Yliopistojen perusrahoitukseen vähintään 150 miljoonan euron lisäys

Yliopistoalan järjestöt vaativat yliopistojen painoarvon lisäämistä poliittisessa päätöksenteossa ja yliopistojen rahoitusvajeen korjaamista seuraavalla vaalikaudella. Yliopistojen henkilöstöjärjestöjen ja Suomen ylioppilaskuntien liiton edustajat luovuttivat yhteiset teesinsä tulevaan hallitusohjelmaan eduskuntaryhmien edustajille eduskunnassa 11. helmikuuta. Ohessa kannanoton teksti kokonaisuudessaan.

Tutkimus, koulutus ja erityisesti korkeakoulutus on valittu suomalaisen kilpailun ja yhteiskuntamallin kivijalaksi. Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Niiden kehittämiseen tulee kiinnittää tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän huomiota. Tämä todetaan selvästi mm. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston viime vuoden lopulla julkaisemassa raportista Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen.

Suomessa tutkimukseen suunnattavien voimavarojen osuus bkt:sta on ollut kasvussa. Sen osuus oli vuonna 2001 3,6 % bkt:sta. Rinnan tutkimusrahoituksen yleisen myönteisen kehityksen kanssa julkisen rahoituksen suhteellinen osuus tutkimusrahoituksesta on koko ajan laskenut ja on nyt arviolta samalla suhteellisella tasolla kuin vuonna 1996. Tämä on vaikuttanut kielteisesti yliopistoissa tehtävään perustutkimukseen. Tiede- ja teknologianeuvoston raportissa käsitellään muitakin vallinneen kehityksen haittoja.

Allekirjoittajajärjestöt esittävät, että hallitusohjelmaan kirjataan maininta perustutkimukseen suunnattavan tutkimusrahoituksen vahvistamisesta.

Huolimatta näennäisesti myönteisestä yliopistojen voimavarakehityksestä yliopistojen taloudellinen tilanne ja toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet selvästi 1990-luvun alusta. Tämä johtuu yliopistojen lisääntyneistä tehtävistä. Runsaan vuosikymmenen aikana opiskelijamäärät ovat kasvaneet yliopistoissa noin 42 %, maisterintutkintojen määrä 37% ja tohtoritutkintojen määrä 146%. Opetushenkilökunnan lukumäärä on pysynyt samana aikana suunnilleen entisellä tasollaan ja opiskelija/opettajasuhde on noussut 14 opiskelijasta 21 opiskelijaan/opettaja. Myös muun henkilöstön määrä on opetuksen ja tutkimuksen tukitehtävissä pysynyt ennallaan; ja jopa vähentynyt. Tämä ei voi olla näkymättä negatiivisella tavalla opetuksen määrässä ja tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa.

Ulkoisen rahoituksen määrä on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana kasvanut yliopistoissa voimakkaasti. Ulkoisella rahoituksella toteutettava toiminta käyttää ylipistojen perusrahoitteista infrastruktuuria ja henkilöstöä. Perusrahoitus ei ole kuitenkaan kasvanut vastaavasti. Sen riittämättömyys on ongelma.

Resurssien lisäys ja rahoituksen pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä, jotta yliopistoista tulisi kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Yliopistojen nykyinen palkkataso ja työsuhteiden määräaikaisuus (yli 60% henkilöstöstä) eivät mahdollista suomalaisen tieteen tason ylläpitämistä pitkällä tähtäimellä, koska määräaikaiset työsuhteet ja alhainen palkkataso vaikeuttavat henkilöstön rekrytointia.

Yliopistojen taloudellista tilannetta ovat lisäksi suuresti heikentäneet yliopistojen tilakustannukset, joiden kasvua ei ole otettu huomioon valtion yliopistoille suuntaamassa rahoituksessa huolimatta eduskunnan 20.11.2001 hyväksymästä lausumasta "Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti selvittää yliopistojen tilakustannuksista aiheutuvat ongelmat siten, että tarvittavat korjaukset tehdään vuoden 2003 valtion talousarviosta päätettäessä". Hyväksyessään vuoden 2003 talousarvion eduskunta hyväksyi asiallisesti samaa tarkoittavan lausuman.

Valtion tiede- ja teknologianeuvoston edellä mainitussa raportissa todetaan yliopistojen taloudellisen tilanteen vaikeudet. Raportissa päädytään suosittelemaan yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä vuosina 2003-2007 kaikkiaan 150 miljoonalla eurolla. Tarvetta ei voida täyttää nykyisen korkeakoululaitoksen kehittämislain voimavarapykälän vuosina 2003-2005 takaamilla määrärahoilla.

Seuraavaan hallitusohjelmaan on otettava kirjaus yliopistojen perusrahoituksen lisäämisestä vuosina 2003-2007 vähintään 150 miljoonalla eurolla lisääntyneiden tehtävien ja kasvaneiden opiskelijamäärien vuoksi.

Lisäresurssit ovat välttämättömiä siirryttäessä uuteen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Tutkintovaatimusten uudistaminen, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, opintojen ohjaus ja korkeakoulusta toiseen siirtyville järjestettävät täydentävät opinnot vaativat määrärahojen lisäämistä.

Yliopistoille tulee kohdentaa lisäresursseja uuteen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirryttäessä.

Yliopistot ovat tehneet paljon pitkäjänteistä strategiatyötä ja pohtineet omaa rooliansa ja asemaansa. Yliopistoilla on paljon annettavaa paitsi omalle kehittämiselleen ja opetusministeriölle, myös koko koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Niiden asema osana kansallista tulevaisuusstrategiatyötä tuleekin tunnustaa.

Lukuisista yliopistokoulutuksen merkitystä korostavista juhlapuheista huolimatta, yliopistojen, koulutuksen ja sivistyksen painoarvo poliittista päätöksessä on viime vuosina laskenut. Opetusministeriö ei ole ministeriönä saanut osakseen riittävästi arvostusta. Seuraavaa hallitusta muodostettaessa tulee opetusministerin salkun painoarvoa kasvattaa.

Esitämme, että valtakunnan seuraavassa hallituksessa on opetus- ja tiedeministeri, jonka alaisuuteen kuuluu opetusministeriön nykyisten tehtävien lisäksi koulukseen ja tutkimukseen liittyviä muita tehtäviä sekä opintotukikysymykset.

Helsingissä 11.2.2003

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.
Professoriliitto ry.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Tieteentekijöiden liitto ry.
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto ry.
Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry.

(painetun lehden s. 20-21)