Professorien eläkkeellesiirtyminen

Professorien keskimääräisestä eläkkeellesiirtymisiässä on tapahtunut viime vuosina vähäistä nousemista. Valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa professorien eläkkeellesiirtymiseen.

Acatiimi -lehdessä 2/1997 käsiteltiin professorikunnan ikärakennetta ja eläkkeellesiirtymistä. Eläkkeelle siirtymistä koskevat kirjoituksen asiatiedot perustuivat Valtionkonttorin selvityksiin vuosilta 1992-1996. Nyt on käytettävissä Valtiokonttorin vastaavanlaista selvitystä professorien eläkkeistä vuosilta 1997-2001.

Valtiokonttorin selvityksen mukaan professori -nimikkeellä tai sen johdannaisella oli palvelussuhderekisterin mukaan vuonna 2001 yliopistoissa 2404 henkilöä ja muussa valtionhallinnossa 183 henkilöä. Lukumäärät eivät välttämättä kuvaa kovinkaan hyvin professorien henkilötyövuosia, koska lukumääriin voi sisältyä useita peräkkäisiä palvelussuhteita.

Valtiokonttori maksoi vuonna 2001 eläkkeitä kaikkiaan noin 1200 professorille. Eläkeläisprofessorien keskimääräinen ikä (ilman osa-aikaeläkettä saavia) oli 71 vuotta 3 kuukautta. Keskimääräinen eläkkeen suuruus oli suoraan valtion palveluksesta eläkkeelle siirtyneillä professoreilla 2794 euroa. Keskimääräinen eläkkeen perusteena oleva palkka professoreilla vuonna 2001 oli 4658 euroa. Tämä on suunnilleen Professoriliiton vuonna 2001 suorittaman jäsenkyselyn tulosten mukainen.

Eläkkeellesiirtymismuodot

Oheisesta taulukosta (taulukko 1) näkyy professorien käyttämät eri eläkkeellesiirtymismuodot vuosina 1997-2001.

Taulukon lähde: Valtionkonttorin selvitys professorien eläkkeistä 1997-2001

Valtiokonttorissa laaditun taulukon perusteella voidaan todeta, että vanhuuseläke on professorien osalta täysin dominoiva eläkkeellesiirtymismuoto.

Toiseksi suosituin eläkemuoto on osa-aikaeläke. Vuonna 2001 sai kaikkiaan 61 professoria osa-aikaeläkettä. Tämä tarkoittaa, että vajaa 3 % työssä olevasta professorikunnasta oli vuonna 2001 osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaeläkkeen suosio tullee tulevaisuudessa ilmeisesti professorienkin osalta laskemaan. Osa-aikaeläkkeen saamisedellytyksiä on kiristetty ja eräältä osin osa-aikaeläkkeen houkuttelevuutta on vähennetty uusien osa-aikaeläkkeiden osalta.

Professorien eläkkeellesiirtymismuodoissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuosina 1997-2001 verrattuna Valtiokonttorin aikaisempaan selvitykseen vuosilta 1992-1996.

Professorien eläkkeellesiirtymisikä noussut vähän

Acatiimin numerossa 8/2002 todettiin, että Valtiokonttorin selvityksen mukaan valtion eläketurvan piiriin kuuluvasta työstä siirryttiin vuonna 2001eläkkeelle keskimääräisesti 58 vuoden ja 9 kuukauden ikäisenä, mikä on vuosi ja kaksi kuukautta korkeampi ikä kuin vuonna 1996. Professorit kuuluvat valtion eläketurvan piiriin. Myös professorien eläkkeellesiirtymisikä on ollut nousussa, tosin ei läheskään yhtä voimakkaasti kuin valtiolla yleensä.

Vuosina 1992-1996 professorien keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 62,5 vuotta (osa-aikaeläke mukana tarkastelussa).

Oheisesta taulukosta (taulukko2) näkyy, miten professorien keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on kehittynyt vuosina 1997-2001. Mikäli osa-aikaeläke otetaan mukaan tarkasteluun, merkitsee se, että professorien eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina vain jonkin verran. Lainsäädännölliset muutokset, mm. 1990-luvun puolivälissä toteutettu yleisen eläkeiän vähittäinen nostaminen 63 vuodesta 65 vuoteen, eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa asiaan.

Taulukon lähde: Valtionkonttorin selvitys professorien eläkkeistä 1997-2001

Valtiokonttorin selvitykseen sisältyy myös keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä sukupuolittain. Mies- ja naisprofessorien välillä ei näyttäisi olevan selkeää eroa keskimääräisessä eläkkeellesiirtymisiässä.

Vuosina 1997-2001 siirtyi suoraan valtion palveluksesta vanhuuseläkkeelle yhteensä 331 professoria. Näistä 82:lla eläke alkoi 65 vuoden iän täytyessä . Neljännes vanhuuseläkkeelle siirtyneistä professoreista oli siis virassaan siihen asti kuin voimassa olevan lain eroamis-ikäsäännös salli. Tiedossa on, että ainakin osa näistä eroamisikään saakka olleista professoreista olisi halunnut jatkaa.

Lainsäädännön muutoshankkeita

Yksityissektorin työeläkelakiin on jo vuonna 2002 hyväksytty pitkälle meneviä eläkesäännösten muutoksia. Osa-aikaeläkkeen osalta valtiollakin on jo hyväksytty lakimuutos. Yksityissektoria vastaavat muut muutokset ovat parastaikaa valtiolla valmistelun kohteena. Eräiltä osin muutokset ovat vielä auki.

Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus yksityiskohtaisesti käydä läpi valtionsektorin toteutuvia eläkemuutoksia. Asiaan palataan, kun eläkemuutokset tiedetään kaikilta osin. Eräitä suhteellisen varmasti tiedossa olevia valmisteltavia muutoksia on kuitenkin syytä tässäkin käsitellä.

Joustava eläkeikä ja "superkarttuma"

Yksityissektorilla on nykyisin yleinen eläkeikä 65 vuotta. Yksityisellä sektorille hyväksytty muutos merkitsee, että vuodesta 2005 alkaen tulee käyttöön joustava eläkeikä. Vanhuuseläkkeen voi saada varhennettuna 62 vuoden iässä. Varsinainen eläkeikä on 63-68 vuotta eli siis joustava.

Eläkeuudistukseen liittyy tietoinen pyrkimys siirtää eläkkeellesiirtymisikää ylöspäin. Tähän luodaan selvät kannustimet. Alle 53-vuotiaana saadun palkkatulon osalta eläkekarttuma tulee olemaan 1,5 % vuodessa. Ikävuosina 53-62 suoritetun työn osalta karttuma on 1,9 % vuodessa . Ikävuosina 63-68 suoritetun työn osalta karttuma on 4,5 %. Vanhempana ansaittu euro on siis kolme kertaa arvokkaampi eläkemielessä kuin nuorempana saatu euro. Vanhempien työssä käyvien "superkarttumalla" pyritään kannustamaan työssäolon jatkumista.

Valtionsektorilla tullaan toteuttamaan yksityissektorin uudistuksia vastaavat uudistukset joustavan eläkeiän ja "superkarttuman" osalta.

Eroamisikä 68 vuoteen

Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen on nykyisin erottava palveluksesta 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Tämä 65-vuoden eroamisikä on melko ehdoton sääntö, josta ei ole käytännössä ollut poikkeuksia.

Joustavan eläkeiän 63-68 vuoden toteuttaminen valtiolla edellyttää, että eroamisikäsäännöstöä muutetaan. Muutenhan ei koko eläkeuudistuksessa olisi mitään järkeä. Eroamisikää tullaan nostamaan nykyisestä 65 vuodesta ainakin 68 vuoteen. Ymmärtääkseni tästä vallitsee melkoinen yksimielisyys.

Keskeiset eläkeuudistukset tulevat voimaan 2005. Näin tapahtuu valtiollakin. Eroamisikäkäytännön muuttumisajankohta ei ole yhtä selvä. Tämän hetken veikkaukseni on kuitenkin, että vuoden 2005 alusta myös virkamiesten eroamisikä valtiolla muuttuu 65 vuodesta 68 vuoteen.

Professorien "suurten ikäluokkien" eläkkeellesiirtyminen ajoittuu suurelta osin tämän vuosikymmenen loppupuolelle. Monessa yksikössä tehdään jo sukupolvenvaihdosta tarkoittavia valmisteluja. Eroamisikäkäytännön muutos saattaa aiheuttaa näihin suunnitelmiin eräissä tapauksissa muutoksia. 68-vuoden eroamisikä tulee olemaan professoreillekin subjektiivinen oikeus. "Superkarttumalla" saattaa olla merkitystä myös professorien jatkamishalukkuuteen yli 65 ikävuoden.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
7.1.2003

(painetun lehden s. 11-13)