Hallitusohjelma ja keskusjärjestöt

Kaikilla kolmella keskusjärjestöllä ovat omat hallitusohjelmatavoitteensa. Kaikkien tavoitteissa tulee esiin koulutus ja tutkimustoiminta. AKAVAn tavoitteissa koulutus, osaaminen ja tutkimus ovat selviä painopisteitä.

Seuraavassa hallitusohjelmassa määritellään todennäköisesti neljäksi vuodeksi eteenpäin yhteiskuntakehityksen suuntaviivoja. Hallitusohjelma on erittäin tärkeä asiakirja, johon pyritään vaikuttamaan. Tämän lehden julkaisijajärjestöt ovat eräiden muiden yliopistoissa toimivien järjestöjen kanssa laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, jotka ovat julkaistu tämän lehden sivuilla 20-21 . Yliopistojärjestöjen tavoitteissa luonnollisesti painottuvat yliopistot ja tutkimustoiminta sekä niille suunnattavat voimavarat.

Myös palkansaajien keskusjärjestöt ovat oivaltaneet hallitusohjelman merkityksen. Kaikilla kolmella keskusjärjestöllä AKAVAlla, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lla ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lla ovat omat julkaistut hallitusohjelmatavoitteensa. AKAVAn tavoitteiden nimi on Hallitusohjelmatavoitteet 2003. STTK:n ohjelman nimi on pelkistetysti STTK:n hallitusohjelma ja SAK:n tavoitteet Suomen malli, eduskuntavaalit 2003. SAK:n tavoitteet alkavat maininnalla: Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä...

Palkansaajien keskusjärjestön hallitusohjelmatavoitteissa korostuvat luonnollisesti työelämään liittyvät seikat ja sosiaalipolitiikka. Kaikkien kolmen ohjelmissa korostetaan kolmikantayhteistyötä eli julkisen vallan, työntekijöiden järjestöjen ja työnantajajärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta. Kaikkien kolmen keskusjärjestöasiakirjoissa tulevat esiin myös koulutus ja tutkimus, tosin aika erilaisilla painotuksilla.

SAK

SAK:n ohjelman mukaan ratkaisun avaimet ovat osaamisessa. Nyt tarvitaan SAK:n mielestä erityisesti aikuisväestön osaamistason kohottamista. SAK:n mielestä ammatillisen tutkinnon hankkiminen on asetettava koko väestöä koskevaksi vähimmäistavoitteeksi. SAK:n mielestä Talouskasvun kannalta ratkaisevaa on myös panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus (Tekes, VTT, Suomen Akatemia ja yliopistot) on käännettävä uudelleen nousuun. SAK:n hallitusohjelmatavoitteissa ei esiinny mainintaa korkeakouluista tai yliopistoista.

STTK

STTK:n tavoitteissa on erillinen luku koulutusta koskien. STTK:n mukaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen merkitys työelämän kehittämisessä tulee nostaa painopisteeksi. STTK:n eräät liitot käyvät kovaa kilpailua sieluista ja jäsenistä eräiden akavalaisten lähinnä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden liittojen välillä. STTK:n ohjelmassa ei erikseen mainita yliopistoja.

Myös STTK lähestyy tutkimustoimintaa työllisyysnäkökulmasta. Lisäämällä tutkimus- ja tuotekehitystä luodaan STTK:n mukaan uusia työpaikkoja teollisuuteen ja palvelusektorille.

AKAVA

Oman keskusjärjestömme AKAVAn hallitusohjelmatavoitteissa korostuvat koulutus, osaaminen ja tutkimustoiminta. AKAVAn yhdeksästä keskeisestä hallitusohjelmatavoitteesta kolme on omistettu koulutukselle, osaamiselle ja tutkimukselle. Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön AKAVAn osalta tämä ei ole mikään pelkkä sattuma. Keskusjärjestö AKAVAn hallitusohjelmatavoitteita muotoiltaessa yliopisto- ja tutkimusalan järjestöjen osuudella on ollut merkitystä.

AKAVAn mukaan koulutuksen tulee olla aina kannattavaa. Yliopistojen ja korkeakoulujen resurssit on turvattava. Tutkimuksen tavoitetasoa on nostettava kilpailukykymme ja hyvinvointimme edellytysten parantamiseksi. Julkista panostusta tuotekehitykseen on nostettava AKAVAn mielestä. Tieteellisen tutkimuksen bkt-osuudessa on tavoiteltava vakaata kasvu-uraa ja OECD -maiden kärkitasoa.

AKAVAn hallitusohjelmatavoitteissa kiinnittyy huomio yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suunnilleen samanlaiseen käsittelyyn. Tämä ei ole hämmästyttävää. Keskusjärjestössämme on liittoja, joihin kuuluu vain yliopistotutkinnon suorittaneita, mutta myös liittoja, jotka edustavat lähinnä ammattikorkeakoulututkinnon (tai sitä vastaavan tutkinnon) suorittaneita. Sitten on vielä "sekaliittoja".

Palkansaajien keskusjärjestöt ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kaiken kaikkiaan on todettava, että koulutus, osaaminen ja tutkimustoiminta saavat keskusjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteissa melko tyydyttävän osan. Lisäksi on otettava huomioon, että voimassaolevissa Tupo-asiakirjoissa korostetaan tiedekorkeakoulujen resursseja.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
3.2.2003

(painetun lehden s. 22-23)