinnoiteltu omana ryhmänään ja on otettu huomioon heidän täyttämänsä viran pätevyysvaatimus, työkokemuksensa ja työtehtäviensä laatu. Yliopiston toinen päätehtävä, tutkimukseen perustuva opetus, tulee tällöin ottaa huomioon yhtä suurella painolla kuin tutkimuskin. Ei myöskään saa unohtaa, että usein oppiaineen ensimmäiset peruskurssit ovat kaikkein työläimpiä valmistaa ja pitää; niissä onnistuminen vaatii erityistaitoja, joita tulisi kohtuullisesti palkita.
Jan-Håkan Öberg 1. Toimin Helsingin yliopiston kielikeskuksen ruotsin kielen lehtorina ja olen Akava-JS:n pääluottamusmies. Vaimoni on sairaanhoitaja ja meillä on aikuinen tytär sekä Tiri-niminen Kees Hond. AY-toiminnan lisäksi harrastan matkailua, musiikkia, lukemista ja “talonpitoa” (tänä talvena on lunta tullut onneksi vähän). 2a. Yliopistoon sopivan palkkausjärjestelmän raamit löytyvät mielestäni Helsingin yliopiston erillisestä tarkentavasta virkaehtosopimuksesta. Siinä on selkeästi ja läpinäkyvästi laadittu kriteeristö opetushenkilöstön palkkasijoitteluksi. Mallia tulisi kehittää sovittujen periaatteiden suuntaisesti ja samalla myös arviointikäytäntöjä tulisi yhtenäistää ja selkeyttää.
Susanne Anttila 1. Olen Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin lehtori (vs). Harrastuksia ovat mm. kuntonyrkkeily, sähly, piirtäminen ja matkustaminen. 2c. Selkeys ja yhteneväisyys Euroopan yliopistojen tutkinnoille on tervetullutta. Ydinainesanalyysillä päästään resurssien järkeistämiseen, ja toivottavasti opiskelijoiden ‘sirpalevalintojen’ vähenemiseen. Nykyään eri kurssien opintoviikkomäärät eivät ole suhteessa toisiinsa, ehkä tulevaisuudessa opintopisteet ovat.
Matti Grönroos 1. Tilastotieteen lehtori Turun yliopistossa, luottamusmies ja OAJ:n Turun YLL-yhdistyksen puheenjohtaja. 2b. Yhteistyö ja ehdottoman yhtenäinen esiintyminen työnantajaan päin on erityisen tärkeää nyt, kun sekä virkarakenne- että palkkausjärjestelmän uudistus ovat ehkä toteutumassa.
Päivi Linnansaari 1. Olen tekstiilityön didaktiikan lehtori Lapin yliopistossa. 2c. Tutkintorakenteen uudistus luokanopettajakoulutuksen näkövinkkelistä tuntuu hankalalta. Jos tavoitteena on ollut yleensä opiskeluaikojen lyhentäminen, niin nyt se pidentyy vuodella ainakin täällä Lapin yliopistossa. Luokanopettajan perustutkinto on ylempi tutkinto Suomessa, ei siihen mitään välimuotoa tarvita.
Helena Lupari 1. Olen tekstiilitaitelija koulutukseltani ja lehtorin virkani
on Taideteollisen korkeakoulun uuden muotoilun osaston tekstiilitaiteen
koulutusohjemassa. Tällä hetkellä voin keskittyä
taiteelliseen työhöni ja opetusmateriaalini työstämiseen
uudenlaisen kehittämisrahan avulla. 2a. Palkkausjärjestelmä, joka ensinnäkin antaisi koulutusta vastaavan ansiotason jo lähtötasolta. Olisi mahdollisimman oikeudenmukainen, takaisi ansiokehityksen niin samaa työtä tekeville kuin hyville yksilösuorituksillekin. Kokemuslisää kannatan, mutta en määräaikaisia tuloksellisuuslisiä. Hyvät kertasuoritukset on kuitenkin syytä palkita erillispalkkioilla. Järjestelmästä riippumatta ongelmana on objektiivisuuden ja mieltymysten mahdollinen sekoittuminen.
Pia Mänttäri 1. Olen italialaisen filologian lehtori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tärkeimpiä vapaa-ajan harrastuksia ovat tutkimus ja kääntäminen. 2a. Yliopistonlehtoreille sopiva palkkausjärjestelmä voitaisiin kehittää Helsinki-sopimuksen perusteella, kuitenkin niin, että myös opetuksellisia ansioita otettaisiin selvemmin huomioon. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa olisi arvioitava omassa järjestelmässään, koko yliopistohenkilöstön kattava malli tuntuu vieraalta.
Hannu Remes 1. Olen Joensuun yliopistossa suomen kielen lehtori. YLL:n hallituksen lisäksi olen jäsenenä mm. OAJ:n järjestötoimikunnassa sekä OAJ:n Joensuun paikallisyhdistyksen hallituksessa. 2 a. Palkkausjärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja yliopisto-opettajan työn luonteen huomioon ottava. Se ei saa tulehduttaa työpaikan ilmapiiriä eikä ihmissuhteita. Palkkauksen on oltava tasoltaan sellainen, että se vastaa nykyistä selvästi paremmin koulutusta ja houkuttelee ja kannustaa toimimaan yliopistouralla.
Maj-Len Rönkä 1. Olen ruotsin kielen lehtori Turun kauppakorkeakoulussa. YLL:n hallituksessa edustan Helsingin kauppakorkeakoulussa, Svenska handelshögskolanissa ja Turun kauppakorkeakoulussa työskenteleviä liittoon kuuluvia lehtoreita. 2b. Yliopistojärjestöjen (Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton) välinen yhteistyö on välttämätöntä, koska niiden jäsenet vaikuttavat samassa työyhteisössä yhteisin tavoittein ja saman yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavan virkaehtosopimuksen puitteissa. Yhteistyö on myöskin käytännössä mahdollista. Tästä on osoituksena kolmen liiton keväästä 1997 lähtien yhdessä julkaisema Acatiimi-lehti, jonka liittojen puheenjohtajien kirjoittaman ensimmäisen numeron pääkirjoituksen otsikkona oli “Yhdessä eteenpäin”.
Tiina Saali 1. Olen englannin lehtori Kuopion yliopistossa. Opetusta ja hallintotehtäviä. Harrastukseni on ammattijärjestötoiminta. Haluan tehdä työtä yhteisten asioiden parissa. Leffat ja lukeminen elvyttävät. 2b. Kurja palkka rassaa kaikki yliopistonopettajaryhmiä. Tehokkainta ja mielekkäintä on yhteisten strategioiden kehittäminen yliopistojen rahoituksen parantamiseksi. Yliopistojärjestöjen yhteistyötä tulisi entisestään tiivistää.
Eeva Sarmanto-Neuvonen 1. Olen Sibelius-Akatemian pianomusiikin-ja pedagogiikan lehtori. Sivutyökseni kirjoittelen pianonsoittoon liittyviä oppikirjoja WSOY:lle joita onkin kertynyt jo lähes parikymmentä. Yhdistystoiminnan lisäksi harrastuksiini kuuluu matkustelu, kokkailu ja löhöily. 2a. Palkkauksessa on tärkeää huomioida sekä pedagogiset että taiteelliset ja tieteelliset ansiot ja ennen kaikkea kokemus. On samantekevää minkälaista palkkausjärjestelmää noudatetaan kunhan se kohtelee kaikkia asianomaisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. “Pärstäkerroin” ei saisi vaikuttaa lopputulokseen. Ja edelleen olen sitä mieltä että taideyliopistojen opettajiston (kontakti)opetuksen tuntimäärät on saatava vertailukelpoisiksi tiedeyliopistojen kanssa.
Reijo Suontamo 1. Kemian lehtori, Jyväskylän yliopisto. Olen ollut lehtorin virassa vuodesta 1974 ja luottamusmiehenä sekä pääluottamusmiehenäkin 1980-luvun alussa. Jatko-opintoihin keskittyen pidin pientä taukoa, mutta jälleen 1997 alkaen luottamusmiehenä, yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Tänään myös yliopiston hallituksen jäsenenä ja OAJ:n varavaltuutettuna. 2a. Opetushenkilökunnalle oma työn vaativuusasteikko! Henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteet tulee saada oikeudenmukaisiksi niin että kaikki tulos ja osaaminen tulee huomioiduksi ilman, että henkilön ns. “pärstäkerroin” vaikuttaa asiaan. Palkan määräytyminen laitoksella ei saisi johtaa säästöön ja henkilösuhteiden kärjistymiseen.
Tuure Westinen 1. Olen reilusti keski-ikäinen viestinnän lehtori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Työn ohella olen tanakasti mukana yhteiskunnallisessa aparaatissa, mm. Etelä-Karjalan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Vapaa-aikana edelleen yritän kuntoilla ja pelata sulkapalloa. 2a. Nykyinen palkkausjärjestelmä on puutteistaan huolimatta hyvä. Siihen voidaan kyllä yhdistää päälle lehtoreita motivoivia osia (esimerkiksi kouluttautumisesta, projektien hoitamisesta, aktiivisesta alan kehittämisestä jne.). Yliopistonlehtorien liiton hallituksen jäsenten
vastauksista puuttuu yksi. Lehden kysely ei tavoittanut Ahti Pyörnilää
Oulun yliopistosta. (painetun lehden s.16-23) | |||||||||
